Ylioppilastutkinnon juhlavuosi 2002

- Juhlavuoden tapahtumat

Nykymuotoinen ylioppilastutkinto täytti 150 vuotta vuonna 2002. Ylioppilastutkinto sai alkusysäyksensä Turun Akatemian pääsykuulusteluista, joissa mitattiin kokelaiden latinan ja kristillisen opin perusteiden osaamista. Vuonna 1852 tutkinto sidottiin ensi kerran lukion oppimäärään. Tätä pidetään nykyisen ylioppilastutkinnon alkuna. Kuluneiden 150 vuoden aikana ylioppilastutkinnosta on tullut kansallinen instituutio, joka on keskeinen osa suomalaista koulu- ja yliopistolaitosta.

Sivistystä koko kansalle

"Ylioppilastutkinto on ollut oleellinen tekijä suomalaisen sivistyksen luomisessa. Kaikille yhtäläisenä tutkinto on samalla toiminut sosiaalisen nousun väylänä antamalla lahjakkaille säätyperästä riippumatta mahdollisuuden osallistua suomalaisen yhteiskunnan ja kulttuurin luomiseen ja kehittämiseen", sanoo ylioppilastutkintolautakunnan puheenjohtaja, professori Aatos Lahtinen.

Yhteiskunta on muuttunut huikeasti 150 vuodessa. Samalla tavalla on ylioppilastutkinto kehittynyt, säilyttääkseen sivistyksellisen merkityksensä. Tutkinnosta on tullut lukion päättötutkinto, joka mittaa lukiossa saavutettuja tietoja, taitoja ja kypsyyttä. Samalla se on tärkeä lukio-opetuksen arviointiväline. Tutkinto antaa yleisen korkeakoulukelpoisuuden. Tutkinnon merkitys yliopistojen ja korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa on nykyään jälleen lisääntymässä.

Ylioppilaiden määrä on kasvanut 150 vuodessa huimasti. 1850-luvulla ylioppilaita tuli vuodessa noin 70, vuonna 1920 noin 1000, vuonna 1950 noin 4000 . Tästä lähtien ylioppilaiden määrä alkoi voimakkaasti kasvaa. 2000-luvun alussa tutkinnon suorittaa noin 35000 kokelasta vuodessa eli yli puolet ikäluokasta.

Jatkuvasti muuttuva tutkinto

Alkuaan ylioppilastutkinnon kokeet olivat suullisia. Vuoden 1852 statuuteissa säädettiin ensi kertaa kirjallisista kokeista suullisten rinnalle. Tutkinto suoritettiin kuitenkin kokonaan yliopistolla. Kirjalliset kokeet siirtyivät lukioihin vuonna 1874. Suulliset kokeet lakkautettiin vasta vuoden 1919 asetuksella. Pakollisiksi säädettiin silloin viisi koetta: äidinkielen koe, toisen kotimaisen kielen koe, vieraan kielen koe, matematiikan koe sekä uutena kokeena reaalikoe.

Erityisiä sotilasylioppilaskirjoituksia järjestettiin 1940-luvulla. Niissä oli vain kolme pakollista koetta: äidinkielen koe, vieraan kielen koe ja joko matematiikan koe tai reaalikoe. Vuoden 1947 asetuksessa vakinaistettiin valinta matematiikan ja reaalikokeen välillä, jolloin pakollisten kokeiden määrä putosi neljään. Samalla sallittiin ylimääräisten kokeiden suorittaminen.

Viimeisin suuri muutos toteutettiin vuonna 1994. Tällöin sallittiin tutkinnon suorittaminen ajallisesti hajautettuna, korkeintaan kolmella peräkkäisellä tutkintokerralla. Hajauttaminen on saavuttanut suuren suosion. Nykyisin kaksi kolmasosaa kokelaista hajauttaa tutkinnon.

