Tulevaisuus on kiva paikka

Tulevaisuus on kiva paikka

Mediaa seuraamalla syntyy tulevaisuudesta melko surullinen ja pelottava kuva. Maailmasta on tulossa entistä turvattomampi paikka. Rajoja suljetaan ja muukalaisiin suhtaudutaan vihamielisesti. Koulutuspaikkoja vähennetään, eläkeikää nostetaan. Sairaat, lapset ja vanhukset jäävät ilman palveluja. Veroja maksetaan silti entistä enemmän. Ne kenellä rahaa vielä on, piilottavat sen veroparatiiseihin. Ilmastonmuutos aiheuttaa eroosiota, myrskyjä ja lajien sukupuuttoa. Lamasta on tulossa uusi normaali. EU hajoaa ja Suomi on menossa konkurssiin. Ja jos työ ei lopu, niin se ainakin siirtyy muualle.

Mihin ihmeen tulevaisuuteen nyt valmistuva ylioppilas oikein on astumassa? Onko meillä mitään toivoa? Jatkuva ja jopa nopeutuva muutos on kyllä tosiasia, mutta se on hyvä ystävämme. Huolestuttavista uutista huolimatta tulevaisuus on kiva paikka. Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskus on kehittänyt tulevaisuuden simulointia varten muutaman hauskan pelinkin. Haluatko elämän: http://getalife.fi/. Lisää tulevaisuuspelejä löytyy täältä: http://www.koukkuun.fi/.

Seuraavat 20 vuotta voivat muuttaa maailmaa enemmän kuin edelliset 200 vuotta. Ihmiskunta on julkaissut tähän mennessä noin 50 miljoonaa tieteellistä artikkelia. Puolet niistä on julkaistu 20 viime vuoden aikana. Seuraavien 20 – 30 vuoden kuluessa julkaistaneen yhtä paljon tiedettä kuin tähän mennessä yhteensä.

Monet asiantuntijat varoittavat, että automaatit ja robotit vievät meiltä työn. Mutta jos olisimme ostaneet 1700-luvulla Ilta-Sanomat, sielläkin olisi lukenut, että HÖYRYKONEET VIEVÄT KAIKKI TYÖPAIKKAMME! Toisin kuitenkin kävi: kaikki nykyinen työ on tuon uuden teknologian ja sitä seuranneen teollistumisen ansiota. Vaikka siis uudet teknologiat – kuten esimerkiksi lennätin, höyrykone, auto ja juna – ehkä vähensivätkin aluksi työpaikkoja, niin ne samalla loivat vielä enemmän uusia työpaikkoja.

Kuva: Andrew Branch / Unsplash

Olemme parhaillaan samanlaisessa tilanteessa kuin höyrykoneiden alkuvuosikymmenillä. Olemme valtaisan teknologisen hypyn edessä, ja tämä hyppy lopettaa monia vanhoja käytänteitä samalla kuin se luo uutta kasvua, työtä ja hyvinvointia. Mitä nopeammin ja laajemmin otamme uuden käyttöön, sitä nopeammin se muuttuu työksi, kasvuksi ja hyvinvoinniksi.

Amerikanjapanilainen teknologian tulevaisuudesta kirjoittanut fyysikko Michio Kaku pyytää meitä ensin listaamaan kaikki ne asiat, jotka ovat täysin mahdottomia. Sen jälkeen hän kysyy, ovatko ne mahdottomia vielä 1000 vuoden kuluttua? Suurin osa ympärillämme olevista arkisista asioista olisi ollut sillä listalla 1000 vuotta sitten: matkapuhelin, sähkö, valo, mikroaaltouunit jne. Kakun perusviesti on, että meidän pitää ajatella täysin mahdottomia asioita ymmärtääksemme sen muutoksen, mikä tapahtuu seuraavien vuosikymmenten aikana.

Katsotaanpa siis hieman tarkemmin joitakin esimerkkejä täysin mahdottomista asioista. Eli niistä ihmeistä, jotka toteutuvat nyt valmistuvien ylioppilaiden elämän aikana. Hyviä esimerkkejä teknologian tulevasta kehityksestä ovat automatisaatio, esineiden internet, robotiikka, digitalisaatio, Big Data, keinoäly, lisätty todellisuus, bioteknologia ja 3D eli esineiden tulostaminen.

Tässä maailmassa sohvat, vaatteet, jääkaapit, tuolit, talot jne. kommunikoivat keskenään ja tunnistavat käyttäjänsä ja tuottavat heille henkilökohtaista palvelua. Talojen seinät voivat olla näyttöjä, jotka yhdistävät asuntoja niin, että Pihtiputaan mummot ja lastenlapset Pretoriassa voivat vaikka syödä yhdessä etäisyyksistä piittaamatta. Kun menen kotiini, niin vaatteeni, kenkäni ja sohvani voivat keskustella siitä, että Olli on taas lihonut. Ja jääkaappi toteaa, ettei mikään ihme, kun syökin tällaista. Ja sen jälkeen ne voivat yhdessä ehdottaa minulle uusia terveellisempiä elämäntapoja. Kaupassa hernesoppapurkki tervehtii minua nimeltä ja kysyy, miten Helsingin matkani meni? Kosmetiikkapakkauksen avulla voi diagnosoida ihonsa ja saada reseptin siitä, kuinka paljon rasvaa pitää käyttää.


