Lausunto lukiolakiluonnoksesta

Lausuntopyyntö luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle lukiolaiksi ja laiksi ylioppilastutkinnon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta

Opetus- ja kulttuuriministeriö on pyytänyt 24.1.2018 Ylioppilastutkintolautakunnalta lausuntoa luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle lukiolaiksi ja laiksi ylioppilastutkinnon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta.

Hallitus päätti puolivälitarkastelunsa yhteydessä 25.4.2017 käynnistää lukiokoulutuksen uudistuksen. Uudistuksen tavoitteena on hallituksen päivitetyn toimintasuunnitelman mukaan lisätä lukiokoulutuksen vetovoimaa yleissivistävänä, korkeakouluihin jatko-opintokelpoisuuden antavana koulutusmuotona, vahvistaa koulutuksen laatua ja oppimistuloksia sekä sujuvoittaa siirtymistä toisen asteen opinnoista korkea-asteelle. Yksilöllisemmät ja joustavammat opintopolut, niiden vaatima ohjaus ja tuki, oppiainerajat ylittävät opinnot ja korkeakouluyhteistyö ovat keskeisiä keinoja tavoitteen saavuttamiseksi.

Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi lukiolaki. Laki ja sen nojalla annettava valtioneuvoston asetus korvaisivat voimassa olevan lukiolain ja -asetuksen (629/1998 ja 810/1998). Lisäksi muutettaisiin ylioppilastutkinnon järjestämisestä annettua lakia. Ehdotetut lait tulisivat voimaan 1.8.2019.

 

Lausuntonaan Ylioppilastutkintolautakunta toteaa kunnioittavasti seuraavaa:

Ylioppilastutkintolautakunta pitää lukiokoulutusuudistuksen tavoitteita tärkeinä ja tavoiteltavina. Lausunnossaan lautakunta haluaa kiinnittää huomioita hallituksen esityksen luonnoksen seuraaviin seikkoihin: 

Laki ylioppilastutkinnon järjestämisestä

1.     Ylioppilastutkintolautakunta suhtautuu myönteisesti siihen, että voimassa olevaan lukiolakiin sisältyvät ylioppilastutkintoa ja Ylioppilastutkintolautakuntaa koskevat säännökset siirrettäisiin ylioppilastutkinnon järjestämisestä annettuun lakiin.

2.     Luonnoksen mukaan Laki ylioppilastutkinnon järjestämisestä 1 § olisi muodossa

Lukiolaissa ( / ) tarkoitetun lukiokoulutuksen päätteeksi suoritetaan ylioppilastutkinto. Tutkinnon suorittanut opiskelija on omaksunut lukiokoulutuksen opetussuunnitelman mukaiset tiedot ja taidot sekä saavuttanut lukiokoulutuksen tavoitteiden mukaisen riittävän kypsyyden.

Muotoilusta voi saada kuvan, että ylioppilastutkinnon avulla voitaisiin aukottomasti selvittää kaikkien lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteiden tavoitteiden   saavuttaminen. Nykyisen lain lievempi ilmaus, selvitetään, ovatko opiskelijat omaksuneet, kuvastaa paremmin ylioppilastutkinnon tehtävää. Tosiasiallisesti tutkinto perustuu lukion opetussuunnitelman perusteisiin, minkä voisi ottaa huomioon lakia muutettaessa. Ylioppilastutkintolautakunta ehdottaa, että muotoilu muutettaisiin muotoon

Lukiolaissa ( / ) tarkoitetun lukiokoulutuksen päätteeksi suoritetaan ylioppilastutkinto. Tutkinnon avulla selvitetään, ovatko opiskelijat omaksuneet lukion opetussuunnitelman perusteiden mukaiset tiedot ja taidot sekä saavuttaneet lukiokoulutuksen tavoitteiden mukaisen riittävän kypsyyden.