Vuoden 1994 uudistusehdotukseen sisältyi ylioppilastutkinnon rakenteen uudistaminen. Vuodesta 1995 alkaen on opetusministeriön päätöksellä järjestetty ylioppilastutkinnon kokeilu, jossa tutkinnon rakenne on normaalitutkintoa hiukan valinnaisempi. Kokeiltavana olevan tutkinnon rakenteeseen kuuluu neljä pakollista koetta sekä kokelaan valinnan mukaan ylimääräisiä kokeita. Kaikille pakollisena kokeena on äidinkielen koe. Sen lisäksi kokelas valitsee seuraavista neljästä kokeesta kolme muuta pakollista koettaan: toisen kotimaisen kielen koe, vieraan kielen koe, matematiikan koe ja reaalikoe. Lukioiden rehtorit ovat suhtautuneet kokeiltavaan rakenteeseen hyvin myönteisesti. Uudistettu rakenne antaa opiskelijoille nykyistä paremmat mahdollisuudet osoittaa erityisosaamistaan. Rakennekokeilun mukaisesti tutkintoa suorittavat kokelaat osallistuivat ylioppilaskirjoituksiin ensi kerran keväällä 1996.

Tutkinnon kokeita kehitetään rinnakkain lukion opetussuunnitelmien kanssa jatkuvasti. Päähuomio on tällä hetkellä reaalikokeessa, joka ainoana tutkinnon kokeena ei ole olennaisesti muuttunut sitten mukaantulonsa vuonna 1921. Ylioppilastutkintoa on alettu pitää vinoutuneena, kun osaamista lähes puolesta lukion oppimäärästä voi osoittaa vain yhdessä kokeessa, kun taas kielikokeita on kolmisenkymmentä. Asiaa pohtinut Reaalikokeen kehittämistyöryhmä ehdottikin, että reaalikoe korvattaisiin yksittäisten reaaliaineiden kokeilla. Tästä koemallista käytetään nimitystä ainereaali. Valtioneuvosto hyväksyi 27.3.2003 asetusmuutoksen (250/2003), jonka mukaan ainereaaliin siirrytään vuonna 2006.

JUHLAVUODEN TAPAHTUMAT

Juhlavuonna ylioppilastutkinnon historiallista taivalta juhlistettiin monin tavoin.

Juhlamitali

Tasavallan presidentti Tarja Haloselle luovutettiin ylioppilastutkintomitali 5.3. 2002. presidentinlinnassa. Mitalin on suunnitellut kuvanveistäjä Toivo Jaatinen ylioppilastutkinnon juhlavuoden kunniaksi. Mitalin etupuolella on kuvattuna ylioppilaiden lyyra ja teksti "Ylioppilastutkinto Studentexamen 1852". Mitalin toisella puolella on kuva, jossa ylioppilaita on kuvainnollisesti lähdössä kohti tulevaisuutta sekä teksti "Non scholae sed vitae" ("ei koulua vaan elämää varten"). Mitali symboloi ylioppilastutkintoa lukion päättötutkintona ja korkeakoulukelpoisuuden antajana. Mitali on halkaisijaltaan 80 mm ja se on valmistettu mitalipronssista.

Ylioppilastutkinnon juhlaseminaari

Aika: 1.10.2002
Paikka: Helsingin yliopisto Porthania I

Juhlaseminaarin avasi opetusministeri Maija Rask. Seminaarissa puhuivat ylioppilastutkintolautakunnan puheenjohtaja Aatos Lahtinen, opetushallituksen pääjohtaja Jukka Sarjala, Helsingin yliopiston rehtori Kari Raivio, Dosentti Sari Lindblom-Ylänne ja Suomen rehtorit ry:n puheenjohtaja Jorma Lempinen. Seminaariin osallistujat pohtivat erillisissä työpajoissa ylioppilastutkinnon kokeiden kehittämistä. Lopuksi oli paneelikeskustelu ylioppilastutkinnon tulevaisuuden haasteista.

Ylioppilastutkintolautakunta on julkaissut 150-vuotisjuhlaseminaarista kirjan "Oppi osaamiseksi - tieto tulokseksi". Kirjan ovat toimittaneet Aatos Lahtinen ja Lea Houtsonen. Kirja sisältää seminaarin esitelmät, paneelikeskustelun osanottajien ajatuksia sekä työpajakeskustelujen tiivistelmät. Kirjan hinta on 14 euroa. Hinta sisältää 8 % alv:n ja postituskulut. Kirjan voi tilata ylioppilastutkintolautakunnan kansliasta.

