Ylioppilastutkinto

Ylioppilastutkinto järjestettiin Suomessa ensimmäisen kerran vuonna 1852. Tutkinto sai alkunsa Helsingin yliopiston pääsytutkintona, jossa tuli antaa riittävä näyttö yleissivistyksestä ja latinan kielen taidosta.

Nykyisin tutkinnon tarkoituksena on saada selville, ovatko lukion opiskelijat omaksuneet lukion opetussuunnitelman mukaiset tiedot ja taidot sekä saavuttaneet lukion tavoitteiden mukaisen riittävän kypsyyden. Ylioppilastutkinnon suorittaminen tuottaa yleisen jatko-opintokelpoisuuden yliopistoihin. Ylioppilastutkinto pannaan toimeen lukioissa.

Ylioppilastutkinnosta säädetään lukiolaissa (766/2004), ylioppilastutkinnon järjestämisestä annetussa laissa (672/2005) sekä ylioppilastutkinnosta annetussa asetuksessa (915/2005).

Ylioppilastutkintolautakunta vastaa tutkinnon johtamisesta, järjestämisestä ja toimeenpanosta. Se antaa myös määräyksiä kokeiden sisällöstä, koejärjestelyistä ja kokeiden arvostelusta. Opetusministeriö nimittää lautakunnan puheenjohtajan sekä noin 40 jäsentä yliopistojen, korkeakoulujen ja Opetushallituksen esityksestä. Jäsenet edustavat ylioppilastutkinnon eri oppiaineita. Jäseniä avustaa laadinta- ja arvostelutyössä noin 330 apujäsentä. Tutkinnon teknisestä toimeenpanosta huolehtii lautakunnan kanslia, jossa työskentelee 22 virkamiestä.

Ylioppilastutkinto järjestetään kaksi kertaa vuodessa, keväällä ja syksyllä, yhtä aikaa kaikissa lukioissa.

Tutkinnon saa suorittaa enintään kolmen peräkkäisen tutkintokerran aikana. Tutkinnon voi suorittaa myös yhdellä tutkintokerralla.

Tutkinnon kokeet

Pakolliset ja ylimääräiset kokeet

Kokelaan tutkintoon kuuluu vähintään neljä koetta, joista äidinkielen koe on kaikille pakollinen. Kokelas valitsee kolme muuta tutkintonsa pakollista koetta seuraavien neljän kokeen joukosta: toisen kotimaisen kielen koe, yksi vieraan kielen koe, matematiikan koe ja yksi reaaliaineissa järjestettävä koe. Kokelas voi lisäksi sisällyttää tutkintoonsa yhden tai useamman ylimääräisen kokeen.

Lukion rehtori tarkistaa, täyttääkö kokelas tutkintoon ja siihen kuuluviin kokeisiin osallistumisesta säädetyt vaatimukset.

Kokeiden tasot

Matematiikassa, toisessa kotimaisessa kielessä ja vieraissa kielissä järjestetään vaativuudeltaan kahden eri tason kokeet. Matematiikassa ja vieraissa kielissä tasot ovat pitkä ja lyhyt oppimäärä, toisessa kotimaisessa kielessä pitkä ja keskipitkä oppimäärä. Kokelas saa lukio-opinnoistaan riippumatta valita, minkä tason mukaiseen kokeeseen hän osallistuu. Kokelaan on suoritettava pitkään oppimäärään perustuva koe vähintään yhdessä pakollisessa kokeessa. Tutkintoon saa sisältyä vain yksi saman oppiaineen koe.

Kokeiden kuvaukset

Äidinkielen koe järjestetään suomen, ruotsin ja saamen kielessä. Suomen ja ruotsin äidinkielen kokeessa on kaksi osaa: tekstitaidon koe ja esseekoe. Tekstitaidon kokeessa tutkitaan kokelaan analyysitaitoja ja kielellistä ilmaisukykyä. Esseekokeessa tutkitaan kokelaan yleissivistystä, ajattelun kehittyneisyyttä, kielellistä ilmaisukykyä ja kokonaisuuksien hallintaa. Kokelaan äidinkielen arvosana määräytyy kokeiden painotetun yhteispistemäärän perusteella. Saamen kielessä järjestetään pelkkä esseekoe. Kokelas, jonka äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame, voi korvata äidinkielen kokeen suorittamalla suomi tai ruotsi toisena kielenä -kokeen, johon sisältyy tekstin ymmärtämistä sekä kielen kirjallisen tuottamisen taitoa osoittavat osat.