3.       Lakiluonnoksen 2 § 1. momentissa luetellaan äidinkielen kokeina järjestettävät suomen, ruotsin ja saamen kokeet sekä suomi tai ruotsi toisena kielenä -kokeet. Momentissa voitaisiin luetella kokeiden nimet oppimäärien mukaisesti, esimerkiksi ”Äidinkielen ja kirjallisuuden kokeina järjestetään suomen kielen ja kirjallisuuden, ruotsin kielen ja kirjallisuuden sekä saamen kielen ja kirjallisuuden kokeet. Lisäksi voidaan järjestää suomi toisena kielenä ja kirjallisuus sekä ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus -kokeet.” Näin ylioppilastutkintotodistukseen tulisi esitysluonnoksen lukiolain 11 § mukainen oppimäärästä käytetty nimitys.   

4.     Luonnoksen mukaan ylioppilastutkinnon suorittamista koskevan säännöksen sanamuoto on aiheuttanut erityisesti joissakin korkeakouluissa tulkintaepäselvyyksiä siitä, milloin ylioppilastutkinto tulee suoritetuksi ja tutkinnon suorittaja siten kelpoiseksi hakemaan korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen. Lakia ehdotetaan täsmennettäväksi siten, että ylioppilastutkinnon suorittaminen edellyttäisi lukion oppimäärän suorittamista tai muun laissa määritetyn tutkinnon tai koulutuksen suorittamista. Näin ollen ylioppilastutkintotodistus annettaisiin kokelaalle, joka on säädetyllä tavalla suorittanut tutkinnon.

Ylioppilastutkintolautakunta pitää muutosta kannatettavana, sillä se selkeyttää lainsäädäntöä. Ylioppilastutkintolautakunta toivoo, että yksityiskohdat laissa ja valtioneuvoston asetuksessa ylioppilastutkinnosta muotoiltaisiin siten että lautakunnan olisi mahdollista varmentaa automaattisesti kokelaan valmistuminen Opetushallituksen ylläpitämän KOSKI-palvelun tiedoista. Mikäli lautakunta joutuu odottamaan lukiotutkinnon tai muun laissa määritetyn tutkinnon tai koulutuksen suorittamista, eivät nämä tiedot ennätä lautakuntaan ajoissa tutkintotodistuksien postitusta varten. Lakia säädettäessä on syytä huomioida, että muutos vaatii muutostöitä ylioppilastutkintorekisteriin. Siirtymäsäännöksessä olisi hyvä määritellä, mistä lähtien muutos tehdään ylioppilastutkinnon todistuksiin.

5.     Luonnoksen mukaan joustavat uusimismahdollisuudet vähentäisivät korkeakoulujen opiskelijavalintojen aiheuttamia yksittäisiin ylioppilaskokeisiin liittyviä suorituspaineita ja kokelaiden stressiä sekä yksittäisen kokeen epäonnistumisen tai tutkintopäivänä sairastumisen merkitystä. Uuden pykälän mukaan hyväksytyn kokeen saisi uusia rajoituksetta. Uuden pykälän mukaan tutkinnon suorittamisen aikana kokelaalla olisi oikeus uusia hylätty koe kolme kertaa. Tutkinnon suorittanut henkilö saisi uusia hylätyn kokeen rajoituksetta.

Ylioppilastutkintolautakunnan mielestä uusimiskertojen lisääminen on opiskelijan edun mukaista ja tarpeellista opiskelijavalintauudistusten näkökulmasta, mutta uusimiskertoja on kuitenkin tarkoituksenmukaista rajata. Vaarana on, että rajaton uusimismahdollisuus vähentää tutkinnon kansainvälistä uskottavuutta, mikä heikentää sen suorittaneiden opiskelijoiden mahdollisuutta menestyä ulkomaisissa korkeakouluvalinnoissa. Lautakunta ei myöskään pidä rajatonta uusimismahdollisuutta yhteiskunnan ja opiskelijoiden voimavarojen tarkoituksenmukaisena käyttönä. Tällä hetkellä hyväksytyn kokeen uusijoista noin 5 prosenttia onnistuu arvosanan korottamisessa.

