UUDISTUVA YLIOPPILASTUTKINTO

YLIOPPILASTUTKINNON RAKENNE

Ylioppilastutkinnon suorittamiseen on lisätty valinnaisuutta tutkintoon pakollisesti kuuluvassa neljässä kokeessa siten, että vain äidinkielen koe on kaikille pakollinen ja että kokelas valitsee kolme muuta tutkintoonsa pakollisesti kuuluvaa koetta neljän kokeen joukosta, jotka ovat toisen kotimaisen kielen koe, yhden vieraan kielen koe sekä reaaliaineissa ja matematiikassa järjestettävät kokeet. Tutkintorakenteen muutos on tehty muuttamalla lukiolain 18 §. Kokelas voi sisällyttää tutkintoonsa yhden tai useamman ylimääräisen kokeen kuten nykyäänkin.

Lukiolain 18 §:ää sovelletaan uudessa muodossaan ylioppilastutkintoon, joka suoritetaan loppuun aikaisintaan vuoden 2005 keväällä. Vielä syksyllä 2004 suoritettavassa tutkinnossa äidinkielen, toisen kotimaisen kielen ja yhden vieraan kielen koe ovat kaikille pakollisia ja neljänneksi pakolliseksi kokelas valitsee reaalikokeen tai matematiikan kokeen.

Saadakseen ylioppilastodistuksen kokelaan kuuluu saada hyväksytty arvosana kaikista pakollisista kokeista. Hylätyn arvosanan voi kuitenkin ylioppilastutkintolautakunnan määräysten mukaan kompensoida muista hyväksytyistä kokeista saaduilla pisteillä.

ÄIDINKIELEN KOKEEN UUDISTAMINEN

Ylioppilastutkintolautakunta on 19.9.2003 pitämässään kokouksessa päättänyt toteuttaa äidinkielen kokeen uudistuksen. Uusimuotoinen koe on kaksiosainen. Jäljempänä käytetään osista nimiä tekstitaidon koe ja esseekoe. Kokelaan tulee osallistua samalla tutkintokerralla sekä tekstitaidon kokeeseen että esseekokeeseen. Kokelaan äidinkielen arvosana määräytyy kokeiden painotetun yhteispistemäärän perusteella. Uusimuotoinen koe otetaan käyttöön keväällä 2007.

Uudistusta on suunniteltu useiden vuosien ajan, ja lautakunta on järjestänyt kaksi suppeamuotoista uudentyyppisiä tehtäviä testaavaa kokeilua. Ensimmäinen kokeilu järjestettiin sekä suomen- että ruotsinkielisissä kouluissa. Lautakunta on laatinut kokeilusta seuraavat raportit:

Lasse Koskela: Lukutaitoa jäljittämässä. Raportti uudentyyppisen äidinkielenkokeen kokeilusta kahdeksassatoista suomenkielisessä lukiossa. Helsinki. Ylioppilastutkintolautakunta 2000. (ISBN 951-53-2236-7)

Anna-Stina Lindholm: På spaning efter textkompetens. Rapport om ett forsök med en ny form av modersmålsprov i sex finlandssvenska gymnasier. Helsingfors. Studentexamensnämnden 2001. (ISBN 951-53-2258-8)

Toisen kokeilun pohjalta Äidinkielen Opettajain Liitto on julkaissut syksyllä 2003 yhdessä Laatusana Oy:n kanssa harjoitteluaineistoksi tarkoitetun paketin Tekstistä tulkintaan. Tekstitaitojen harjoitusmateriaalia. Siinä on harjoitteluaineistojen lisäksi esitetty myös äidinkielen kokeen kehittämistyöryhmän alustava luonnos äidinkielen kokeen ohjeiksi.

Uusimuotoista äidinkielen koetta viimeistellessään lautakunta tähtää siihen, että koe mittaisi nykyistä koetta paremmin opetussuunnitelman perusteiden tavoitteiden toteutumista. Tarkoituksena on, että äidinkielen koe säilyttää uusittunakin luonteensa yleisenä ilmaisun ja ajattelun taitoja mittaavana kypsyyskokeena. Lisäksi sen avulla tähdätään siihen, että oppilaat motivoituisivat harjaantumaan niihin taitoihin, jotka on kirjattu tavoitteiksi lukion opetussuunnitelman perusteisiin. Uusi koe pyrkii siis olemaan nykyistä tasapainoisemmin sekä kypsyys- että päättökoe.

Tekstitaidon koe ja esseekoe sijoitetaan tutkintoaikatauluun kullakin tutkintokerralla siten, että tekstitaidon koe on hyvissä ajoin ennen esseekoetta. Keväällä 2007 tekstitaidon koe järjestetään kuullunymmärtämiskokeita edeltävänä perjantaina 9.2.2007. Esseekoe järjestetään kirjallisten kokeiden ensimmäisenä koepäivänä.

Tekstitaidon kokeessa tutkitaan kokelaan erittelevää ja päättelevää lukutaitoa ja kielellistä ilmaisua. Tekstitaidon koe on kuuden tunnin mittainen. Koetilaisuudessa kokelaille jaetaan vihkonen, joka sisältää tehtävänannot ja aineiston. Aineistona on asiatekstejä - esimerkiksi artikkeleita, uutisia, mielipidekirjoituksia, katkelmia tietoteoksista - ja kaunokirjallisia tekstejä. Aineisto voi myös koostua pelkästään asiatekstimateriaalista tai pelkästään kaunokirjallisesta materiaalista. Aineistona voi olla yksi laajahko teksti, 2-4 lyhyempää, toisiinsa liittyvää tekstiä tai suppea valikoima aivan lyhyitä tekstejä. Tekstit voivat olla itsenäisiä kokonaisuuksia tai katkelmia laajemmasta teoksesta.

Tehtäviä on viisi, ja kokelaan tulee tehdä niistä kolme. Tehtävät liittyvät esimerkiksi pohjatekstin tai -tekstien merkityksiin, rakenteisiin, ilmaisuun, tematiikkaan, vastaanottoon ja kontekstiin sekä näiden välisiin suhteisiin. Tehtävänä voi olla myös tiettyyn tarkoitukseen tähtäävä, aineistoon pohjaava lyhyehkö kirjoitus. Kokelasta voidaan esimerkiksi pyytää kommentoimaan tai tiivistämään pohjatekstiä.

