Kuulovammaisten kokelaiden kokeesta aiempaa selkeämpi

Kuulovammaisten kokelaiden koejärjestelyt muuttuvat syksyn 2021 tutkinnosta alkaen

Kuulovammaisten kokelaiden ylioppilaskoe muuttuu aiempaa selkeämmäksi syksyn 2021 tutkinnosta alkaen. Erityisjärjestely, jossa kokelas vapautetaan kuullun ymmärtämisen osasta, muuttuu ääniaineistoiltaan rajoitetuksi kokeeksi.

Digitaalisissa kokeissa kuullun ymmärtämiseen liittyvät tehtävät suoritetaan samassa kokeessa ja samana koepäivänä kuin muutkin tehtävät. Syksystä 2021 alkaen kokelaat voivat tehdä kokeen, josta kuullun ymmärtämiseen perustuvat tehtävät on poistettu, eikä kokelas voi vahingossa vastata kyseisiin tehtäviin. Aiemmin kuullun ymmärtämisestä vapautettu kokelas suoritti samannäköisen kokeen kuin muutkin, mutta hänen piti jättää itse vastaamatta kuullun ymmärtämisen tehtäviin, jotta hän saisi laskennalliset pisteet puuttuvista tehtävistä.

Mitä erityisjärjestelyjä kuulovammainen kokelas voi hakea?

Kuulovammaiset kokelaat voivat hakea tarvitsemiaan erityisjärjestelyjä jo lukio-opintojensa alkupuolella. Hakemuksen liitteenä toimitettavissa lääkärinlausunnoissa ja muissa asiantuntijalausunnoissa kuvataan kuulovamman vaikutusta kokeiden suorittamiseen. Hakemukseen kuulovamman ottamisesta huomioon ylioppilastutkinnossa liitetään audiologiaan, foniatriaan tai korva-, nenä- ja kurkkutauteihin erikoistuneen erikoislääkärin lausunto sekä äänes- ja puheaudiogrammi. Lukio-opinnoissa toteutetut tukitoimet toimivat yhtenä perusteena erityisjärjestelyiden tarvetta arvioitaessa.

Kuulovammainen voi ilman erityisjärjestelypäätöstä käyttää omaa kuulokojetta tai sisäkorvaistutetta. Laitteen yhdistämistä on syytä kokeilla etukäteen, jotta kokelas voi varmistua laitteen, tietokoneen ja ylioppilastutkinnon koejärjestelmän yhteensopivuudesta ja harjoitella tarkoituksenmukaista käyttöä kokeita varten. Langattomia elektronisia laitteita saa tuoda koetilaan vain lääkärintodistuksen perusteella. Kokelaan pitää etukäteen tiedottaa rehtoria näiden laitteiden toiminnallisuuksista ja käyttötavoista, jotta valvojat kykenevät valvomaan niiden käyttöä.

Jos Kansaneläkelaitos on myöntänyt kokelaalle oikeuden kuulovammaisen, kuulonäkövammaisen tai puhevammaisen henkilön opiskelutulkkaukseen, kokelas voi käyttää tulkkia ilman erillistä erityisjärjestelypäätöstä ylioppilastutkinnon kokeiden aloituksessa ja lopetuksessa. Kokeiden aikana tulkki voi olla tavoitettavissa, jotta tulkkausta tarvitseva kokelas voi kokeen aikana tai sen keskeytyessä kommunikoida valvojan kanssa ja saa samat toimintaohjeet kuin muutkin kokeen suorittajat. Tulkkaus ei koske tehtävien ja vastausten sisältöä. Tulkin tulee olla esteetön hallintolain (434/2003) 28 § esteellisyysperusteiden mukaan.

Kuulovammaisten kokelaiden tilanteet ovat monimuotoisia, ja erityisjärjestelyiden sisältö päätetään tapauskohtaisesti. Kokelaan tilanteesta riippuen mahdollisia erityisjärjestelyjä ovat esimerkiksi erillinen tila tai ääniaineistoiltaan rajoitettu koe. Kuulovammaisen kokelaan erityisjärjestelyt erillisessä tilassa edellyttävät, että tila on mahdollisimman hiljainen, jotta kuunteluolosuhteet ovat kokelaalle sopivat. Lisäaika voi tulla kyseeseen lähinnä sellaisissa tilanteissa, joissa koko kokeen suorittaminen on tavanomaista hitaampaa tai kokelas tarvitsee pitkiä taukoja kokeesta suoriutuakseen.

