Tehtävä 2: Maailmanlaajuinen sääennuste
Tehtävä 3: Lapsen oikeudet
3.1 Lapsen oikeuksien sopimus; lyhennelmä (Unicef)
  1. Lapsen oikeudet kuuluvat jokaiselle lapselle (jokainen alle 18-vuotias on lapsi). Lasta ei saa syrjiä hänen tai hänen vanhempiensa ulkonäön, alkuperän, mielipiteiden tai muiden ominaisuuksien vuoksi.
  2. Lasta koskevia päätöksiä tehtäessä on aina ensimmäiseksi otettava huomioon lapsen etu..
  3. Valtion on toteutettava Lapsen oikeuksien sopimuksen määräämät oikeudet.
  4. Jokaisella lapsella on oikeus elämään. Valtion on taattava mahdollisimman hyvät edellytykset lapsen henkiinjäämiselle ja kehitykselle.
  5. Jokainen lapsi on rekisteröitävä heti syntymän jälkeen. Syntyneellä lapsella on oikeus nimeen ja kansalaisuuteen sekä, mikäli mahdollista, oikeus tuntea vanhempansa ja olla heidän hoidettavanaan.
  6. Lapsella on lähtökohtaisesti oikeus elää vanhempiensa kanssa, jos hänellä on hyvä ja turvallista olla heidän kanssaan.
  7. Lapsella on oikeus yksityisyyteen, kotirauhaan ja kirjesalaisuuteen. Hänen kunniaansa tai mainettaan ei saa halventaa.
  8. Lapsella on oikeus saada tietoa esim. television, radion ja lehtien välityksellä. Valtiolla on velvollisuus rohkaista tiedotusvälineitä tuottamaan lapsen hyvinvointia ja kehitystä tukevaa aineistoa. Lasta tulee suojella hänen hyvinvointinsa kannalta vahingolliselta aineistolta.
  9. Lasta on suojeltava kaikelta väkivallalta, välinpitämättömältä kohtelulta ja hyväksikäytöltä.
  10. Lapsella, joka ei voi elää perheensä kanssa, on oikeus saada valtiolta erityistä suojelua ja tukea. Tällöin on kiinnitettävä huomiota lapsen kasvatuksen jatkuvuuteen sekä lapsen etniseen, uskonnolliseen ja kielelliseen taustaan.
  11. Lapsella on oikeus elää mahdollisimman terveenä ja saada tarvittaessa hoitoa.
  12. Lapsella on oikeus sosiaaliturvaan.
  13. Lapsella on oikeus hänen ruumiillisen, henkisen, hengellisen, moraalisen ja sosiaalisen kehityksensä kannalta riittävään elintasoon.
  14. Lapsella on oikeus käydä ilmaiseksi peruskoulua. Valtion on edistettävä toisen asteen koulutusta ja opinto-ohjausta sekä ehkäistävä koulunkäynnin keskeyttämistä.
  15. Lapsella on oikeus lepoon, leikkiin ja vapaa-aikaan sekä taide- ja kulttuurielämään.
  16. Lapsella ei saa teettää työtä, joka haittaa hänen opintojaan tai vahingoittaa hänen terveyttään tai kehitystään.
  17. Lasta on suojeltava huumeidenkäytöltä.
  18. Lasta on suojeltava kaikenlaiselta seksuaaliselta hyväksikäytöltä.
  19. Lasta on suojeltava kaikelta hyväksikäytöltä.
  20. Lasta ei saa kiduttaa. Lasta ei saa rankaista julmalla tai halventavalla tavalla. Lapsen vangitsemista on käytettävä vasta viimeisenä keinona ja tällöin lasta on kohdeltava inhimillisesti ja hänen ikänsä huomioiden.
Lähde: http://www.unicef.fi/. Luettu 5.1.2016.
3.2 Esimerkkitarinat
Jussi
Jussi on kahdeksanvuotias, suomalainen poika. Hän asuu Suomessa 12 000 asukkaan kaupungissa vanhempiensa ja isosiskonsa kanssa. Hänen vanhempansa ovat kaupungin lähialueilla töissä. Jussi ja hänen siskonsa käyvät koulua 13 km päässä kodista, ja koulumatkat kuljetaan koulutaksilla.

Jussin päivä alkaa hänen äitinsä herättäessä hänet, jotta Jussi ei myöhästyisi koulutaksista. Jussi usein kiukuttelee, jos jääkaapissa ei olekaan hänen lempijogurttiaan. Yleensä aamiainen ei muutenkaan maistu. Koulussahan on ruokailu jo kello 11:00, joten nälkä ei ennätä tulla.