Arvostelussa kiinnitetään huomiota sekä suoritusten asiasisältöön että ilmaisuun. Kunkin vastauksen sopiva pituus on 1-2 konseptisivua. Vastaukset jätetään arvosteltaviksi selvästi ja siististi kirjoitettuna. Erillistä puhtaaksikirjoitusta muste- tai kuulakynällä ei tarvita.

Esseekokeessa tutkitaan kokelaan ajattelun kehittyneisyyttä, kielellistä ilmaisukykyä ja kokonaisuuksien hallintaa. Esseekoe on kuuden tunnin mittainen. Koetilaisuudessa kokelaille jaetaan vihkonen, joka sisältää tehtävänannot ja aineiston. Aineistona on asiatekstejä, kaunokirjallisia tekstejä sekä mahdollisesti muuta aineistoa, esimerkiksi kuvia, tilastoja tai taulukoita.

Esseekokeessa on vähintään 12 tehtävää, joista kokelas valitsee yhden. Osa tehtävistä on aineistopohjaisia, osa määritetään tehtävänantoina; tehtävänantona voi olla myös pelkkä otsikko. Tehtävänannossa voidaan lisäksi ilmoittaa, millaiseen tarkoitukseen teksti on suunniteltava kirjoitettavaksi.

Kirjoitustehtävien aiheet voivat liittyä paitsi äidinkielen ja kirjallisuuden oppisisältöihin myös laajemmin lukiolaisen yleissivistykseen ja elämäntuntemukseen. Kirjoituksen näkökulma voidaan määrätä tehtävänannossa, mutta usein kirjoittajan on mahdollista itse valita näkökulmansa.

Esseekokeen suoritus jätetään viimeisteltynä ja muste- tai kuulakynällä puhtaaksikirjoitettuna.

Suomi toisena kielenä -koe ja ruotsi toisena kielenä -koe järjestetään keväästä 2007 alkaen äidinkielen esseekokeen koepäivänä.

Saamen kielessä järjestetään keväästä 2007 alkaen vain yksi äidinkielen koe, jonka laadinnassa ja arvostelussa noudatetaan uusia esseekokeen ohjeita. Koe järjestetään omana koepäivänään.

Uusimuotoista äidinkielen koetta koskevat määräykset ja ohjeet ovat luettavissa kohdassa Äidinkielen koe 2007 alkaen.

REAALIKOKEEN UUDISTAMINEN

Reaalikoe uudistuu kevään 2006 tutkinnosta alkaen. Uudistus perustuu valtioneuvoston 27.3.2003 antamaan asetukseen (250/2003) ylioppilastutkintoasetuksen muuttamisesta. Reaalikoe uudistetaan siten, että nykyinen reaalikoe jaetaan yksittäisten reaaliaineiden kokeiksi. Kokelas voi suorittaa vain yhden reaaliaineen kokeen tai halutessaan useampia kokeita.

Aineet, joissa kokeet järjestetään

Kussakin seuraavista aineista järjestetään oma kokeensa: evankelis-luterilainen uskonto, ortodoksinen uskonto, elämänkatsomustieto, psykologia, filosofia, historia, yhteiskuntaoppi, fysiikka, kemia, biologia, maantiede ja terveystieto.

Kokeiden jakaminen kahdelle koepäivälle

Yhdellä tutkintokerralla järjestetään kaksi reaaliaineiden koepäivää. Kokeiden jako näille kahdelle päivälle perustuu lautakunnan tilastoihin, joista ilmenee kokelaiden vastausten sijoittuminen eri aineisiin. Koepäivät sijoitetaan tutkintoaikatauluun siten, että niiden välillä on noin viikko. Ensimmäisenä koepäivänä järjestetään psykologian, filosofian, historian, fysiikan sekä biologian kokeet ja toisena koepäivänä evankelis-luterilaisen uskonnon, ortodoksisen uskonnon, elämänkatsomustiedon, yhteiskuntaopin, kemian, maantieteen ja terveystiedon kokeet. Yhtenä päivänä voi osallistua vain yhden reaaliaineen kokeeseen. Siten yhdellä tutkintokerralla voi suorittaa enintään kaksi reaaliaineen koetta. Tutkinnon hajauttamalla voi halutessaan osallistua usean reaaliaineen kokeeseen.

Kokeiden järjestämisajankohta

Reaaliaineiden kokeet järjestetään ensimmäisen kerran kevään 2006 tutkinnossa terveystietoa lukuun ottamatta. Terveystiedon kokeen järjestämistä edeltää siirtymä- ja valmistelukausi, sillä terveystiedon asema lukion oppiaineena ei ole vielä vakiintunut. Siirtymä- ja valmistelukauden aikana terveystietoa käsitellään eri näkökulmista esim. psykologian ja biologian tehtävissä. Terveystiedon koe järjestetään ensimmäisen kerran kevään 2007 tutkinnossa.

Kokeisiin ilmoittautuminen

Reaaliaineen kokeeseen ilmoittaudutaan etukäteen samoin kuin muihinkin tutkinnon kokeisiin. Samalla ilmoitetaan, onko koe pakollinen vai ylimääräinen. Ilmoittautuminen on sitova. Kokeen pakollisuutta tai ylimääräisyyttä ei voi jälkikäteen muuttaa. Valitusta aineesta ei voi koetilanteessa poiketa.

Annettavien tehtävien ja vastausten määrät sekä tehtävien luonne

Reaaliaineen kokeeseen osallistuvalta edellytetään, että hän on opiskellut vähintään tämän oppiaineen pakolliset kurssit. Niissä aineissa, joissa ei ole pakollisia kursseja, edellytetään vähintään kahden lukiokurssin opiskelua.

Tehtävät laaditaan kussakin aineessa valtakunnallisissa opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjen pakollisten ja syventävien kurssien pohjalta. Määräyksen lukion opetussuunnitelman perusteista antaa Opetushallitus.