Toisen kotimaisen kielen kokeeseen ja vieraan kielen kokeeseen sisältyy puheen ja tekstin ymmärtämistä sekä kielen kirjallisen tuottamisen taitoa osoittavat osat. Kokelas voi myös suorittaa toisen kotimaisen kielen kokeen sijasta äidinkielen kokeen tässä kielessä.

Matematiikan kokeessa kokelas suorittaa kymmenen tehtävää. Apuvälineinä saa käyttää lautakunnan hyväksymiä laskimia ja taulukkokirjoja.

Reaaliaineissa järjestetään kokeet evankelis-luterilaisessa uskonnossa, ortodoksisessa uskonnossa, elämänkatsomustiedossa, filosofiassa, psykologiassa, historiassa, yhteiskuntaopissa, fysiikassa, kemiassa, biologiassa, maantieteessä ja terveystiedossa. Kokeissa on myös oppiainerajat ylittäviä tehtäviä. Kokeissa vastataan aineesta riippuen kuuteen tai kahdeksaan tehtävään.

Kokeiden uusiminen

Hyväksytysti suoritetun kokeen saa uusia yhden kerran. Hyväksytyn kokeen uusimisella ei ole aikarajaa. Jos kokelas on ennen ylioppilastutkintotodistuksen antamista uusinut jonkin kokeen, todistukseen merkitään tästä kokeesta saatu parempi arvosana.

Hylätyn pakollisen kokeen saa uusia kaksi kertaa tätä tutkintokertaa välittömästi seuraavien kolmen tutkintokerran aikana. Hylätyn pakollisen kokeen uusija voi vaihtaa tämän kokeen tasoa, kun ensin on varmistettu, että tutkintoon sisältyy yksi pitkään oppimäärään perustuva koe. Jollei tutkintoa ole suoritettu säädetyssä ajassa, on tutkinto kokonaisuudessaan uusittava.

Hylätyn ylimääräisen kokeen saa uusia kaksi kertaa ilman aikarajaa.

Tutkinnon täydentäminen

Tutkinnon hyväksytysti suorittanut saa täydentää tutkintoaan kokeilla, joihin hän ei ole aikaisemmin osallistunut. Tutkintoa voi myös täydentää jo suoritetun oppiaineen eritasoisella kokeella. Tutkinnon täydentäminen on mahdollista vasta, kun tutkinto on suoritettu.

Todistukset

Ylioppilastutkintotodistus

Kokelas saa ylioppilastutkintotodistuksen sinä tutkintokertana, jolloin kaikki pakolliset kokeet on hyväksytysti suoritettu.Ylioppilastutkintotodistuksesta ilmenevät suoritetut pakolliset ja ylimääräiset kokeet, kokeen taso ja kokeesta saatu arvosana. Arvosanat ja niitä vastaavat pistemäärät ovat seuraavat:

   laudatur (L)......................7
   eximia cum laude approbatur (E)...6
   magna cum laude approbatur (M)....5
   cum laude approbatur (C)..........4
   lubenter approbatur (B)...........3
   approbatur (A)....................2
   improbatur (I)....................0

Kokeista annetaan arvosanoja jotakuinkin seuraavasti:

Jakaumakaavio

Arvosanojen suhteelliset osuudet vaihtelevat jonkin verran eri kokeissa ja eri tutkintokerroilla.

Todistus hyväksytysti suoritetusta kokeesta

Jos ylioppilastutkinnon jo suorittanut henkilö uusii jonkin tutkinnossa suorittamansa kokeen tai täydentää tutkintoaan, hän saa tästä erillisen todistuksen.

Rekisteriote

Jos kokelas suorittaa tutkintoaan ajallisesti hajautetusti, hänelle annetaan pyynnöstä ylioppilastutkintorekisterin ote, josta ilmenevät kaikki hänen siihenastiset suorituksensa.

Tarkistusarvostelu

Kokelas, joka on tyytymätön kokeensa arvosteluun, voi pyytää ylioppilastutkintolautakuntaa tarkistamaan arvostelun. Jos lautakunta toteaa, että arvostelussa on tapahtunut virhe, se korjataan.

Määräykset ja ohjeet

Ylioppilastutkintolautakunta on antanut määräyksiä ja ohjeita, jotka koskevat tutkintoa ja sen toimeenpanoa, eri kokeita sekä kuulovammaisia, luku- ja kirjoitushäiriöisiä, sairaita, vammaisia ja vieraskielisiä kokelaita. Määräykset ja ohjeet ovat luettavissa lautakunnan kotisivulta Internetistä.

Ylioppilastutkinto suomessa