Koulussa Jussi pitää eniten kielten opiskelusta. Matematiikassa hän on huono, mutta taidot ovat parantuneet tukiopetuksen avulla. Koulun ulkopuolella Jussi harrastaa partiota. Hänen ryhmänsä kokoontuu aina tiistaisin, jolloin Jussi menee koulun jälkeen isovanhempiensa luokse ennen partiokokouksen alkua tekemään läksynsä ja välipalalle. Isä hakee Jussin partiosta. Jussin huonetta remontoidaan ja niinpä he menevät suoraan partiosta maalikauppaan. Jussi saa valita itse maalin, jolla hänen huoneensa maalataan.

Illalla Jussin perhe kokoontuu katsomaan yhdessä televisiosta suosittua musiikkiohjelmaa. Ohjelman jälkeen äiti patistaa Jussin sänkyyn.

José
José on kahdeksanvuotias, brasilialainen poika. Hän asuu Brasiliassa 5 miljoonan asukkaan suurkaupungin kadulla isoveljensä monen ystävänsä kanssa. Josén vanhemmat ovat menehtyneet, eikä sukulaisilla ole varaa elättää Joséta. Tästä syystä José on lähtenyt suurkaupungin kadulle töihin.

José nukkuu kadulla taitellun pahvilaatikon päällä eräältä naiselta saamansa lakana peittonaan. Hän herää yleensä puolen päivän aikaan, kun ihmiset kiirehtivät lounaalle. José on nukkunut sikeästi, ja herättyään hän tarkistaa ensimmäisenä, onko joku varastanut hänen kenkänsä yön aikana. Sitten hän suuntaa ruuhkaisimpien lounaspaikkojen eteen kerjäämään aamiaista.

José ei käy koulua, eikä hän osaa lukea, mutta hän on hyvä laskemaan. Hän laskee usein myös muiden kadulla oleilevien lasten ansaitsemat rahat. José tuntee kaupungin keskustan kuin omat taskunsa. Hän osaa tarkasti kertoa esimerkiksi turisteille, kuinka kauan tietyille nähtävyyksille kestää kävellä.

Suurin osa Josén päivästä kuluu rahan keräämiseen ja ruoan hankkimiseen. Josélla on paljon kavereita, joiden kanssa hän tekee pieniä töitä, kuten kiillottaa kenkiä, kantaa kauppakasseja tai pyyhkii ravintoloiden pöytiä.

Kaverit ovat kaikkein tärkeintä Josélle ja hän auttaa ystäviään aina. Usein raha ja ruoka jaetaan kaikkien kesken. Jos aikaa jää, José leikkii tovereidensa kanssa esimerkiksi hippaa autojen välissä puikkelehtien tai pelaa jalkapalloa vanhalla säilyketölkillä.

Illalla, ennen ravintoloiden vilkkainta aikaa, José lähtee erään ikäisensä tytön kanssa maalikaupalle. José kutsuu tyttöä äidikseen, ja tyttö huolehtiikin usein Josésta. Maalikaupoissa Josélle ja tytölle myydään pikkurahalla erilaisia liuottimia, joita lapset haistelevat. Kun ravintolat sulkeutuvat viiden aikaan aamulla, José lähtee katsomaan, onko hänen pahvinpalansa vielä tallella. Jos se löytyy, José käy nukkumaan ja toivoo, ettei kukaan tee hänelle pahaa yön aikana.