Valtioneuvoston asetuksen (955/2002) mukaan lukioissa tarjotaan pakollisia ja syventäviä kursseja eri reaaliaineista seuraavasti:

reaaliaine	pakolliset kurssit	syventävät kurssit
uskonto	3	2
elämänkatsomustieto	3	2
psykologia	1	4
filosofia	1	3
historia	4	2
yhteiskuntaoppi	2	2
fysiikka	1	7
kemia	1	4
biologia	2	3
maantiede	2	2
terveystieto	1	2

Kunkin reaaliaineen tehtävien määrä tarjoaa kokelaalle riittävästi valinnanvaraa. Tehtävien määrä riippuu oppiaineen pakollisten ja valtakunnallisesti määriteltyjen syventävien kurssien määrästä, oppiaineen luonteesta ja tehtävien luonteesta. Tehtäviä ja vastauksia (tehtävien määrä/vastausten enimmäismäärä) on eri aineissa seuraavasti: uskonto 10/6, elämänkatsomustieto 10/6, psykologia 10/6, filosofia10/6, historia 10/6, yhteiskuntaoppi 10/6, fysiikka 13/8, kemia 12/8, biologia 12/8, maantiede 10/6 ja terveystieto 10/6.

Tyypiltään tehtävät voivat vaihdella oppiaineittain. Esseet, annetun aineiston tulkintaan ja käsittelyyn perustuvat tehtävät sekä toisaalta luonteeltaan laskennalliset, ilmiön tunnistamiseen ja siihen liittyvien mallien soveltamiseen perustuvat tehtävät säilyttävät näin asemansa oppiaineen mukaan. Osa tehtävistä voi koostua yksinkertaisesta laajempaan argumentointiin etenevistä osatehtävistä. Etenkin luonnontieteissä otetaan huomioon myös oppiaineiden kokeellinen luonne.

Kunkin reaaliaineen kokeen kokonaisvaatimustaso tulee vastaamaan suunnilleen nykymuotoisen reaalikokeen vaatimustasoa. Eri tehtävien vaikeus kuitenkin vaihtelee nykyistä enemmän, kurssikohtaisista, kunkin oppiaineen perusvalmiuksia testaavista kysymyksistä oppiaineen syvällistä hallintaa edellyttäviin tehtäviin. Korkeimpien arvosanojen saamiseksi kokelaan on kyettävä käsittelemään myös vaativia, kypsää ajattelua edellyttäviä tehtäviä.

Kussakin kokeessa voidaan antaa 1-2 vaativaa jokeritehtävää.

Pisteitys noudattaa nykyistä käytäntöä, jossa tavanomainen tehtävä pisteitetään välillä 0-6 ja jokeritehtävä välillä 0-9.

Fysiikan, kemian, biologian, maantieteen ja yhteiskuntaopin kokeissa saa käyttää apuvälineinä lautakunnan nykyisten ohjeiden mukaisia laskimia ja taulukkokirjoja.

Oppiainerajat ylittävät tehtävät

Kunkin reaaliaineen kokeessa on 1-4 oppiainerajat ylittävää tehtävää. Sekä tavallinen tehtävä että jokeritehtävä voi olla oppiainerajat ylittävä tehtävä. Oppiainerajat ylittäviä tehtäviä ei merkitä erikseen, mutta tehtävänannolla pyritään ohjaamaan kokelasta käsittelemään tehtävää lukion aihekokonaisuuksien kannalta tai eri aineiden näkökulmista. Oppiainerajat ylittävään tehtävään annetun vastauksen arvostelee kyseessä olevan kokeen oppiaineen opettaja. Esimerkiksi biologian kokeessa olevaan oppiainerajat ylittävään tehtävään annetun vastauksen arvostelee koulussa biologian opettaja. Ylioppilastutkintolautakunnassa tämän vastauksen arvostelee biologian sensori.

Suhteellinen arvostelu

Kaikissa aineissa noudatetaan samanlaista suhteellista arvostelua ja samanlaisia arvosanaluokkia.

Ainekohtaiset kuvaukset tehtävien luonteesta

Evankelis-luterilainen uskonto

Uskonnossa on kolme pakollista ja kaksi syventävää kurssia.

Kurssien määrän ja oppiaineen luonteen kannalta on tarkoituksenmukaista, että opiskelijalle tarjotaan valittavaksi kullakin koekerralla kymmenen tehtävää. Tehtävien joukossa on yleensä kaksi jokeritehtävää, toinen aineistotehtävä ja toinen perinteinen esseetehtävä.

Kokelas voi vastata yhdellä koekerralla enintään kuuteen tehtävään. Vastausten maksimipistemäärä on tavallisesta tehtävästä kuusi pistettä ja jokeritehtävästä yhdeksän pistettä.

Uskonnon tehtävien luonnetta on määrätietoisesti suunnattu reaalin nykyisten yleistavoitteiden mukaiseksi. Uskonnon koe on siten kypsyyskoe, jossa ei pyritä pelkkään ulkoa opittuun tietoon, vaan tärkeää on sen selkeä jäsentäminen ja soveltaminen kulloiseenkin asiakontekstiin. Tulevien kokeiden tehtävätyypit ovat jo nyt olleet edustettuina aikaisemmissa kokeissa. Tavoitteena on, että jokaisella tutkintokerralla olisi tarjolla muutama keskeisten kurssien ydinainekseen perustuva tehtävä. Niiden lisäksi on kurssirajat ylittäviä tehtäviä ja soveltavia tehtäviä, jotka voivat olla aineistopohjaisia (tekstisitaatit, kuvat, taulukot, kuviot ja kartat). Mukana on myös pohdintatehtäviä, joihin voi vastata hyvinkin monella eri tavalla. Näissäkin odotetaan aina kursseihin sisältyvän tiedon soveltamista sekä mielipiteiden ja väitteiden perustelemista asia-argumenteilla. Jokeritehtäville on ominaista, että niihin vastattaessa voi hyödyntää kurssien perusainesten ulkopuolista asiantuntemusta. Aineistojokerin vastaajalle tullaan myös tarjoamaan tehtävän lähtökohdaksi nykyistä laajempia ja monipuolisempia aineistokokonaisuuksia, joista vastaus tulee rakentaa tehtävänannossa ilmoitettavalla tavalla.

