Ylioppilaaksi valmistuminen muuttuu

Ylioppilaaksi valmistuminen muuttuu

Ylioppilastutkinnon valmistumisehto muuttuu 1.8.2019. Ylioppilastutkinnosta annetun lain (502/2019) 12 §:n mukaan ylioppilastutkinto tulee suoritetuksi, kun kokelas on suorittanut hyväksytysti laissa määritetyt kokeet sekä lukiokoulutuksen oppimäärän tai lain 5 §:n mukaisen muun tutkinnon tai koulutuksen. Ennen kevättä 2022 aloitetuissa tutkinnoissa edellytetään neljä pakollista hyväksyttyä koetta. Ylioppilaaksi voi myös edelleen valmistua hylätyn kokeen kompensaatiolla.

Tilanne pysyy pääosin samanlaisena

Kuten ennenkin, ylioppilastutkinto suoritetaan lukio-opintojen päätteeksi. Jos kokelas suorittaa pakolliset kokeensa hyväksytysti 1-3 tutkintokerralla ja saa kaikki lukiokurssit tehtyä ajallaan, hän valmistuu ylioppilaaksi. Vastaavasti  kahden tutkinnon suorittajilta edellytetään ammatillisen perustutkinnon tai lukion oppimäärän valmistumista.

Rehtori ilmoittaa lautakuntaan, ketkä kokelaat eivät saa opintojaan valmiiksi. Ilmoittamiskäytännöt pysyvät ennallaan. Ylioppilastutkintorekisterissä olevien merkintöjen pitää olla oikeita ja ajantasaisia, jotta kokelaille ei mene virheellistä tietoa valmistumisesta OmaOpintopolun kautta.

Kun kokelas saa puuttuvat opintonsa tehtyä, rehtori ilmoittaa asiasta lautakunnan kansliaan ja kokelaalle tulostetaan lautakunnassa  tutkintotodistus. Todistus päivätään valmistumisajankohdan päivämäärällä. Aiemmin tutkintotodistus oli päivätty viimeiselle tutkintokerralle ja se odotti lautakunnassa valmiiksi tulostettuna opintojen valmistumista.

Kolme tutkintokertaa käytettävissä

Valmistumisehdon muuttumisen myötä tutkinnon kokeiden suorittamiseen tulee muutamia joustoja, jotka saattavat helpottaa joidenkin kokelaiden valmistumista. Kokelas voi jatkossa hyödyntää täysimääräisesti kaikki kolme tutkintokertaa tutkinnon kokeiden suorittamiseen riippumatta siitä, onko hän ilmoittautunut neljään pakolliseen kokeeseen vai ei. Tämä tarkoittaa, että kokelas voi lisätä tutkintoonsa uusia aineita, jos hänellä on tutkintokertoja käyttämättä. Tämä helpottaa niiden kokelaiden tilannetta, jotka saavat hylätyn arvosanan pakollisesta kokeesta, mutta joilla olisi vielä tutkintokertoja jäljellä. Muutokset koskevat sekä niitä, jotka ovat aloittaneet tutkintonsa jo ennen syksyä 2019 että niitä, jotka aloittavat tutkintonsa syksyllä 2019 tai sen jälkeen.  

Esimerkki 1: Kokelas ilmoittautui kevään 2019 tutkintoon neljään pakolliseen kokeeseen. Kolmesta kokeesta tuli hyväksytty arvosana, mutta yhdestä tuli hylätty, eivätkä kompensaatiopisteet riittäneet valmistumiseen. Koska kokelaalla on vielä kaksi tutkintokertaa käyttämättä, hän voi sisällyttää tutkintoonsa uusia ylimääräisiä kokeita syksyllä 2019 ja keväällä 2020. Tämä helpottaa mahdollisten kompensaatiopisteiden saamista.

