Miten kokeiden uusiminen muuttuu syksyllä 2019?

Eduskunta teki muutoksia lakiin ylioppilastutkinnon järjestämisestä kesällä 2018 osana lukiolakiuudistusta. Kokelaiden kannalta näkyvin muutos liittyy kokeiden uusimismahdollisuuksiin. Nämä uudistukset ovat voimassa jo syksyn 2019 tutkintokerrasta alkaen ja myös syksyn 2019 tutkintoon ilmoittautuessa. Eduskunnan käsiteltävänä on tällä hetkellä myös muita ylioppilastutkintoon liittyviä uudistuksia omilla aikatauluillaan.

Uusimiskertoja tulee lisää

Syksystä 2019 alkaen hyväksyttyjä kokeita saa uusia rajoituksetta. Tämä muutos koskee kaikkia kokelaita riippumatta hyväksytyn kokeen suorittamisajankohdasta tai aiemmista uusimiskerroista. Näin ollen myös henkilö, joka on suorittanut kokeen jo ennen lakimuutosten voimaantuloa ja käyttänyt nykyisen lain salliman hyväksytyn kokeen yhden uusimiskerran, saa tulla uusimaan haluamansa kokeen niin monta kertaa kuin haluaa. Tämä koskee siis kaikkia riippumatta siitä, milloin on päässyt ylioppilaaksi. Hyväksyttyä koetta voi uusia rajoituksetta myös tutkinnon suorittamisen ollessa kesken.

Syksystä 2019 alkaen tutkinnon suorittanut kokelas voi uusia hylättyä koetta rajoituksetta. Tämä tarkoittaa sitä, että ylimääräistä hylättyä koetta ja pakollista kompensoitua hylättyä koetta voi uusia rajoituksetta ylioppilaaksi tulon jälkeen. Tämä muutos koskee kaikkia kokelaita riippumatta siitä, milloin he ovat päässeet ylioppilaaksi.

Syksystä 2019 alkaen tutkinnon ollessa kesken hylätyn kokeen saa uusia kolme kertaa hylätyn arvosanan saamista välittömästi seuraavina kolmena tutkintokertana. Jos kokelaan aikaraja kokeen uusimiselle ei ole vielä tullut täyteen, hän saa uusia kokeen uuden lain mukaisesti kolme kertaa. Näin ollen esimerkiksi

kokelas, joka saa kokeesta hylätyn arvosanan ensimmäisen kerran keväällä 2019, saa uusia kokeen syksyllä 2019, keväällä 2020 ja syksyllä 2020
kokelas, joka on saanut kokeesta hylätyn arvosanan ensimmäisen kerran syksyllä 2018, saa uusia kokeen keväällä 2019, syksyllä 2019 ja keväällä 2020
kokelas, joka on saanut kokeesta hylätyn arvosanan ensimmäisen kerran keväällä 2018, saa uusia kokeen syksyllä 2018, keväällä 2019 ja syksyllä 2019. Kokelaalla on suoritusaikaa vielä jäljellä uuden lain tullessa voimaan. Hän voi uusia hylättyä koetta vielä syksyllä 2019 riippumatta siitä, onko hän jo käyttänyt nolla, yksi vai kaksi uusimiskertaa.

Ilmoittautuminen omaan lukioon

Uusijan kannattaa ilmoittautua omaan vanhaan lukioonsa hyvissä ajoin ennen ilmoittautumisajan päättymistä. Ilmoittautuminen syksyn kokeisiin tapahtuu toukokuun lopussa ja kevään kokeisiin marraskuun puolessa välissä. Jos kyseistä lukiota ei ole enää olemassa, ilmoittautuminen tehdään saman koulutuksen järjestäjän (yleensä kaupungin tai kunnan) toiseen lukioon. Lukiokoulutus on voinut myös siirtyä lähialueella esimerkiksi koulutuskuntayhtymän tai yhdistetyn kaupungin tai kunnan vastuulle. Jos koulutuksen järjestäjällä ei ole enää lukioita, uusija ilmoittautuu asuinpaikkaansa lähimpänä olevaan lukioon. Muista lukioista voi tiedustella, onko heillä mahdollisuutta ottaa ylimääräisiä uusijoita vastaan. Monilla lukioilla ei kuitenkaan ole tähän toimintaedellytyksiä. Jos kokelaalle on aiemmin myönnetty erityisjärjestelyjä, hänen pitää antaa ilmoittautumisen yhteydessä päätös ja muut tarvittavat tiedot lukiolle.

Uusimisen käytännön järjestelyistä saa lisätietoja siitä lukiosta, johon on ilmoittautunut. Uusiminen ei välttämättä tapahdu tässä lukiossa, vaan suorituspaikka voi olla muissa tiloissa tai jossain muussa koulutuksen järjestäjän lukiossa tai toimipisteessä.