Kuva: Alex Knight / Unsplash

Teollisuusrobottien rinnalle on tullut palvelurobotteja, jotka siivoavat, myyvät, hoitavat, kuljettavat, pitävät seuraa ja tekevät ruokaa. Ohjelmistorobotit tekevät myös pörssikauppoja ja vastaavat puheluihin vaikkapa terveyskeskuksissa. Uudenkaupungin autotehtaassa autonasentajat työskentelevät yhdessä robottien kanssa kuten myös lääkärit vaikkapa Helsingin ja Tampereen yliopistollisissa keskussairaaloissa. Robottien kanssa autonasentajat ja lääkärit voivat tehdä uusia asioita, joita ei ennen kyetty tekemään. Tämän ansiosta esimerkiksi Uudessakaupungissa ei ole työttömyyttä vaan päinvastoin työvoimapula: autotehdas ei löydä tarpeeksi työväkeä työskentelemään robottien kanssa. Kirurgit puolestaan vaihtavat robottien kanssa ihmisille sydämiä ja munuaisia. Nanoboteilla voidaan korvata geenejä ja soluja ja parantaa sairauksia.

Robottien ja automaattien taustalla on valtaisia palvelupilviä (Big Data), joihin voi rakentaa myös henkilökohtaisia palveluja (My Data). Tämän digitalisaation ja virtuaalisaation seurauksena meille on kasvanut uusia toimintamalleja ja arvoketjuja, joissa on hyvin aktiivinen asiakas: ihmiset itse tekevät facebookin, Youtuben ja Twitterin sisällöt. Yritysten rooli näissä palveluissa on hyvin pieni, lähes pelkkä alusta. Samalla on kehittynyt jakamistaloutta, jossa ihmiset jakavat ohi kauppojen, pankkien ja koulujen muun muassa rahaa, autoja, asuntoja, tietoa ja työtä. Digitalisaatio on jo sekoittanut sen, kuka suunnittelee, päättää, rahoittaa, valmistaa, myy ja käyttää. Kuka tahansa mistä tahansa voi toimia globaaleilla markkinoilla helposti ja halvalla.

Seuraava askel digitalisaatiossa on lisätty todellisuus, jossa älylasien yms. avulla voimme nähdä mitä tahansa missä tahansa. Vakuutusyhtiö voi myydä meille henkilökohtaisen suojelusenkelin (Pokemonin kaltaisen mukana kulkevan avattaren), joka tietää ja hoitaa kaiken kyeten estämään erilaisia vahinkoja. Se pystyy myös pistämään kahvit päälle ja varaamaan Etelän matkat. Jos annamme luontomatkailun kehittämisen vaikkapa Roviolle, niin mitä ihmiset voivat nähdä Suomen luonnossa älylasien avulla? Ja jos vielä voi voittaa 10 000 euroa palkinnoksi 50 kerätystä örkistä, niin minkälainen vipinä olisi Suomen metsissä?

Kuva: Tommaso Fornoni / Unsplash

Toinen muutos virtuaalisella puolella on tekoäly eli tiedon louhinnan työkalut. Olemme tähän mennessä luoneet teknologiaa, jolla kerätään ja säilytetään tietoa. Seuraava askel ovat työkalut, joilla tätä tietoa käytetään. Kuuluisin esimerkki tästä on IBM:n Watson. Se kykenee käyttämään silmänräpäyksessä periaatteessa kaiken sen tiedon, jonka ihmiskunta on digitalisoinut. Sen uskotaan lähivuosina ratkaisevan monet syövät ja muut sairaudet.

Vaikka edellä esitetyt tietoteknologian tulevaisuuskuvat ovat melko mielikuvituksellisia, niin vielä enemmän maailmaa muuttavat bioteknologian innovaatiot. Olemme jo pitkään voineet liittää elektroniikkaa kasveihin ja hyönteisiin, minkä jälkeen niiden toimintaa on voinut ohjata tietokoneella. Tulevaisuudessa tietokoneet voivat olla sisällämme olevia nano- ja biobotteja. Google on luvannut tuoda tällaisen koneen markkinoille ja eräs italialainen tutkimusryhmä on luvannut 3D-tulostaa meille sellaisen silmän, jossa on internet valmiina. Ja kaikki tämä 10 vuodessa.