Uskonnossa voi oppiainerajat ylittäviä integroivia tehtäviä ajatella syntyvän monen oppiaineen kanssa. Eniten kosketuspintaa tulee ilmeisesti olemaan historian suuntaan, mutta myös filosofia, psykologia, elämänkatsomustieto, yhteiskuntaoppi, biologia (bioetiikka) ja maantiede tulevat kysymykseen. Kun tieteenhistoriallinen näkökulma otetaan huomioon, oppiainerajat ylittäviä tehtäviä voi olla jokaisen reaaliaineen kanssa.

Ortodoksinen uskonto

Ortodoksisessa uskonnossa pakollisia kursseja on kolme ja syventäviä kursseja kaksi. Ainereaaliin siirtyminen edellyttää kouluilta entistä vastuullisempaa suhtautumista myös ortodoksisen uskonnon syventävien kurssien järjestämiseen.

Kurssien lukumäärän ja oppiaineen tavoitteiden kannalta sopiva tehtävämäärä on kymmenen tehtävää, joista enintään kuuteen tulee vastata. Pisteitys noudattaa nykyistä käytäntöä: tavallisesta tehtävästä saa 0-6 pistettä ja jokeritehtävästä 0-9 pistettä. Tehtävien joukossa on yleensä kaksi jokeritehtävää.

Ortodoksisen uskonnon tehtävien luonnetta on jo aiemmin kehitetty reaalin nykyisten yleistavoitteiden suuntaiseksi. Tavoitteena ei siis ole pelkkä ulkoa opittu tietomäärä, vaan tehtävissä mitataan kykyä jäsentää ja soveltaa tietoa kulloiseenkin yhteyteen. Tarjolla on sekä muutamia kurssien keskeiseen ainekseen perustuvia tehtäviä että kurssirajat ylittäviä erityistä soveltamiskykyä vaativia tehtäviä, joista osa on aineistopohjaisia. Lisäksi mukana on pohdintatehtäviä, joissa on sijaa omalle luovalle ajattelulle, kuitenkin kursseihin sisältyvää tietoa käyttäen ja näkemykset asia-argumenteilla perustellen. Erityisesti jokeritehtävissä voi hyödyntää kurssien ulkopuolista asiantuntemusta. Pohdintatehtävissä edellytetään oman pohdinnan ja tietojen soveltamisen lisäksi ortodoksisen elämännäkemyksen ymmärtämistä.

Ortodoksisessa uskonnossa on jo aikaisemmin ollut yhteisiä tehtäviä evankelis-luterilaisen uskonnon ja joskus myös elämänkatsomustiedon kanssa. Lisäksi uskonnonopetuksessa on luontevia yhteyksiä muihin oppiaineisiin, lähinnä filosofiaan ja historiaan, joten oppiainerajat ylittävien integroivien tehtävien käyttäminen on hyvin perusteltua.

Elämänkatsomustieto

Pakollisia kursseja on kolme, syventäviä kaksi.

Tehtäviä annetaan 10, joista kaksi on jokeritehtäviä.

Enintään kuuteen tehtävään saa vastata. Vastausten maksimipistemäärä on tavallisesta tehtävästä kuusi pistettä ja jokeritehtävästä yhdeksän pistettä.

Elämänkatsomustiedon kokeessa arvioidaan sisällöllisen tiedon omaksumisen ja katsomuksellisen ymmärryksen kehittymisen lisäksi opiskelijan valmiutta tarkastella sekä ilmaista katsomuksellisia aiheita monipuolisesti, taitavasti ja luovasti. Katsomukselliset kysymykset ovat usein henkilökohtaisia, mutta niiden pohdiskelun perustana ovat ajattelun tiedolliset hyveet: kriittisyys, johdonmukaisuus, ristiriidattomuus ja järjestelmällisyys. Katsomusten, arvostusten ja uskomusten arviointi- ja ilmaisutavoissa arvostetaan kykyä katsoa käsiteltäviä asioita eri näkökulmista.

Pakollisista kursseista annetaan perustehtäviä, joiden vaikeusasteet määritellään tehtävänannossa. Vaativilla tehtävillä taataan korkeimpien arvosanojen riittävä erotteleva hajonta.

Luonteenomaisia tehtäviä ovat soveltavat "mikä on elämänkatsomuksellinen merkitys?" -tehtävät ja ongelmanratkaisutehtävät, esimerkiksi dilemmat, joihin annetaan esseevastauksia. Lisäksi oppiaineeseen sopivat aineistotehtävät, joiden tehtävänanto voi olla tarkempi, esimerkiksi a) mitä tekstinäyte tarkoittaa, b) vertaa sitä johonkin rinnasteiseen ja c) kritisoi sitä.

Oppiainerajat ylittävissä tehtävissä edellytetään muiden tieteen- ja elämänalueiden näkökulmia ja vastaajaa voidaan pyytää antamaan esimerkkejä muilta tieteen- ja elämänalueilta.

Filosofia

Pakollisia kursseja on yksi, syventäviä kolme.

Tehtäviä annetaan 10, joista kaksi on jokeritehtäviä.

Enintään kuuteen tehtävään saa vastata. Vastausten maksimipistemäärä on tavallisesta tehtävästä kuusi pistettä ja jokeritehtävästä yhdeksän pistettä.

Filosofiassa arvioidaan käsitteiden ja teorioiden omaksumista sekä kykyä ilmaista filosofista ajattelua. Opiskelijan suhde filosofisiin kysymyksiin voi olla yksilöllinen, mutta kysymysten käsittelyn perustana ovat ajattelun tiedolliset hyveet: kriittisyys, johdonmukaisuus, ristiriidattomuus ja järjestelmällisyys.

Tehtäväsarjaan sisältyy kolme perustehtävää, joiden vaikeusasteet määritellään tehtävänannossa. Vaativilla tehtävillä taataan korkeimpien arvosanojen riittävä erotteleva hajonta.