Lautakunta on sitä mieltä, että ylioppilastutkinnon monimutkaista uusimissäännöstöä tulisi yksinkertaistaa. Tällä hetkellä:

  • Hyväksytyn kokeen saa uusia yhden kerran. Hyväksytyn kokeen uusimisella ei ole aikarajaa.
  • Hylätyn pakollisen kokeen saa uusia kaksi kertaa. Hylätyn pakollisen kokeen kaksi uusintakertaa saa käyttää kokeen tutkintokertaa välittömästi seuraavien kolmen tutkintokerran aikana.
  • Hylätyn kompensoidun pakollisen kokeen saa uusia kaksi kertaa ilman aikarajaa.
  • Hylätyn ylimääräisen kokeen saa uusia kaksi kertaa ilman aikarajaa.

Ylioppilastutkintolautakunta ehdottaa, että kokeiden uusintaa voitaisiin rajata esimerkiksi siten, että ylioppilastutkinnon, sitä täydentävän kokeen tai erillisen kokeen saisi uusia kokeen ensimmäistä tutkintokertaa välittömästi seuraavien kymmenen tutkintokerran aikana kolme kertaa. Tämä rajaisi eri tyyppisistä syistä tapahtuneet uusinnat johonkin rajalliseen määrään rajatussa ajassa.

Uusimiskertoja lisättäessä työn määrä tutkinnon toimeenpanossa lisääntyy väistämättä erityisesti oppilaitoksissa, minkä tulisi näkyä resursoinnissa. Lakia säädettäessä on syytä huomioida, että muutos vaatii muutostöitä ylioppilastutkintorekisteriin. Siirtymäsäännöksessä olisi hyvä määritellä, keitä uusimiskertojen lisäys koskee.

6.     Hallituksen esityksen luonnoksessa ehdotetaan, että pykälään 3 § Kokeiden järjestäminen lisättäisiin uusi momentti, jonka mukaan koulutuksen järjestäjän tulisi järjestää ylioppilastutkintoon kuuluvat kokeet myös ylioppilastutkinnon suorittaneelle henkilölle, joka uusii tutkintoon sisältyvän kokeen tai täydentää tutkintoaan, sekä henkilölle, joka suorittaa erillisen kokeen.  Jos tämä velvoite säädetään, sen pitäisi koskea kokeiden järjestämistä myös 4 a §:n mukaisille muille kuin lukiokoulutuksen opiskelijoille.

Ylioppilastutkintolautakunta tunnistaa lukioille asiasta koituvat haasteet. Lukioilla pitäisi olla jokin mahdollisuus rajata uusijoiden määrää toimintaedellytystensä mukaisesti, jotta järjestelyjen laatu säilyy. Nykyinen tutkinnon toimeenpanon toimivuus ja turvallisuus perustuvat osittain siihen, että lähes kaikki tutkintoon osallistuvat kokelaat tunnetaan järjestävässä oppilaitoksessa. Moni kokelas uusiikin kokeensa aiemmassa oppilaitoksessaan, vaikka ei enää ole sen opiskelija. Lukioiden haasteet liittyvät erityisesti tilojen riittävyyteen, erityisjärjestelyihin ja opettajien suorittamaan alustavaan arvosteluun.

Uusintojen määrän kasvaessa myös alustavan arvostelun määrät kasvavat ja opiskelijat saattavat ilmoittautua suorittamaan kokeita oppilaitoksissa, joissa ei ole kyseisen aineen opettajaa.  Mikäli valmistavaa arvostelua ei pystytä tekemään oppilaitoksessa, kasvavat ylioppilaskokeiden sensorointikulut. Lakia säädettäessä tulisi kehittää malli alustavan arvostelun taakan jakamiseen niissä tapauksissa, joissa kokelas ei ole minkään oppilaitoksen opiskelija. Tällainen malli olisi digitaalisissa kokeissa teknisesti mahdollinen, koska arvostelu ei ole riippuvainen kokeen suorituspaikasta.