Jos kuulovammainen kokelas ei pysty selviytymään kuuloa vaativista tehtävistä, hän voi hakea erityisjärjestelynä ääniaineistoiltaan rajoitettua koetta. On tärkeää, että kokelas ilmoittautuu kaikkiin kokeisiin, myös muihin kuin kielten kokeisiin, oman kuulotilanteensa ja tarpeidensa mukaisesti. Kokelas, joka on saanut oikeuden osallistua ääniaineistoiltaan rajoitettuun kokeeseen, voi halutessaan ilmoittautua tavalliseen kokeeseen.

Jos kokelaalle on myönnetty aiempien määräysten mukaisesti erityisjärjestelynä vapautus kuullun ymmärtämisen kokeesta, kokelaan ei tarvitse tehdä uutta hakemusta, vaan hän voi ilmoittautua ääniaineistoiltaan rajoitettuun kokeeseen. Ääniaineistoiltaan rajoitettu koe on kestoltaan kuusi tuntia, eikä tähän kokeeseen osallistuvan kokelaan koeaikaa lyhennetä. Lyhennetty koeaika koski aikaisemmin kuullun ymmärtämisen osuudesta vapautettuja kokelaita, jotka osallistuivat kuullun ymmärtämisen osia sisältäneeseen kielikokeeseen.

Jos kokelas on saanut myönteisen päätöksen ääniaineistoiltaan rajoitettuun kokeeseen, hän voi ilmoittautua suorittamaan nimenomaan tätä koetta. Ilmoittautuminen on sitova ja se tapahtuu normaalin ilmoittautumisprosessin yhteydessä. Lukio ilmoittaa lautakunnalle ääniaineistoiltaan rajoitettuun kokeeseen osallistuvat kokelaat materiaalitilausten yhteydessä.

Ylioppilastutkintolautakunta antaa ohjausta ja neuvontaa vain ylioppilastutkinnon koejärjestelyistä. Kuulovammaiset opiskelijat voivat saada lukiosta erityisopetusta ja muuta tukea oppimiseensa yksilöllisten tarpeidensa mukaan. Kuuloliiton asiantuntijat antavat neuvontaa ja ohjausta kuulovammaisille.

Minkälaisia ääniaineistoiltaan rajoitetut kokeet ovat?

Ääniaineistoiltaan rajoitettu koe voi rakenteeltaan, tehtävämääriltään ja pisteytykseltään erota lautakunnan koekohtaisissa määräyksissä ilmoitetusta. Kokeen maksimipistemäärä ja arvosanojen pisterajat ovat samat kuin muiden kokelaiden suorittamassa kyseisen aineen kokeessa. Koe laaditaan siten, että myös vaikeasti kuulovammainen kokelas voi vastata kokeeseen ja saavuttaa korkeimman arvosanan.

Ääniaineistoiltaan rajoitetuista kokeista poistetaan ne tehtävät, joita kuulovammaiset kokelaat eivät suorita. Kuten nykyisinkin, kuulovammaiset kokelaat eivät suorita kuullun ymmärtämisen osuutta vieraiden kielten kokeissa, toisen kotimaisen kielen kokeissa ja suomi/ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus -kokeissa. Tehtävien numerointi vastaa tavallista koetta, jotta koesuorituksen ja hyvän vastauksen piirteiden vertailu on helppoa. Jos siis ääniaineistoiltaan rajoitetusta kokeesta on poistettu tavallisen kokeen tehtävät 1-4, kokeen ensimmäisen tehtävän numero on 5. Koetehtävien poistaminen ei vaikuta kokelaan koeaikaan.

Muiden koetehtävien saavutettavuudesta huolehditaan kuten aiemminkin. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi videoiden tekstittämistä tai laulun sanojen tarjoamista myös tekstinä. On mahdollista, että joissakin kokeissa yksittäinen kuulovammaiselle soveltumaton tehtävä voidaan korvata toisella tehtävällä. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi äänihavaintoihin perustuvan tehtävän korvaamista vastaavan aihepiirin tehtävällä.