Luonteenomaisia tehtäviä ovat filosofian käsitteiden, teorioiden, suuntauksien ja historian tuntemista mittaavat tehtävät. Oppiaineeseen sopivat aineistotehtävät, joiden tehtävänanto voi olla tarkempi, esimerkiksi a) mitä tekstinäyte tarkoittaa, b) vertaa sitä johonkin rinnasteiseen ja c) kritisoi sitä. Soveltavia tehtäviä ovat loogiset dilemmat, eettisten ongelmien ratkaisu ja filosofisten teorioiden käyttäminen ongelmanratkaisussa.

Oppiainerajat ylittävissä tehtävissä voidaan filosofian käsitteitä ja teorioita käyttää muiden tieteenalojen kysymysten hahmottamisessa. Vastaajaa voidaan pyytää myös antamaan esimerkkejä muilta tieteen- ja elämänalueilta.

Psykologia

Psykologiassa on pakollisia kursseja yksi ja syventäviä kursseja neljä.

Psykologian kokeessa annetaan 10 tehtävää, joista 1-2 on jokeritehtäviä. Kokelas vastaa kuuteen tehtävään. Tavalliset tehtävät arvostellaan asteikolla 0-6, jokeritehtävät asteikolla 0-9.

Psykologian kokeen tehtävät edellyttävät kokelaalta kognitiivisesti korkeatasoista psykologisen tiedon hallintaa ja ymmärrystä. Tehtävät mittaavat tiedon muokkaamista ja kokonaisuuksien hallintaa yksittäisten tietojen toistamisen sijasta. Keskeistä on ymmärryksen osoittaminen ja kyky soveltaa oppimaansa tietoa. Psykologian tehtäväsarja sisältää vaikeusasteeltaan eritasoisia tehtäviä. Korkeimpiin arvosanoihin päästäkseen kokelaan tulee vastata vaativampiin tehtäviin. Erityisesti jokeritehtävät edellyttävät eri kurssien sisältöjen yhdistelemistä. Tehtävien muoto vaihtelee esseetehtävistä aineistopohjaisiin tehtäviin, ongelmanratkaisuihin sekä tieteellisten psykologisten tutkimusten tulosten ymmärtämiseen ja tulkintaan.

Psykologian kokeen oppiainerajat ylittävät tehtävät mittaavat sitä, kuinka hyvin kokelas ymmärtää psykologisen tiedon yhteyksiä sosiaalisiin, kulttuurisiin ja ajankohtaisiin kysymyksiin sekä psyykkisten, biologisten ja sosiaalisten tekijöiden välistä vuorovaikutusta. Painoalueena ovat myös lukion opetussuunnitelman oppiainerajat ylittävät aihekokonaisuudet. Oppiainerajat ylittävät tehtävät voivat siten edellyttää psykologisen tiedon hallinnan lisäksi esimerkiksi biologian, yhteiskuntaopin, historian, filosofian, elämänkatsomustiedon tai uskonnon perusteiden ymmärtämistä.

Historia

Jo nykyisissä historian ja yhteiskuntaopin tehtäväsarjoissa on pyritty tiedon soveltavaan käyttöön pelkän faktatiedon kontrolloimisen sijaan. Käytännössä tämä on johtanut kysymysvalikoimaan, jossa on perinteisten otsikkotehtävien lisäksi käytetty materiaaleina muun muassa suoria lainauksia, erityyppisiä kuvia sekä graafisia ja tilastollisia esityksiä. Tämä suuntaus lisääntynee edelleen, jolloin oppilailta edellytetään entistä laaja-alaisempaa tiedon hallintaa, mutta samalla myös syvällistä dokumenttien sisällön analyysia. Perusluonteeltaan kysymykset tuskin muuttuvat paljoakaan nykyiseen soveltavaan tehtävätyyppiin verrattuna.

Historiassa on neljä pakollista ja kaksi syventävää kurssia. Ne koostuvat ns. yleisestä historiasta, Suomen historiasta sekä kulttuurien kohtaamista käsittelevästä osiosta. Koska historian kysymykset ja vastaukset luultavasti jonkin verran vähenevät, niihin sisältynee vastedes enemmän kysymyksen aihepiiriin ohjaavaa materiaalia, jonka pohjalta vastaus laaditaan. Nämä aineistot eivät kuitenkaan saa olla liian pitkiä, jotta kokeesta kyetään suoriutumaan vaaditussa ajassa. Kysymysten ala voi jonkin verran laajentua, ja ne integroituvat tähänastista selkeämmin muihin oppiaineisiin (esim. yhteiskuntaoppi, maantiede, filosofia, uskonto, elämänkatsomustieto ja terveystieto).

Historian vastausten määrää vähennetään tulevassa kokeessa jonkin verran, koska vastauksilta edellytetään entistä moni- ja laaja-alaisempaa näkemystä. Samaten annettuun aineistoon perustuviin soveltaviin tehtäviin vastaaminen edellyttää, että kokelaille annetaan enemmän harkinta- ja kirjoitusaikaa. Sopivaksi määräksi on harkittu kuusi vastausta kymmenestä valinnaisesta tehtävästä. Tämä varmistaa kokelaille riittävän valinnaisuuden kysymysten määrässä, koska historiassa on suhteellisen paljon kursseja opiskeltavana. Lisäksi aihekokonaisuuksien korostamisen ja eri aineryhmät ylittävien tehtävien tarpeen vuoksi historiassa on ajateltu kahden ns. jokeritehtävän käyttöä jokaisessa kysymyssarjassa. Jokeritehtävissä voidaan käyttää laajempia aineistoja, joiden käsittely edellyttää syvällisempää historiallisten kehityskulkujen tuntemusta. Siten kokelaiden maksimipisteet voisivat olla neljästä tavallisesta tehtävästä (à 6 p.) ja kahdesta jokeritehtävästä (à 9 p.) yhteensä 42 pistettä.