 

Lukiolaki

7.     Hallituksen esityksen luonnoksen 2 §:ssä lukiokoulutuksen tarkoituksena on antaa tarpeellisia valmiuksia. Nykyisen lukiolain muotoilu tarpeellisia tietoja ja taitoja tulisi säilyttää laissa. Tiedot ja taidot ovat oleellinen osa yleissivistystä. Ylioppilastutkinnon yhteydessä tiedot ja taidot kuitenkin mainitaan lakiluonnoksessa.

8.     Hallituksen esityksen luonnoksen 12 §:ssä määritetään Opetushallituksen toimivaltaa opetussuunnitelman perusteiden laatimisessa ja koulutuksen järjestäjän toimivaltaa opetussuunnitelman laatimisessa.

Kun aiemmin käytetty kurssikäsite poistuu eikä asetusluonnosta ole käytettävissä, jää epäselväksi, millaisille osioille tavoitteet ja keskeiset sisällöt laaditaan. Ylioppilastutkintolautakunta pitää tärkeänä, että opetussuunnitelman perusteissa määritetään selkeästi tavoitteet ja keskeiset sisällöt oppiaineille.

Luonnoksen perusteluissa korostuu tarve oppiainerajat ylittävälle työskentelylle. Vastaavasti Gaudeamus Igitur -kehittämisehdotuksissa vuonna 2017 esitettiin kaikkiin kokeisiin oppiainerajat ylittäviä tehtäviä aihekokonaisuuksia ja teemaopintoja hyödyntämällä. Lakiluonnoksessa ei kuitenkaan ole enää aihekokonaisuuksia lain tasolla ja temaattiset opinnot jäävät koulutuksen järjestäjän päätettäviksi. Tällöin näitä osa-alueita ei voida hyödyntää ylioppilastutkinnon eri kokeissa.

9.     Hallituksen esityksen luonnoksen 37 §:ssä mainitaan kielten suullisen kielitaidon arvioinnista ja mahdollisuudesta arvioida suullista kielitaitoa erillisellä kokeella. Opetushallitukselle on säädetty toimivaltaa suullisen kielitaidon kokeen käyttämisestä. Ylioppilastutkintolautakunta pitää tätä tarkoituksenmukaisena ratkaisuna nykytilanteessa. Ylioppilastutkintolautakunnan tavoitteena on sisällyttää suullisen kielitaidon arviointi osaksi ylioppilastutkintoa. Luonnoksen kirjaus mahdollistaa rinnakkaisesta näyttöjärjestelmästä luopumisen asteittain.

10.  Uudistuksen aikatauluksi on todettu, että uudet opetussuunnitelmat otettaisiin käyttöön elokuun 2021 alusta lukien. Opiskelijat voivat suorittaa ylioppilastutkinnon hajautetusti ja lukion oppimäärän voi suorittaa neljässä vuodessa, mikä tarkoittaa pitkää siirtymäaikaa ylioppilastutkinnossa opetussuunnitelmia vaihdettaessa. Vielä keväällä 2020 järjestettävissä ylioppilastutkinnon kokeissa otetaan huomioon Lukion opetussuunnitelman perusteet 2003. Kuitenkin viimeistään syksyn 2022 kokeet tulisi laatia sekä Lukion opetussuunnitelman perusteiden 2015 että Lukion opetussuunnitelman perusteiden 2020 mukaan.  Samalla ylioppilastutkintoa uudistetaan syksyllä annettavalla hallituksen esityksellä. Ylioppilastutkintolautakunta pitää muutoksista ja aikatauluista viestimistä haastavana. Peräkkäiset muutokset vaikuttavat myös lukioiden, opettajien ja opiskelijoiden tutkintoon valmistautumiseen.

 

Lausunnon keskeinen sisältö

Ylioppilastutkintolautakunta pitää lukiokoulutusuudistuksen tavoitteita tärkeinä ja tavoiteltavina.