Pääjuhla

Aika: 4.10.2002
Paikka: Helsingin yliopiston juhlasali

Juhlassa puhuivat ylioppilastutkintolautakunnan puheenjohtaja Aatos Lahtinen, eduskunnan puhemies Riitta Uosukainen ja ylioppilas Saara Valo Nummelan lukiosta. Juhlarunon "Perillä, valmiina lähtöön" esitti runon tekijä, kirjailija Lassi Nummi. Juhlassa oli myös musiikki- ja tanssiesityksiä, joista vastasivat 12 Akademiska sångföreningen- kuoron laulajaa sekä Helsingin kuvataidelukio ja Sibelius-lukio.

Iltajuhla

Iltajuhla vietettiin 4.10.2002 Kalastajatorpalla musiikin ja muistelojen merkeissä.

Juhlastipendit vuoden 2002 ylioppilaille

Kevään 2002 tutkinnon stipendit jaettiin pääjuhlassa 4.10. 2002. Syksyn tutkinnon stipendit jaettiin ylioppilastutkintolautakunnassa 17.12.2002. Tunnustus annettiin erityisen hyvästä ja/tai sisukkaasta suorituksesta. Varat stipendeihin saatiin apurahoina Alfred Kordelinin säätiöltä, Svenska kulturfondenilta ja Suomen kulttuurirahastolta. Stipendiaatit.

Ylioppilastutkinnon historia

Ylioppilastutkintolautakunta kirjoitutti opetusministeriön myöntämillä varoilla ylioppilastutkinnon historian: Kaarninen, Mervi ja Kaarninen, Pekka (2002). Sivistyksen portti. Otava. ISBN 951-1-18340-0.

ÄIDINKIELEN KOE

Äidinkielen koe on alusta alkaen eli vuodesta 1852 kuulunut tutkintoon pakollisena kokeena. Äidinkielen kokeen asema on ollut vahva. Vuoteen 1971 asti hylätty suoritus äidinkielen kokeessa merkitsi samalla hylätyksi tulemista ylioppilaskirjoituksissa. Vuodesta 1970 äidinkielessä on järjestetty kaksi koetilaisuutta. Vuodesta 1992 lähtien kokelaille on tarjottu ensimmäisellä koekerralla aineistopohjaisia tehtäviä ja toisella koekerralla perinteisiä otsikkotehtäviä. Aineistokokeessa oppilaille jaetaan koetilaisuudessa vihkonen, joka sisältää kirjoitustehtäviin liittyviä kaunokirjallisia ja asiatekstejä sekä mahdollisesti muuta aineistoa, kuten kuvia, taulukoita jne. Toisessa koetilaisuudessa kirjoitustehtävänä on valmiita otsikoita ja muita tehtävänantoja. Niihin kuuluu johdattavan tai selittävän osan tai virikeaineiston lisäksi valmis otsikko, esimerkkejä oman otsikon muotoilun avuksi tai vaatimus otsikon laatimisesta. Arvosana määräytyy paremman koesuorituksen perusteella.

Alkuperäiskielet

Äidinkielen koe on järjestetty suomen ja ruotsin kielessä, sekä vuodesta 1994 alkaen myös saamen kielessä. Pohjoissaamen kielessä äidinkielen kokeen on voinut suorittaa vuodesta 1994 alkaen ja inarinsaamen kielessä vuodesta 1998 alkaen.

Kokelas, jonka äidinkieli on muu kuin suomi, ruotsi tai saame, on vuodesta 1996 alkaen voinut äidinkielen kokeen sijasta suorittaa suomi tai ruotsi toisena kielenä -kokeen. Kokelas on myös vuodesta 1996 alkaen voinut halutessaan suorittaa toisen kotimaisen kielen kokeen sijasta äidinkielen kokeen tässä kielessä.

Äidinkielen kokeen uudistus suunnitteilla

Viime aikoina on oltu enenevästi huolissaan nuorison äidinkielen osaamisesta. Ylioppilastutkintolautakunta on ehdottanut äidinkielen kokeen uudistusta siten, että kokelaan taitoja voitaisiin arvioida nykyistä laaja-alaisemmin. Tavoitteena on, että tutkinnossa olisi kaksi nykyistä monipuolisempaa äidinkielen koetta, jotka yhdessä määräisivät kokelaan arvosanan.