Yhteiskuntaoppi

Yhteiskuntaopin kurssit, joita on kaksi pakollista ja kaksi syventävää, koostuvat yhteiskuntatiedon, taloustiedon, lakitiedon sekä eurooppalaisuuden ja Euroopan unionin aihepiireistä. Näiden kurssien tietoaines on luonteeltaan erilaista kuin historiallinen tieto, jolloin myös kysymykset voivat olla jonkin verran rajatumpia kuin historiassa, esimerkiksi joidenkin käsitteiden määrittelyihin keskittyviä. Perinnäisesti taloustiedon alalla on pyritty edistämään graafisten esitysten ja taulukoiden tulkinnan taitoa, ja tämä jatkuu tulevassakin kokeessa. Nykyisin lakitiedon tehtäviin sisältyy yleensä ns. oikeustapaus, ja tämäkin perinne tullaan säilyttämään. Eurooppalaisuutta ja Euroopan unionia koskeva kurssi niveltyy luontevasti historian eurooppalaista ihmistä käsittelevään kurssiin. Historian lisäksi yhteiskuntaopin muita luontaisia integraatioaineita ovat muun muassa maantiede (so. kulttuurimaantiede), psykologia (so. sosiaalipsykologia), filosofia, elämänkatsomustieto ja terveystieto.

Edellä esitetyn pohjalta on aiheellista vähentää jonkin verran yhteiskuntaopin vastausten määrää tulevassa reaalikokeessa. Ensisijaisina syinä tähän ovat vastausten moni- ja laaja-alaisuus sekä soveltavien tehtävien vaatima pidempi vastausaika. Sopivaksi määräksi yhteiskuntaopissa on harkittu kuusi vastausta kymmenestä valinnaisesta tehtävästä. Lisäksi aihekokonaisuuksien korostamisen ja eri aineryhmät ylittävien tehtävien tarpeen vuoksi yhteiskuntaopissa on ajateltu kahden ns. jokeritehtävän käyttöä jokaisessa kysymyssarjassa. Jokeritehtävissä voidaan käyttää laajempia aineistoja, joiden käsittely edellyttää syvällisempää yhteiskunnallisen tietoaineksen hyväksikäyttöä. Siten kokelaiden maksimipisteiksi voisi tulla neljästä tavallisesta tehtävästä (à 6 p.) ja kahdesta jokeritehtävästä (à 9 p.) yhteensä 42 pistettä.

Fysiikka

Fysiikan kokeen tehtävät laaditaan lukiolain tuntijakopäätöksessä määrättyjen yhden pakollisen ja seitsemän syventävän kurssin oppimäärien perusteella. Tehtävät testaavat lukion opetussuunnitelmien perusteissa kuvattujen kurssien keskeisten sisältöjen hallintaa ja tavoitteiden saavuttamista.

Fysiikan kokeessa on 13 tehtävää: 12 tavallista (0-6 p.) ja yksi jokeritehtävä (0-9 p.). Annettavien tehtävien lukumäärää päätettäessä on otettu huomioon oppimäärän laajuus (kahdeksan kurssia). Kokelaalla tulee olla kokeessa myös valinnanvaraa, jotta koulujen erilaiset painotukset opetussuunnitelmaa toteutettaessa eivät vaikuta koemenestykseen. Tällä tehtävämäärällä on mahdollista testata fysiikan laajan oppimäärän hallinta riittävän kattavasti, ja sen puitteissa voidaan toteuttaa hyvin erotteleva ylioppilaskoe. Fysiikan kokeessa vastataan enintään kahdeksaan tehtävään.

Fysiikan kokeen kokonaisvaatimustaso ei nouse nykyisestä. Tehtäväsarjaan sisältyy yksinkertaisia kurssikohtaisia perustehtäviä, joiden osaaminen riittää alempiin arvosanoihin. Korkeimpien arvosanojen saamiseksi opiskelijan täytyy kyetä menestyksellisesti käsittelemään myös vaativia, aineelle luonteenomaisia, fysikaalista ajattelua edellyttäviä tehtäviä.

Noin 60 % tehtävistä tulee olemaan ainakin osittain laskennallisia probleemoita, joilla testataan ilmiöiden tunnistamista ja niitä koskevien lakien soveltamista, graafisten esitysten tulkintaa, mittaustulosten analysointia jne. Laskennallisten tehtävien arvostelussa painotetaan oikeaan tulokseen pääsemisen ohella fysikaalisen tilanteen tarkastelua, perustelujen esittämistä ja tuloksen järkevyyden arviointia.

Noin 40 % tehtävistä on ns. esseetehtäviä, jotka fysiikassa useimmiten ovat päättelytehtäviä, ilmiöiden analysointia fysiikan tietojen perusteella sekä tyyppiä "vastaa lyhyesti" ja "perustele oikea vaihtoehto" olevia moniosaisia tehtäviä. Varsinaisten, jäsentelyä edellyttävien otsikkotehtävien osuus on suhteellisen vähäinen.

Jokeritehtävä on tyypillisesti vaativahko esseetehtävä, joka edellyttää tietoja usean kurssin alueelta ja voi myös ylittää oppiainerajat.

Uuden ylioppilastutkintoasetuksen perusteluosan mukaan kunkin reaaliaineen kokeessa tulee olla 1-4 oppiainerajat ylittävää tehtävää. Fysiikan kokeessa on perinnäisesti ollut muihin luonnontieteisiin, erityisesti kemiaan, integroivia tehtäviä. Integraatiota voi luontevasti olla myös tieteen historian ja terveystiedon suuntaan. Oppiainerajat ylittävissä tehtävissä otetaan huomioon opetussuunnitelman perusteissa esitetyt aihekokonaisuudet.

Kemia

Kemian kokeessa arvioidaan kemiallisen tiedon ymmärtämistä sekä soveltamisen taitoa. Arvioinnissa tulee lisäksi ottaa huomioon kokeellisen tiedonhankinnan ja
-käsittelyn taidot. Arvioinnilla selvitetään myös, miten hyvin opiskelija ymmärtää jokapäiväiseen elämään, luontoon ja teknologiaan liittyvää kemiaa sekä kemian merkitystä ihmisen ja luonnon hyvinvoinnille. Nämä alueet sisältyvät opetussuunnitelman perusteiden aihekokonaisuuksiin.

Tehtävät laaditaan opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjen yhden pakollisen ja neljän syventävän kurssin sisältöjen ja tavoitteiden pohjalta. Ne mittaavat peruskäsitteiden hallintaa, aineiden ominaisuuksien, rakenteiden ja reaktioiden tuntemusta, taitoa selittää kemiallisia ilmiöitä aineiden ominaisuuksien ja rakenteiden avulla, kemiallisen tiedon soveltamista, ilmiöiden mallintamista ja matemaattista käsittelyä. Aihepiiri voi edellyttää useamman kuin yhden kurssin tavoitteiden hallintaa.