Tieto tästä lakimuutoksesta ei ole ollut kaikkien kokelaiden saavutettavissa. Kokelas, joka on jo aikaisemmin ilmoittautunut neljään pakolliseen kokeeseen ja haluaa nyt sisällyttää uusia aineita tutkintoonsa, voi tehdä muutoshakemuksen ilmoittautumiseensa vielä elokuussa. Tällaisessa tapauksessa kokelas voi käyttää erityisen painavana syynä sitä, että tietoa ilmoittautumismahdollisuudesta ei ole ollut saatavilla riittävän ajoissa. Kokelaan kannattaa kuitenkin ensisijaisesti keskittää voimavaransa hylätyn kokeen tietojen ja taitojen opiskelemiseen.

Tutkinnon täydentäminen ylioppilaaksi valmistumisen jälkeen

Tutkintoa voi täydentää lain 17§:n mukaan vasta, kun tutkinto on valmis. Tämä edellyttää sekä hyväksyttyjä pakollisia kokeita että lukion oppimäärän tai muun laissa mainitun tutkinnon suorittamista. Kokelas voi tällöin ilmoittautua suorittamaan kokeita sellaisissa tutkintoaineissa, jotka eivät sisälly hänen tutkintoonsa, ja eritasoisia kokeita niissä aineissa, jotka sisältyvät hänen tutkintoonsa. Kokelas voi myös uusia hyväksyttyjä ja hylättyjä kokeitaan rajattomasti.

Jos opinnot ovat kesken, täydentäminen ei ole mahdollista. Kokelaan kannattaa keskittyä suorittamaan puuttuvat opintonsa, minkä jälkeen hän voi täydentää tutkintoaan uusilla aineilla tai oppimäärillä. Hyväksyttyjä kokeita voi uusia rajattomasti. Hylättyjä kokeita voi uusia kolme kertaa kolmena seuraavana tutkintokertana.

Aiemman lain mukaan kokelaan tutkinto oli “valmis” ja sen täydentäminen oli mahdollista, kun pakolliset kokeet oli suoritettu hyväksytysti. Ylioppilaaksi kokelas valmistui vasta opintojen valmistuttua, mutta tutkinnon täydentäminen oli mahdollista opintojen ollessa vielä kesken. Ne kokelaat, jotka saivat neljä pakollista hyväksyttyä koetta keväällä 2019 tai aiemmin, voivat täydentää tutkintoaan vanhan lain mukaisesti.

Esimerkki 2: Kokelas on suorittanut pakolliset kokeet hyväksytyksi keväällä 2019 mutta hänen opintonsa ovat kesken. Hänen tutkintonsa on “valmis” vanhan lain mukaisesti, mutta hän ei ole ylioppilas. Hän saa todistuksensa vasta, kun hän saa opintonsa valmiiksi. Hän voi ilmoittautua suorittamaan uusia kokeita sellaisissa tutkintoaineissa, jotka eivät sisälly hänen tutkintoonsa, ja eritasoisia kokeita niissä aineissa, jotka sisältyvät hänen tutkintoonsa.

Esimerkki 3: Kokelas suorittaa pakolliset kokeet hyväksytysti syksyllä 2019, hänen opintonsa ovat kesken ja kaikki kolme tutkintokertaa on käytetty. Hänen tutkintonsa ei ole valmis, hän ei ole ylioppilas eikä hän saa todistustaan ennen kuin hän saa opintonsa valmiiksi. Kokelas ei voi sisällyttää tutkintoonsa uusia aineita tai eritasoisia kokeita ennen kuin hän saa opintonsa valmiiksi.

Kooste kokelaiden erilaisista tilanteista

Kokelaiden tilanteet ovat yksilöllisiä. Osa uudesta lainsäädännöstä koskee kaikkia kokelaita. Osa kokelaista on saanut tutkintonsa valmiiksi ennen 1.8.2019 ja vain osa muutoksista koskee heitä. Myös uusintojen muutokset vaikuttavat kokelaiden tilanteeseen (blogikirjoitus uusintojen muutoksista).

Lukioiden hallinto-ohjelmissa ei ole välttämättä otettu huomioon lakimuutosten vaikutusta ilmoittautumisiin. Ongelmatilanteissa kannattaa olla yhteydessä lautakunnan rekisterinhoitajiin.

Oheisessa liitteessä on kuvattu eri kokelaiden tilannetta eri vaiheissa.

Tutkinnon valmistuminen (pdf-tiedosto)