Tehtävä 5: Raitiotiesuunnitelma Tampereella
5.2. Päällekkäiset karttakuvat B ja C - Tampereelle suunniteltu raitiotielinja Ohessa karttakuvat B ja C ovat päällekkäin. Voit tarkastella karttoja säätämällä niiden läpinäkyvyyttä alla olevilla liukusäätimillä.
0: täysin läpinäkyvä, 100: läpinäkymätön.
Karttakuva B: 0 100
Karttakuva C: 0 100
Tehtävä 6: Juhannuksen maantiedettä
6.1. Karttakuvat A-C - Instagram-viestijät ja -viestit ennen juhannusta ja juhannuksena 2014 (Helsingin yliopisto)
Karttakuva A
Instagram-viestijät ennen juhannusta ja juhannuksena 2014 (5 000 käyttäjän satunnaisotos). Aktiivisten käyttäjien määrä tutkimusjakson aikana: 7924, viestien määrä tutkimusjakson aikana: 41 224.
Lähde: Tenkanen, H. 2015, Midsommer science, University of Helsinki, http://blogs.helsinki.fi/accessibility/. Luettu 15.11.2015.
Karttakuva B
Instagram-viestit ennen juhannusta ja juhannuksena 2014. 5 000 valokuvan satunnaisotos. Valkoiset täplät esittävät samaan paikkaan keskittyneitä kuvia, harmaat täplät laajalle alueelle hajautuneita kuvia.
Lähde: Tenkanen H. 2015, Midsommer science, University of Helsinki, http://blogs.helsinki.fi/accessibility/. Luettu 15.12.2015.
Tehtävä 7: Retkeilyreitin suunnittelu
7.1. Pohjakartta (Paikkatietoikkuna) Tallenna pohjakartta omalle koneellesi napsauttamalla alla olevaa linkkiä. Kuva tallentuu oletuksena työpöydällesi. Avaa kuva haluamallasi sovelluksella, kuten Libre Office Draw, Libre Office Impress, Pinta tai Gimp.

Tallenna pohjakartta (.png)

7.2. Paikkatietoaineistot (Paikkatietoikkuna) Ohessa on kolme paikkatietoaineistoa: ilmakuva, korkeusmalli (vinovalovarjoste) ja maastokartta. Voit säätää karttojen läpinäkyvyyttä alla olevilla liukusäätimillä.
0: täysin läpinäkyvä, 100: läpinäkymätön.
1. Ilmakuva: 0 100
2. Korkeusmalli: 0 100
3. Pohjakartta: 0 100
Lähde: http://www.paikkatietoikkuna.fi/. Luettu 20.11.2015.
Tehtävä 8: Tsunamit alueellisena riskinä
8.2. Katkelma artikkelista - Sauli Niinistö kertoo tsunamista: Sähkötolpassa taistelin hengestäni (MTV3 Uutiset)
KOTIMAA JULKAISTU 14.12.2014 17:46
"Vesimassa oli kuin Pöytävuori"
Presidentti Sauli Niinistö arvioi Kari Lumikeron toimittamassa Surun aalto -dokumentissa selvinneensä tsunamista sattuman ansiosta ja toimimalla vaistojen varaisesti.

Niinistö oli matkalla rannalle, kun hän huomasi veden vetäytyneen kauas merelle.

– Näkyi vain puoli kilometriä, kilometri pelkkää mutaista merenpohjaa. Totta kai se pani miettimään, mistä on kysymys, Niinistö muistelee.

Niinistö kertoo päätelleensä ”juristin lailla”, että jos vesi on mennyt pois, se tulee kyllä takaisinkin – ja mahdollisesti lujaa.

– Näky, jonka sitten näin, oli kuin Kapkaupungin Pöytävuori, valtavan korkea tasainen vesimassa. On vaikea sanoa, kuinka kaukana merellä se silloin oli, mutta ei ehkä kilometriä kauempana. Silloin tuli kyllä kiirettä.

Lähde: MTV Uutiset, http://www.mtv.fi/uutiset. Luettu 9.1.2016
8.3. Kartta ja taulukko - Tsunameja aiheuttaneet maanjäristykset ja niiden tuhot Välimeren alueella historiallisella ajalla (Tsunami Alarm System)
Lähde: MTV Uutiset, http://www.mtv.fi/uutiset. Luettu 9.1.2016
Välimerellä tapahtuneet tsunamit vuodesta 1908 vuoteen 2003
PäivämääräMerialueTuhoalueVoimakkuus
(magnitudia)
Suurin aallonkorkeus
(metriä)
Kuolleita
21.5.2003 Algeria Pohjois-Algeria, Mallorca 6,8 2,0 
17.8.1999 Turkki Kocaeli 7,6 2,5 
31.12.1995 Kreikka Korintinlahti 6,0 2,0 
20.4.1988 Italia Liparisaaret 5,5 5,5 
19.2.1968 Kreikka Lemnos 7,1 1,2 
6.7.1965 Kreikka Korintinlahti 6,9 3,0 
2.11.1956 Kreikka Thessaloniki 5,8 1,253
9.7.1956 Kreikka Amorgos 7,5 2,5 
22.4.1948 Kreikka Jooniansaaret 6,5 1,0 
9.2.1948 Kreikka Karpathos 7,1 Ei tiedossa 
26.9.1932 Kreikka Ierissosin lahti 7,0 Ei tiedossa 
11.9.1927 Ukraina Mustameri 6,8 1,0 
27.11.1914 Kreikka Jooniansaaret 6,3 3,3 
28.12.1908 Italia Messina 7,2 10,0 75 000
Lähteet: Antonopoulos (1980). Annals of geophysics. http://www.tsunami-alarm-system.com/. Luettu 1.12.2015.
Tehtävä 9: Ilmansaasteet
9.1. Tilastoaineisto: Pekingin vuoden 2014 pienhiukkasten (PM2,5 μg/m3) vuorokausikeskiarvot (StateAir) Avaa tilastoaineisto Libre Office Calc -ohjelmaan napsauttamalla alla olevaa linkkiä.