Otsikkotehtäviä vuosilta 1895 ja 1995

Äidinkielen kokeen otsikot eivät ole 150 vuodessa muuttuneet ratkaisevasti, edelleen aiheet liittyvät yleissivistykseen. Kuten vuoden 1874 keisarillisessa julistuksessa sanotaan, äidinkielen koe on "lyhyenlainen, tyydyttävällä virheettömällä ja yhtenäisyydellä sommiteltu kirjoitelma oppilaan äidinkielellä semmoisesta aineesta, joka kuuluu opistossa annettuun yleiseen sivistykseen".

Ylioppilastutkinto syksyllä 1895

Äidinkielellä käsiteltäviä aineita.
1) Jumalan kaitselmus.
2) Uskonpuhdistuksen edeltäjät.
3) Perikleen aikakausi.
4) Hugenottisodat.
5) Aleksanteri II Suomen Suuriruhtinaana.
6) Elias Lönnrot.
7) Runebergin runoelma Wilhelm von Schwerin.
8) Viljalajeistamme.
9) Ukkosesta ja ukkosenjohdattajasta.

Äidinkielen koe - syksy 1995

21. Raamatun Sananlaskujen kirjassa sanotaan: "Surussa on jokainen ihminen yksin,/iloakaan ei voi toisen kanssa jakaa." Oletko samaa mieltä? Otsikoi itse.
22. Yhdysvaltalainen ihmisoikeuksien puolustaja Martin Luther King, joka murhattiin 1968, on sanonut: "Suurin tragedia ei ole siinä, että pahat ihmiset tekevät pahaa, vaan siinä, että hyvät ihmiset vaikenevat." Pohdi tätä asiaa. Otsikoi itse tai ota otsikoksi Onko vaikeneminenkin kannanotto?
23. Kuvittele, että järjestäisit peruskoulun yläasteen tai lukion oppilaille elokuvakerhon. Millaisia elokuvia valitsisit ja miksi? Otsikoi itse.
24. Ennen kuin musiikkiesitys (tai: sävellys) on valmis
25. Kieli ei ole ainoastaan viestintäkeino vaan olennainen osa persoonallisuuttamme. Tapamme käyttää kieltä kertoo meistä paljon. Useimmat mukauttavat kielenkäyttönsä kulloiseenkin tilanteeseen. Erityisesti virallisissa yhteyksissä ja kirjoittaessamme meidän odotetaan seuraavan yleisiä sääntöjä ja malleja. Pohdi, millainen viestintäväline kieli on ja mitä hyvin toimivalta kieleltä vaaditaan. Otsikkovaihtoehdot:
Onko oma kielenkäyttöni todella omaani
Kieli on osa persoonallisuutta
Julkinen kieli asettaa vaatimuksia
26. Suomen tieliikenteessä kuolee vuosittain noin 500 ihmistä ja noin 7 500 loukkaantuu. Pohdi keinoja, joilla liikenneonnettomuuksia voidaan vähentää. Otsikko: Miten parantaa liikenneturvallisuutta?
27. Kuka on normaali?
28. Suomalaisilla on huono itsetunto - näin väitetään. Olemme arkoja esittämään mielipiteitämme ja osaamistamme. Pohdi suomalaisten itsetuntoa, sen hyvyyttä tai huonoutta sekä itsetunnon säätelyn tapoja. Otsikkovaihtoehdot:
Onko suomalaisilla huono itsetunto?
Suomalaiset - vähättelyn mestareita
Alemmuudentunto ja suuruudenhulluus, hankala yhdistelmä
29. Usein väitetään, että elämän kansainvälistyessä Suomi menettää omaleimaisuuttaan. Käykö näin, ja mitä ylipäätään on Suomen omaleimaisuus? Otsikoi itse.
30. Ohessa on avuksi islamilaista maailmaa esittävä kartta. Kirjoita islamilaisen maailman kehityksestä ja asemasta maailmanpolitiikassa. Otsikoi itse tai valitse jompikumpi seuraavista otsikoista:
Islamilaisessa maailmassa kuohuu
Islamilainen maailma - nouseva mahtitekijä
31. "Vapaa kuin taivaan lintu", sanotaan, mutta onko lintu vapaa?
32. Matkailu avartaa. Sillä on kuitenkin myös huonoja puolia: suositut kohteet kuluvat, alkuperäiset miljööt muuttuvat. Viime aikoina onkin alettu puhua ympäristöä säästävän ekomatkailun puolesta. Otsikko: Matkailu avartaa - ja tuhoaa
33. Luonnon monimuotoisuus, puolustettava arvo
34. Vapauttava nauru