Ääniaineistoiltaan rajoitetussa kokeessa kokelas voi vastata tehtäviin ilman kuulohavaintoja. Koekohtaiset ratkaisut kuuluvat koesalaisuuden piiriin, eikä niistä voi antaa etukäteen tietoja.

Miten kuulovammainen kokelas valitsee kokeen koeympäristössä?

Kuulovammainen kokelas suorittaa kokeen tietokoneella, johon on käynnistetty Abitti-koeympäristö. Kokelaalla ja kokeen valvojilla on oltava tiedossa, onko kokelas ilmoittautunut suorittamaan tavallista vai ääniaineistoiltaan rajoitettua koetta.

Koejärjestelmään kirjauduttaessa kokelaan tulee valita ilmoittautumisensa mukainen koe. Jos kokelas on ilmoittautunut ääniaineistoiltaan rajoitettuun kokeeseen, koe löytyy tavallisten kokeiden alapuolella olevan ”Näytä erityisryhmien kokeet” -valinnan takaa. Jos kokelas on ilmoittautunut ääniaineistoiltaan rajoitettuun kokeeseen ja kirjautumissivulta löytyy kokeesta ääniaineistoiltaan rajoitettu versio, on kokelaan valittava tämä koeversio. Mikäli kuulovammainen kokelas on ilmoittautunut ääniaineistoiltaan rajoitettuun kokeeseen ja kyseistä koeversiota ei löydy, kokelas valitsee tavallisen kokeen riippumatta ennakkoilmoittautumisesta. Lukion on oltava välittömästi yhteydessä lautakunnan tutkintopäivystykseen, jos erityisjärjestelyitä saaneen kokelaan tilanteessa tai kokeen valinnassa on ongelmia.

Jos kokelas ei ole ilmoittautunut ääniaineistoiltaan rajoitettuun kokeeseen, hänen tulee valita koelistasta tavallinen koe.

Kokeen alkaessa kokelaan on hyvä vielä kerran tarkistaa kokeen nimestä, että hän on suorittamassa oikeaa koeversiota. Ääniaineistoiltaan rajoitetussa kokeen otsikosta ilmenee, että kyseessä ei ole tavallinen koe. Kokelaan tulee suorittaa kaikki koetehtävät, sillä ääniaineistoiltaan rajoitetusta kokeesta on poistettu tai korvattu kuuloaistiin nojaavat tehtävät. Kokelas ei näe poistettuja tehtäviä eikä voi vahingossa vastata niihin.

Varsinainen kokeeseen vastaaminen tapahtuu kuten tavallisissakin kokeissa.

Miten ääniaineistoiltaan rajoitetun kokeen koesuoritukset arvostellaan?

Vastaukset arvostellaan pääsääntöisesti tavallisen kokeen hyvän vastauksen piirteiden mukaisesti. Tarvittaessa lautakunta julkaisee ääniaineistoiltaan rajoitetun kokeen hyvän vastauksen piirteistä erillisen version. Koetta arvosteleva opettaja ja sensori näkevät suoritusta arvostellessaan kokeen nimestä, että kyse on ääniaineistoiltaan rajoitetusta kokeesta. He ottavat huomioon, että vastauksissa ei edellytetä kuulohavaintoja.

Jos kokeesta on poistettu tehtäviä, niiden tilalle lasketaan pisteet vieraan kielen kuullun ymmärtämisen osakokeesta totutulla tavalla:

Poistetuista tehtävistä annettavat pisteet = tavallisen kokeen enimmäispistemäärä x (kokelaan muista osista saama pistemäärä / kokeen muiden osien enimmäispistemäärä)

Kokeen maksimipistemäärä ja arvosanojen pisterajat ovat samat kuin tavallisessa kyseisen aineen kokeessa.

Lisätietoja

- Erityisjärjestelyiden hakeminen: Markku Rytkönen markku.rytkonen@ylioppilastutkinto.fi
- Kokeen tekniset järjestelyt: abitti@ylioppilastutkinto.fi
- Kuulovammaiset voivat saada neuvontaa Kuuloliitosta: https://www.kuuloliitto.fi/