Tilastoaineisto (.ods)

Lähde: U.S. Department of State Air Quality Monitoring Program, http://www.stateair.net/. Luettu 23.11.2015.
9.2. Kuva ja taulukko: Ilmanlaadun indeksi Kiinassa ja sitä ympäröivillä alueilla 15.12.2015 sekä vastaavan ajankohdan indeksiarvot Suomessa (World Air Quality)
Lähde: http://aqicn.org/. Luettu: 15.12.2015
Kansainvälinen ilmanlaadun indeksi (AQI)
 AQI PM2,5(μg/m3)
hyvä 0-50 0-12
tyydyttävä 101-150 13-35
epäterveellinen herkille ryhmille 151-150 36-55
epäterveellinen 151-200 56-150
hyvin epäterveellinen 201-300 151-350
vaarallinen 300- 351-
Kansainvälinen ilmanlaadun indeksi (AQI) sekä vastaavat raja-arvot pienhiukkasten vuorokausikeskiarvoille.
2014 Peking (Kiina) Helsinki (Suomi)
Vuosikeskiarvo (mitattu) 85 10
Suurin sallittu vuosikeskiarvo 35 25
Pienhiukkasten mitatut vuosikeskiarvot ilmassa μg/m Pekingissä ja Helsingissä vuonna 2014. Suurin sallittu vuosikeskiarvo Kiinassa ja Suomessa (Euroopan Unionissa).
Lähteet: http://stateair.net/ ja http://ilmanlaatu.fi/. Luettu 25.11.2015
9.3. Katkelma artikkelista - Kiinan kaupunkien ilmanlaatu edelleen surkea - 90 prosenttia ei täytä vaatimuksia (Yle Uutiset)
ULKOMAAT 2.2.2015 KLO 6:53 | PÄIVITETTY 2.2.2015 KLO 6:57
Tilanne on silti aiempaa parempi. Kiinan viranomaiset kiittelevät ilmansaasteita vastaan julistamansa sodan tuloksia.
Kuva: John Chandler, https://www.flickr.com/photos/johnchandler/, cc2
Lähes 90 prosenttia Kiinan suurista kaupungeista ei täytä ilmanlaadulle asetettuja vaatimuksia. Kiinan ympäristöministeriön seurannassa olleista 74 kaupungista vain kahdeksan pystyi täyttämään vaatimukset viime vuonna.

Silti tilanne parantui viime vuonna edellisvuoteen verrattuna. Vuonna 2013 vain kolme kaupunkia täytti ilmanlaadulle asetetut vaatimukset.

Lähde: Reuters http://yle.fi/uutiset/. Luettu 8.1.2016.
9.4. Katkelma artikkelista - Ilmansaasteet aiheuttavat jo liki viidenneksen kuolemista Kiinassa (Talouselämä)
TALOUSELÄMÄ 15.8.2015 20:13 | PÄIVITETTY 27.8.2015 07:46
Peking
Kiina on tunnettu jo pitkään ongelmistaan ilmansaasteiden kanssa, mutta uusi tutkimus on nostanut esiin saasteiden hätkähdyttävät vaikutukset kiinalaisten elämään.

Berkeley Earth tutkii ilmastonmuutosta ja siihen liittyviä asioita. Se kertoo, että ilmansaasteet aiheuttavat jo 1,6 miljoonaa kuolemaa kiinassa vuosittain. Tämä tarkoittaa, että saasteisiin kuolee yli 4 000 ihmistä päivässä.

Näin ollen ilmansaasteet kattavat jo 17 prosenttia kaikista kuolemista Kiinassa.

Lähde: http://www.talouselama.fi/uutiset/. Luettu 8.1.2016.