KUULLUNYMMÄRTÄMISTÄ KOLMEKYMMENTÄ VUOTTA

Vieraan kielen puheen ymmärtämistä on mitattu ylioppilaskirjoituksissa kolmekymmentä vuotta. Kokeiluna vuonna 1972 alkanut käytäntö vakinaistettiin 1974. Vieraan kielen koe on 150 vuodessa muuttunut monipuolisemmaksi. Nykyinen koe sisältää paljon erilaisia tehtävätyyppejä. Opiskelijan oman tuottamisen osuutta on myös lisätty.

Latina vaihtunut englantiin

Tutkinto sisälsi jo vuonna 1852 vieraan kielen kokeen. Äidinkielen ja suullisten kokeiden lisäksi kokelaan tuli suorittaa käännös äidinkielestä latinaan tai muuhun vieraaseen kieleen. Vuoden 1874 keisarillisessa julistuksessa vieraan kielen kokeesta säädettiin seuraavaa: "Ilman pahanlaisia kieliopillisia virheitä tehty käännös oppilaan äidinkielestä latinaksi, kuitenkin niin, että ne jotka eivät ole läpikäyneet yleistä lyseota, jossa latina on pakollinen oppiaine, ovat oikeutetut vaihtamaan viimemainitun kielen venäjän, saksan tahi ranskan kieleen." Kielikokeissa sai käyttää sanakirjoja apuna. 150 vuotta sitten vieras kieli oli useimmiten latina, saksa oli suosituin kieli 1900-luvun alkupuolella. Nykyisin englannin kielen kokeen suorittaa valtaosa kokelaista.

150 vuotta sitten vieras kieli oli useimmiten latina, saksa oli suosituin kieli 1900-luvun alkupuolella. Nykyisin englannin kielen kokeen suorittaa valtaosa kokelaista.

Vuoden 1919 asetus antoi kokelaille mahdollisuuden suorittaa vieraan kielen kokeeseen varatun ajan kuluessa useiden kielten kokeita. Kokeessa oppilaan piti valintansa mukaan kääntää saksan, ranskan tai englannin kielestä opetuskieleen tai opetuskielestä vieraaseen kieleen. Toisen kotimaisen kielen ja vieraan kielen (englanti ja saksa) kokeessa kokeiltiin vuodesta 1965 vaihtoehtoisena neliosaista koetta. Se käsitti osan opetuskieleen suoritettavasta käännöstehtävästä, asianomaiseen kieleen suoritettavan tehtävän, kieliainekseen liittyviä kysymyksiä sekä lyhyen kirjoitelman. Koe muutettiin 1972 kolmiosaiseksi: vieraskielisen tekstin ymmärtämisen osa, lyhyt kirjoitelma ja kuullunymmärtämisen koe. Kokeilukäytäntö muutettiin asetuksella 1974 koko maata koskevaksi.

Monipuolinen kielivalikoima tarjolla

Lyhyeen oppimäärään perustuva vieraan kielen koe toteutetaan latinan, englannin, saksan, ranskan, venäjän, saamen, espanjan, italian ja portugalin kielissä. Klassinen kreikka oli myös kielivalikoimassa vuoteen 2002 asti. Espanjan kielen kokeeseen kuullunymmärtämisen osuus tuli vuonna 1997, italian kielen kokeeseen vuonna 2000.

TOISEN KOTIMAISEN KIELEN KOKEEN HISTORIAA

Toisen kotimaisen kielen koe tuli osaksi ylioppilastutkintoa vuonna 1874 pakollisena kokeena. Vain sotavuosina (1918, 1940, 1942), jolloin tutkintoa ei järjestetty, saattoi päästä ylioppilaaksi suorittamatta toisen kotimaisen kielen koetta. Tämän lisäksi vuosina 1944, 1945 ja 1946 järjestettiin poikkeukselliset sotilasylioppilaskokeet, jotka käsittivät vain kolme pakollista koetta: äidinkielen kokeen, vieraan kielen kokeen ja vaihtoehtoisesti joko matematiikan kokeen tai reaalikokeen. Ruotsinkielisissä kouluissa saattoi vieraan kielen kokeen vaihtaa toisen kotimaisen kielen kokeeseen. Toisen kotimaisen kielen koetta on uudistettu samalla lailla kuin vieraan kielen kokeita. Vuodesta 1965 kokeiltiin vaihtoehtoisena neliosaista koetta. Se käsitti osan opetuskieleen suoritettavasta käännöstehtävästä, asianomaiseen kieleen suoritettavan tehtävän, kieliainekseen liittyviä kysymyksiä sekä lyhyen kirjoitelman. Koe muutettiin 1972 kolmiosaiseksi: tekstin ymmärtämisen osa, lyhyt kirjoitelma ja kuullunymmärtämisen koe.

