Ylioppilastutkinto lukuina

Ylioppilastutkinto lukuina

Oletko koskaan miettinyt, kuinka monta kiloa koepostia ylioppilastutkintolautakunta lähettää maailmalle joka syksy ja kevät? Tai oletko laskenut, kuinka monta tuntia suomalaisten abiturienttien parvi vuosittain puurtaa koesaleissa? Niinpä, ei ole moni muukaan. Onneksi me ylioppilastutkintolautakunnassa olemme selvittäneet tutkinnon keskeisimmät luvut ja numerot.

13,5 kilometriä

Sata vuotta sitten ylioppilastutkinto oli Helsingin yliopiston pääsykoe, jonka ratkaisevat suulliset kuulustelut suoritettiin maan pääkaupungissa. Tämä tarkoitti sitä, että jokainen ylioppilaaksi hyväksytty sai lakkinsa Helsingissä. Mikäli tapaa noudatettaisiin edelleen, muodostuisi keväisin Ylioppilastutkintolautakunnan oven eteen suomalaisella jonotustottumuksella mitattuna 13,5 kilometriä pitkä jono.

42 koevaihtoehtoa

Suomen itsenäistyessä ylioppilaskirjoitukset järjestettiin vain keväisin ja jokaisen tuli osallistua äidinkielen, toisen kotimaisen kielen, vieraan kielen ja matematiikan kokeisiin. Sittemmin uudet kokeet, hajauttaminen ja valinnaisuus ovat tuoneet joustavuutta tutkinnon suorittamiseen. Nykyään koevalikoimassa on jo 42 erilaista koetta.

9000 kilogrammaa

Ylioppilastutkintolautakunnan postihuoneessa on syksyisin ja keväisin kova tungos ja kiire, kun paperiset kokeet pakataan, sinetöidään ja lähetetään kouluille. Ennen kokeiden sähköistämistä kevään koepaketit saattoivat painaa yhteensä yli 9000 kiloa, mikä vastaa 10 täysikokoisen biisonin painoa. Pakatut kokeet valtaavat myös pinta-alaa pienen biisonilauman verran.

16 hyväksyttyä koetta

Ylioppilastutkinnon suorittamiseen vaaditaan neljän pakollisen aineen kirjoittamista. Niiden lisäksi kokelas voi kirjoittaa ylimääräisiä aineita ja halutessaan täydentää tutkintoa vielä ylioppilaaksi päästyään. Moni kokelas on kokenut neljän kokeen urakan sopivaksi, mutta toisille enemmän on enemmän. Suurin yhdessä tutkinnossa hyväksytysti suoritettujen kokeiden määrä on 16.

30 000 kokelasta

1930-luvulla huolestuttiin ylioppilaiden määrän kasvusta, sillä sen pelättiin johtavan ylioppilaan arvon inflaatioon, yliopisto-opintojen lisääntymiseen ja lopulta akateemiseen työttömyyteen. Vuosikymmenen lopussa puhuttiin jo ylioppilastulvasta, kun lakin sai 2659 ylioppilasta. Nykyään tutkinnon suorittaa hyväksytysti vuosittain yli 30 000 kokelasta.

89 vuotta

Koulunkäynti ja opiskelu ovat aikaa vievä panostus niin yksilön kuin Suomenkin tulevaisuuteen. Tunteja kuluu myös ylioppilaskirjoituksiin valmistautumisessa, niiden järjestämisessä ja tietenkin itse koetilanteissa. Jos jokainen kokelas käyttäisi ilmoittautumissaan kokeissa keskimäärin neljä tuntia, viettävät kokelaat vuosittain kirjoituksissa yhteensä yli 780 000 tuntia eli 89 vuotta.

2000 hyönteistä

Jos kokelas saa hylätyn arvosanan pakolliseksi valitsemastaan kokeesta, voi lakin saada muiden kokeiden arvosanoista laskettavilla kompensaatiopisteillä. 1900-luvun alkupuolella eräs isä yritti paikata poikansa epäonnistuneita suorituksia tarjoamalla kompensaatioksi tämän 2000 hyönteisen kokoelmaa. Tarina ei kerro, mihin lopputulokseen lautakunta asiassa päätyi, mutta hyönteisiä ei ole (kiivaista etsinnöistä huolimatta) löytynyt.

1 689 470 ylioppilasta

Itsenäisyyden juhlavuoteen mennessä suomalaisen ylioppilastutkinnon on suorittanut yhteensä 1 689 470 kokelasta.

 

Vanhat valokuvat: Elina Jäntin kotiarkisto.