Lautakunta suhtautuu myönteisesti siihen, että voimassa olevaan lukiolakiin sisältyvät ylioppilastutkintoa ja Ylioppilastutkintolautakuntaa koskevat säännökset siirrettäisiin ylioppilastutkinnon järjestämisestä annettuun lakiin.

Ylioppilastutkintolautakunta ehdottaa, että Laki ylioppilastutkinnon järjestämisestä 1 § olisi muodossa

Lukiolaissa ( / ) tarkoitetun lukiokoulutuksen päätteeksi suoritetaan ylioppilastutkinto. Tutkinnon avulla selvitetään, ovatko opiskelijat omaksuneet lukion opetussuunnitelman perusteen mukaiset tiedot ja taidot sekä saavuttaneet lukiokoulutuksen tavoitteiden mukaisen riittävän kypsyyden.

Laissa voitaisiin luetella äidinkielen kokeiden nimet oppimäärien mukaisesti. Näin ylioppilastutkintotodistukseen tulisi esitysluonnoksen lukiolain 11 § mukainen äidinkielen ja kirjallisuuden oppimääristä käytetty nimitys.  

Ylioppilastutkintolautakunta toivoo, että yksityiskohdat laissa ja valtioneuvoston asetuksessa ylioppilastutkinnosta muotoiltaisiin siten että lautakunnan olisi mahdollista varmentaa automaattisesti kokelaan valmistuminen Opetushallituksen ylläpitämän KOSKI-palvelun tiedoista.

Ylioppilastutkintolautakunnan mielestä uusimiskertojen lisääminen on opiskelijan edun mukaista ja tarpeellista opiskelijavalintauudistusten näkökulmasta, mutta uusimiskertoja on kuitenkin tarkoituksenmukaista rajata. Uusimiskertoja lisättäessä väistämättä työn määrä tutkinnon toimeenpanossa lisääntyy erityisesti oppilaitoksissa, minkä tulisi näkyä resursoinnissa. Lukioilla pitäisi olla jokin mahdollisuus rajata uusijoiden määrää toimintaedellytystensä mukaisesti, jotta järjestelyjen laatu säilyy. Lakia säädettäessä tulisi kehittää malli alustavan arvostelun taakan jakamiseen niissä tapauksissa, joissa kokelas ei ole minkään oppilaitoksen opiskelija. Lautakunta on sitä mieltä, että ylioppilastutkinnon monimutkaista uusimissäännöstöä tulisi yksinkertaistaa.

Nykyisen lukiolain muotoilu tarpeellisia tietoja ja taitoja tulisi laissa säilyttää. Tiedot ja taidot ovat oleellinen osa yleissivistystä.

Ylioppilastutkintolautakunta pitää tärkeänä, että opetussuunnitelman perusteissa määritetään selkeästi tavoitteet ja keskeiset sisällöt oppiaineille. Lakiluonnoksessa ei ole enää aihekokonaisuuksia lain tasolla ja temaattiset opinnot jäävät koulutuksen järjestäjän päätettäviksi. Tällöin näitä osa-alueita ei voida hyödyntää ylioppilastutkinnon eri kokeissa.

Ylioppilastutkintolautakunnan tavoitteena on sisällyttää suullisen kielitaidon arviointi osaksi ylioppilastutkintoa. Luonnoksen kirjaus mahdollistaa rinnakkaisesta näyttöjärjestelmästä luopumisen asteittain.

Ylioppilastutkintolautakunta pitää muutoksista ja aikatauluista viestimistä haastavana. Peräkkäiset muutokset vaikuttavat myös lukioiden, opettajien ja opiskelijoiden tutkintoon valmistautumiseen.

Lakimuutoksia säädettäessä on syytä huomioida, että muutokset vaativat muutostöitä ylioppilastutkintorekisteriin. Lisäksi siirtymäsäännösten on oltava selkeitä.

 

Timo Saarinen
Varapuheenjohtaja

Tiina Tähkä
Pääsihteeri