MATEMATIIKAN KOE YHTÄ VANHA KUIN TUTKINTOKIN

Matematiikan koe on ollut yksi ylioppilastutkinnon pakollisista kokeista vuodesta 1852. Koe oli aluksi suullinen, joskin apuna sai käyttää liitutaulua. Matematiikan koe muuttui kirjalliseksi vuonna 1874. Kokeessa oli kymmenen tehtävää, joista tuli suorittaa vähintään kolme. Ratkaisemisessa sai käyttää apuna logaritmitauluja.

Ns. sotilasylioppilaskirjoituksissa 1940-luvulla matematiikka oli poikkeuksellisesti vaihtoehtoinen reaalikokeen kanssa. Vuoden 1947 ylioppilastutkintoasetus muutti tämän vaihtoehtoisuuden pysyväksi. Matematiikan osittaiseen pakollisuuteen palattiin vuonna 1962 säätämällä pitkän matematiikan koe pakolliseksi niille, jotka olivat lukeneet aineessa vähintään 15 viikkotunnin kurssin. Vuonna 1996 palautettiin valinnaisuus niin täydellisenä, että kokelas saa lukemastaan oppimäärästä riippumatta valita vapaasti joko pitkän tai lyhyen matematiikan kokeen tai reaalikokeen.

Aluksi vain yksi matematiikan koe

Aluksi matematiikan koe oli kaikille samanlainen. Lyhyen matematiikan koe tuli mukaan vuonna 1901. Kummassakin kokeessa oli 1960-luvulle asti kymmenen tehtävää. Tämän jälkeen tuli muutamiin tehtäviin vaihtoehtoja erilaisten oppimäärien vuoksi. Lyhyen matematiikan kokeessa soveltavien tehtävien määrä lisääntyi voimakkaasti 1990-luvulla. Sekä pitkän että lyhyen matematiikan kokeet uudistettiin vuonna 2000. Kummassakin kokeessa on nyt 15 tehtävää, joista saa käsitellä enintään kymmentä.

Matematiikan kirjoittajista puutetta

Matematiikan ylioppilaskokeen suorittajia on tällä hetkellä vähemmän kuin koulutustarve edellyttäisi. Matematiikan kokeen ja reaalikokeen vaihtoehtoisuuden vuoksi vain alle 75 % ylioppilaskokelaista suorittaa matematiikan kokeen. Tilanteeseen saataisiin parannusta muuttamalla ylioppilastutkinnon rakenne ns. rakennekokeilun mukaiseksi. Tässä kokeilussa nimittäin 87 % kokelaista suorittaa matematiikan ylioppilaskokeen.

Esimerkkitehtäviä vuosien varrelta

Syksy 1903
Piiritetyssä linnoituksessa, jossa on 990 miestä, on muonavaroja 990 päiväksi. 8 päivän kuluttua kaatuu rynnäkössä 45 miestä ja vielä 8 päivän kuluttua vähennetään päivämuonat seitsemään kahdeksasosaan alkuperäisestä määrästä. Kuinka monta päivää saattavat muonavarat vielä riittää?

Syksy 1941
Erään pankin osakkeiden nimellisarvo on 200 mk ja osinko on 11 %. Kuinka paljon voidaan maksaa tällaisesta osakkeesta, jos halutaan saada 41/2 % korko maksetulle hinnalle?

Kevät 1965
Pystysuoran mainosvaloputken alapää on h metriä katsojan silmää korkeammalla ja putken pituus on 2h metriä. Laske silmän etäisyys putken määräämästä suorasta, kun putki näkyy kulmassa, jonka tangentti on ½.

Ylioppilastutkinto suomessa