Meille on kehittymässä eläviä koneita: esimerkiksi mattoja, jotka syövät pölyä, seiniä, jotka yhteyttävät ja tuottavat energiaa, kasveja, jotka valaisevat ja tuottavat valoa kotiin ja puistoihin. Tätä tieteenalaa kutsutaan synteettiseksi biologiaksi. Osaamme jo kasvattaa ihmisen varaosia ja paljon muuta: vuonna 2013 keinolihapihvi maksoi yli 300 000 euroa. Nyt se maksaa noin 11 euroa. Tämän taidon taustalla on 3D-tulostaminen. Voimme pistää tulostimeen kaiken orgaanisen ja myös epäorgaanista – vaikkapa kiveä ja metalleja – ja tulostaa melkein mitä tahansa. Siksi Suomen pelloilla ei tulevaisuudessa ehkä enää kasvakaan ohraa eikä porkkanoita (joita emme koskaan saa kannattaviksi täällä pohjan perukoilla) vaan pikemminkin ihmisen varaosia, kompostoituvaa elektroniikkaa ja 3D-tulostimien biomateriaaleja.

Olennaista 3D-tulostimien maailmassa on se, että suurin osa tuotteista on ohjelmistoja ja algoritmeja. Jokin vuosi sitten lehdessä oli uutinen, että NASA lähetti astronautille uuden jakoavaimen sähköpostilla. Tulevaisuuden älyverkoissa kulkee muun muassa sähköä, tietoa, rahaa, tavaroita ja ruokaa. Vuonna 2050 lehmä on pelkkä algoritmi ja parhaat pihvit tuottaa jokin singaporelainen ohjelmistotalo.

Kuva: Markus Spiske / Unsplash

Toinen maatalouteen ja moneen muuhun asiaan vaikuttava teknologia on fotoniikka. Esimerkiksi led-valojen avulla voimme siirtää pellot maan alle vaikkapa vanhoihin kaivoksiin. Edelläkävijä Suomessa on Silmusalaatti, joka kasvattaa luomusalaattia keskellä Vantaata vanhassa autokorjaamossa. Samalla säästämme energiaa ja ehkäisemme päästöt luontoon. Tällä teknologialla voimme siirtää pellot ja kaivokset myös avaruuteen.

Tarinani kertoi teknologian muutoksesta. Lähes kaikki edellä kerrottu on jo olemassa. Siksi Michio Kaku kehottaa meitä ajattelemaan mahdottomia asioita. Jos olisin seissyt 1700-luvulla pellon reunassa ja eteeni olisi tuotu ensimmäinen höyrykone, niin en olisi osannut vastata kysymykseen, että minkälaista on tulevaisuuden työ. Tuo silloin uusi teknologia muutti kaiken. Syntyi teollisuus ja ihmiskunta kaupungistui. Nyt seison teollisuusalueen kulmassa ja eteeni tuodaan tämä kaikki uusi teknologia. Enkä osaa nytkään vastata kysymykseen siitä, että minkälaista on tulevaisuuden työ. Mutta tiedän, että teknologia luo työtä ja hyvinvointimme kasvaa, kuten se on aina kasvanut tähänkin asti.

Tulevaisuuden teknologioiden ja niitä soveltavien sosiaalisten innovaatioiden myötä muuttuu koko elämäntapamme ja kulttuurimme. Juuri se tulee värittämään eniten nyt valmistuvien ylioppilaiden elämää. Te voitte tehdä elämänne aikana ihmeellisiä asioita. Sellaisia tekoja, jotka ovat mahdottomia omalle sukupolvelleni. Voitte ratkaista monet teollisuusyhteiskunnan ja globaalin maailmantalouden ongelmista.

Tulevaisuutta ei tarvitse pelätä. Ihmiskunnan historia on tarina onnistumisesta. Hyvinvoinnin kasvusta. Harva meistä haluaisi palata 1600-luvulle. Tai edes 1960-luvulle. Nyt on paremmin kuin ennen. Ja tulevaisuudessa vielä paremmin.

Samalla kun onnittelen teitä uusia ylioppilaita ja toivotan teille hyvää matkaa kohti parempaa tulevaisuutta, annan teille myös lahjaksi kompassin, jolla löydätte onnen matkallanne. Tämä kompassi on sydän. Elämme murroksessa, minkä vuoksi on turha arvailla sitä, minkälaista työtä tulevaisuudessa on. Tässä tilanteessa parasta on kuunnella omaa sydäntään ja tehdä niitä asioita, jotka kokee tärkeäksi. Meidän jokaisen sisällä on kukka. Jokin ominaisuus, jonka kukkiessa olemme parhaimmillamme. Jos saan tuon kukan esiin, niin olen niin Olli kuin Olli voi olla. Tulevaisuus ei siis ole pohjimmiltaan teknologiaa, vaan tuon oman kukan etsintää.

Muistakaa matkallanne myös se, ettemme voi kaikki olla hyviä samoissa asioissa. Mutta me voimme olla niin hyviä kuin mahdollista. Ahkeruus on tärkeämpää kuin lahjakkuus. Jos kaikki suomalaiset olisivat niin hyviä kuin mahdollista, niin se olisi paras mahdollinen Suomi. Ja siihen tarvitaan vain ahkeruutta ja asennetta.


Olli Hietanen
Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan valiokuntaneuvos