Kemian koe sisältää vaatimustasoltaan erilaisia osioita: helpoista muistamista ja käsitteen ymmärtämistä käsittelevistä tehtävistä vaativimpiin mallintamista ja tiedon soveltamisen taitoa testaaviin tehtäviin. Tehtävät ovat muodoltaan selostuksia, kuvailuja, esseitä tai ongelmanratkaisua tai sitten laskennallisia. Mukana on tavallisesti myös avoin kokeellinen tehtävä.

Kemian kokeessa on 12 tehtävää, joista opiskelija valitsee enintään kahdeksan. Näin voidaan ottaa huomioon lukioiden eri tavoin painotetut opetussuunnitelmat ja laajuudeltaan erilaiset oppimäärät. Annetuista tehtävistä 1-2 on jokeritehtäviä, jotka edellyttävät eri kurssien sisältöjen yhdistelemistä. Vastausten maksimipistemäärä on tavallisesta tehtävästä kuusi pistettä ja jokeritehtävästä yhdeksän pistettä.

Kemian kokeessa on perinnäisesti ollut muihin luonnontieteisiin, erityisesti biologiaan ja fysiikkaan, integroivia tehtäviä. Oppiainerajat voidaan kurssien tavoitteiden perusteella luontevasti ylittää myös maantieteen, terveystiedon ja yhteiskuntaopin suuntaan. Integroivissa tehtävissä pyritään tehtävän asettelulla ilmaisemaan oppiainerajat ylittävä tarkastelunäkökulma.

Biologia

Biologiassa on kaksi pakollista kurssia ja kolme syventävää kurssia.

Biologian kokeessa annetaan 12 tehtävää, joista 1-2 on jokeritehtäviä. Kokelas vastaa enintään kahdeksaan tehtävään. Tavalliset tehtävät arvostellaan asteikolla 0-6, jokeritehtävät asteikolla 0-9.

Biologian tehtävät laaditaan lukion opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti. Saavuttaakseen biologian kokeessa korkeimmat arvosanat kokelaan on hallittava hyvin sekä pakollisten että syventävien kurssien sisällöt. Pelkästään pakollisten kurssien hallinta ei riitä korkeimpiin arvosanoihin. Jokeritehtävään vastaaminen täysillä pisteillä edellyttää aiheen laajaa hallintaa.

Tehtävät pyritään järjestämään niin, että niiden vaikeusaste kasvaa tehtäväsarjan loppua kohden.

Tehtävissä voi olla kaksi tai useampia osia. Osa tehtävistä voi perustua tehtävänannon yhteydessä annettuun aineistoon.

Oppiainerajat ylittävissä tehtävissä maksimipisteiden saanti edellyttää tietoja myös toisesta oppiaineesta, biologiassa useimmiten terveystiedosta, kemiasta tai maantiedosta. Oppiainerajat ylittävissä tehtävissä pyritään tehtävänannossa ilmaisemaan, minkä muun aineen näkökulmasta tehtävää pitäisi myös käsitellä.

Maantiede

Maantieteen kokeen tehtävät pohjautuvat kahteen pakolliseen ja kahteen syventävään kurssiin. Kokeessa on 10 tehtävää, joista kaksi on jokeritehtäviä. Kokelas valitsee tehtävistä enintään kuusi. Vastausten maksimipistemäärä on tavallisesta tehtävästä kuusi pistettä ja jokeritehtävästä yhdeksän pistettä. Kokelas voi halutessaan vastata molempiin maantieteen jokeritehtäviin.

Maantieteen kokeessa arvioidaan kokelaiden maantieteellisen ajattelun kehittyneisyyttä sekä tietojen että taitojen perusteella. Arvioinnin kohteina ovat peruskäsitteiden hallinta, valmius perustella maantieteellisiä väittämiä ja kannanottoja sekä taito havaita alueellisia riippuvuuksia. Kokeessa annetaan tehtäviä, jotka mittaavat taitoa tulkita, arvioida ja soveltaa maantieteellistä tietoa. Koetehtäviin voi sisältyä karttoja, diagrammeja ja muita kuvia sekä tilastoja ja tekstipohjaisia aineistoja. Arvioitavia taitoja ovat tiedon analysointi-, käsittely- ja esittämistaidot, kuten kartan tulkinta ja muut graafiset taidot.

Maantieteen koetehtävät kohdistuvat elottoman ja elollisen luonnon sekä ihmisen luomien järjestelmien rakenteeseen ja toimintaan. Kokelas joutuu myös tarkastelemaan luonnon ja ihmistoiminnan vuorovaikutussuhteita. Tehtävät mittaavat kokelaan valmiuksia käsitellä maailmanlaajuisia, alueellisia ja paikallisia ilmiöitä ja ongelmia sekä kykyä pohtia niiden ratkaisumahdollisuuksia. Ne testaavat myös kokelaan kykyä tuoda esille muuttuvaan maailmaan vaikuttavia tekijöitä omaksumansa maantieteellisen tiedon avulla. Tehtävät voivat kohdistua alueellisiin kehittyneisyyseroihin ja mitata sitä, miten kokelas pystyy perustellen pohtimaan mahdollisuuksia ratkaista taloudellisia ja sosiaalisia eriarvoisuusongelmia. Maantieteen luonteen mukaisesti tehtävillä voidaan arvioida myös kokelaan ymmärrystä alueellisuuden, tilan ja paikan merkityksestä maantieteellisessä ajattelussa.

Maantieteen jokeritehtävät edellyttävät eri asiakokonaisuuksien yhdistelyä, arvioivaa tiedonkäsittelyä ja ajankohtaisen maantieteellisen tiedon seuraamista. Jokeritehtävät antavat maantieteen harrastajille mahdollisuuden tuoda esille erityisosaamistaan.