Uusintaan valmistautuminen

Uusijat suorittavat samat kokeet kuin kaikki muutkin kokelaat. Eri tutkintoaineiden ja oppimäärien kokeet järjestetään nykyisten lakien ja määräysten mukaisesti. Vanhamuotoinen reaalikoe uusitaan osallistumalla yhden reaaliaineen kokeeseen. Kokeiden tehtävät laaditaan käytössä olevien lukion opetussuunnitelman perusteiden mukaan. Syksyllä 2019 valtaosa kokelaista on opiskellut Lukion opetussuunnitelman perusteiden 2015 mukaisesti. Tehtävien laadinnassa otetaan huomioon myös Lukion opetussuunnitelman perusteet 2003 vielä kevääseen 2020 saakka.

Jos tutkinnon suorittamisesta on pitkä aika, kokeeseen valmistautuminen tarkoittaa myös digitaalisen kokeen käytäntöihin tutustumista. Kokelaan velvollisuus on huolehtia, että hänellä on digitaalisessa kokeessa mukanaan päätelaiteohjeen mukainen tietokone, virtajohto ja kuulokkeet. Kokelaan tulee osata käynnistää tietokoneensa lautakunnan toimittamalta USB-muistilta. Lukiot järjestävät käynnistämiseen harjoittelumahdollisuuksia, mutta lukioilla ei yleensä ole mahdollisuutta antaa muille kuin omille opiskelijoilleen opastusta kokeessa käytettäviin ohjelmiin. Kaikissa kokeissa on keskeistä opetussuunnitelman mukainen osaaminen, joten ohjelmia voi harjoitella myös omatoimisesti osana kokeeseen valmistautumista. Monet aikuislukiot ottavat lukiokursseille myös aineopiskelijoita, jolloin oppiaineen kertaaminen ja digitaalisten taitojen haltuunotto yhdistyvät luontevalla tavalla.

Uusintaan kannattaa ilmoittautua, jos on valmis sitoutumaan opiskeluun ja kokeeseen valmistautumiseen. Turhat ilmoittautumiset eivät ole kokelaiden eivätkä yhteiskunnan varojen tarkoituksenmukaista käyttöä. Jos tavoitteena on menestyminen opiskelijavalinnassa, kannattaa tutustua eri korkeakoulujen monipuolisiin opiskelijavalintavaihtoehtoihin ennen uusintaan ilmoittautumista. Arvosanan nostaminen yhdellä pykälällä edellyttää yleensä merkittävää panosta sekä oppiaineen tavoitteiden mukaisessa osaamisen kehittämisessä että ajattelun taitojen kypsymisessä. Nämä taidot harvoin kehittyvät itsestään. Tilastojen mukaan 32–50 % hyväksytyn kokeen uusijoista on viime vuosina pystynyt korottamaan arvosanaansa. Luku vaihtelee tutkintokerrasta toiseen.

Miten lukioiden ja koulutuksen järjestäjän tilanne muuttuu?

Syksyllä 2019 koulutuksen järjestäjällä on velvollisuus järjestää ylioppilastutkinnon kokeet

lukion omille opiskelijoille
uusijoille ja täydentäjille, jotka ovat suorittaneet ylioppilastutkinnon koulutuksen järjestäjän lukiossa
uusijoille ja täydentäjille, joiden asuinpaikkaa ko. lukio on lähinnä ja joiden ylioppilastutkinnon suorituspaikan koulutuksen järjestäjä ei enää anna lukiokoulutusta
erillisen kokeen suorittajille, jotka ovat aiemmin opiskelleet koulutuksen järjestäjän lukiossa
muille henkilöille toimintaedellytysten salliessa

Koulutuksen järjestäjä sijoittaa uusijat eri lukioihin ja toimipisteisiin oman harkintansa mukaan. Uusijoille pitää antaa tietoa suorituspaikasta ja muista käytännön järjestelyistä. Lukion on määräysten mukaan järjestettävä kokelaille harjoittelumahdollisuuksia päätelaitteen käynnistämiseen. Jos koulutuksen järjestäjä voi tarjota myös muuta valmistautumista kokeeseen esimerkiksi aikuislukion tai vapaan sivistystyön kautta, tästä on hyvä tiedottaa kokelaita.

Uusijat maksavat uusinnasta tavanomaiset ylioppilastutkintomaksut. Uusimiskertojen lisäys lisää jonkin verran koulutuksen järjestäjien kustannuksia. Lainvalmistelussa tämä on otettu huomioon lukiokoulutuksen järjestämiseen myönnetyssä valtionosuudessa. Paikallisesti päätetään, miten valtionosuuksia käytetään eri toimintoihin.

Korjaus 8.8.2019: Korjattu tekstissä annettua hyväksyttyjen kokeiden uusimisten onnistumisprosenttia kappaleessa Uusintaan valmistautuminen (Ks. Tiedote: "Oikaisu: Hyväksytyn kokeen arvosanan korottaminen onnistuu aiemmin kerrottua useammin"). Aikaisempi teksti oli: ”Tilastojen mukaan vain noin 5 % hyväksytyn kokeen uusijoista on viime vuosina pystynyt korottamaan arvosanaansa.”