Kokonaisuutena maantieteen koetehtäväsarja laaditaan siten, että koe mittaa syvällistä aineenhallintaa. Perustehtävien lisäksi tehtävävalikoimassa on monipuolista maantieteellistä ymmärrystä, käsittelyä ja analyysiä edellyttäviä tehtäviä. Korkeampiin arvosanoihin päästäkseen kokelaan tulee vastata myös näihin laajempiin tehtäviin.

Maantieteen kokeessa on myös oppiainerajat ylittäviä tehtäviä. Koska maantieteessä integroituvat sekä luonnontieteelliset että yhteiskunnalliset aiheet, pyritään integroivia tehtäviä suuntaamaan molempiin aihealueisiin sekä luonnontieteitä ja yhteiskuntatieteitä integroiviin aiheisiin. Maantieteen integroivia tehtäviä laadittaessa painoalueena ovat oppiainerajat ylittävät aihe-kokonaisuudet, jotka mainitaan opetussuunnitelman perusteissa. Niihin liittyvät tehtävät mittaavat sitä, miten kokelas osaa analysoida nykyajan ilmiöitä ja toimintaympäristöjä sekä esittää perusteltuja käsityksiä tavoiteltavasta tulevaisuudesta.

Terveystieto

Terveystiedossa on yksi pakollinen ja kaksi syventävää kurssia. Terveystiedon kokeessa annetaan kymmenen tehtävää, joista jokeritehtäviä on kaksi. Kokelas vastaa enintään kuuteen tehtävään. Tavalliset tehtävät arvostellaan asteikolla 0-6 ja jokeritehtävät asteikolla 0-9.

Terveystiedon tehtävät laaditaan lukion opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti. Niiden joukossa on myös oppiaineiden rajat ylittäviä tehtäviä. Näissä kokelaan odotetaan hyödyntävän esimerkiksi biologiassa, psykologiassa, historiassa, yhteiskuntaopissa, maantieteessä, elämänkatsomustiedossa tai filosofiassa hankkimiaan tietoja. Tehtävät voivat liittyä myös lukion aihekokonaisuuksiin. Terveystieto on perustaltaan monitieteinen oppiaine, mikä näkyy tehtävien monipuolisuudessa.

Terveystiedon tehtäviin vastaaminen edellyttää tietoja terveydestä ja sairauksista ja niihin vaikuttavista tekijöistä sekä näiden vaikutusmekanismien tuntemusta. Tehtävissä selvitetään myös ihmisen käyttäytymiseen liittyvää problematiikkaa. Keskeistä terveystiedon osaamista on sairauksien ehkäisyyn ja terveyden edistämiseen liittyvien yhteiskunnallisten tekijöiden ja toimenpiteiden tunteminen. Tehtävissä edellytetään myös argumentoivaa terveyden arvopohdintaa ja terveyskysymysten eettistä tarkastelua samoin kuin kriittistä medialukutaitoa. Monissa terveystiedon tehtävissä vastaamiseen tarvitaan tutkimuksiin perustuvaa tietoa sekä tutkimustulosten luku- ja tulkintataitoja. Tehtäviin voidaan liittää teksti- ja kuva-aineistoja, tutkimustuloksia esitteleviä taulukoita, diagrammeja, graafisia esityksiä, tilastoja tai muita havaintoaineistoja.

Terveystiedon tehtäviin vastaaminen edellyttää keskeisten käsitteiden hallintaa ja ymmärtämistä. Tyypillisiä ovat myös ongelmanratkaisua ja soveltamista vaativat tehtävät.

Osa terveystiedon tehtävistä edellyttää kysyttävän ilmiön tai asian tarkastelua monesta eri näkökulmasta. Näkökulma voidaan tehtävässä rajata, mutta se voidaan myös jättää avoimeksi, jolloin kokelas haastetaan oivaltamaan keskeisiä näkökulmia. Tehtävissä edellytetään kursseihin liittyvän tiedon soveltamista sekä mielipiteiden ja väitteiden perustelemista. Ajankohtaisten asioiden ja terveyteen liittyvien tutkimustulosten uutisoinnin seuraamisesta on hyötyä tehtäviin vastaamisessa.

Terveystiedon tehtäväsarja sisältää vaikeudeltaan eritasoisia tehtäviä. Jokeritehtävät ovat laaja-alaisia ja edellyttävät vastaajalta aihepiirin monipuolista osaamista. Myös jokeritehtävät voivat olla luonteeltaan oppiaineiden rajat ylittäviä.

Terveystiedon koe järjestetään ensimmäisen kerran keväällä 2007. Tehtäväsarjoja kehitetään terveystieto-oppiaineen luonteen mukaisesti arvostelutyöstä saatavien kokemusten perusteella.

Reaaliaineiden kokeiden määräykset ja ohjeet

Reaaliaineiden kokeita koskevat määräykset ja ohjeet ovat luettavissa kohdassa Reaaliaineiden kokeet.

PITKÄN MATEMATIIKAN KOKEEN UUDISTAMINEN

Ylioppilastutkintolautakunta on päättänyt muuttaa pitkän matematiikan kokeen rakennetta kevään 2007 tutkinnosta alkaen. Muutoksen tarkoitus on parantaa pitkän matematiikan kokeen mahdollisuuksia mitata opiskelijoiden matemaattisia tietoja, taitoja sekä kypsyyttä.

Uudistetussa kokeessa on edelleen15 tehtävää. Näistä kaksi tehtävää on muita vaativampia ja niiden suorittaminen edellyttää tavallisia tehtäviä laajempaa tai syvällisempää käsittelyä. Ne perustuvat kuitenkin muiden tehtävien tapaan pitkän matematiikan pakollisiin ja valtakunnallisiin syventäviin kursseihin.

Nämä kaksi muita vaativampaa tehtävää merkitään erikseen tehtäväpaperiin, ja ne arvostellaan asteikolla 0-9. Muut 13 tehtävää arvostellaan asteikolla 0-6.

Kokelas saa edelleen vastata enintään kymmeneen tehtävään oman valintansa mukaan. Näihin kymmeneen tehtävään saa sisältyä myös edellä mainitut kaksi muita vaativampaa tehtävää.

Lyhyen matematiikan kokeen rakennetta ei tässä vaiheessa muuteta.

Ylioppilastutkinto suomessa