Ylioppilastutkintolautakunta
Ylioppilastutkintolautakunta
YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA
Studentexamensnämnden

Ylioppilastutkinto

Päivitetty 14.7.2021

Ylioppilastutkinnon rakenne

Ylioppilastutkintoon kuuluu vähintään neljä koetta. Tutkintoon osallistuvan on suoritettava äidinkielessä ja kirjallisuudessa järjestettävä koe sekä valintansa mukaan kolme koetta ryhmästä, johon kuuluvat toisessa kotimaisessa kielessä, yhdessä vieraassa kielessä, matematiikassa ja reaaliaineissa järjestettävä koe. Näiden kokeiden lisäksi tutkintoon osallistuva voi suorittaa yhden tai useamman ylimääräisen kokeen.

Keväällä 2022 ylioppilastutkinnon aloittavat kokelaat tekevät ylioppilastutkintonsa uuden tutkintorakenteen mukaisesti. Ylioppilastutkintoon on jatkossa sisällytettävä vähintään viiden tutkintoaineen kokeet. Uudessa tutkintorakenteessa kokelas ei enää ilmoittautuessaan luokittele kokeitaan pakollisiksi tai ylimääräisiksi. Kaikkien kokelaiden on sisällytettävä tutkintoonsa äidinkielen ja kirjallisuuden koe. Lisäksi tutkintoon on sisällytettävä vähintään neljä eri tutkintoaineen koetta vähintään kolmesta seuraavasta ryhmästä: matematiikka, toinen kotimainen kieli, vieras kieli ja reaaliaine. Kokeisiin tulee sisältyä vähintään yksi pitkän oppimäärän koe.

Kaikki kokeet ovat osa ylioppilastutkintoa ja ne listataan samanarvoisesti ylioppilastutkintotodistukseen. Kokelaalla pitää olla kokeiden lisäksi suoritettuna myös lukion oppimäärä tai muu lainsäädännössä mainittu tutkinto, jotta hän voi saada ylioppilastutkintonsa valmiiksi.

Lue lisää: Kevään 2022 tutkintouudistus.

Ylioppilastutkinnon suorittaminen tuottaa yleisen jatko-opintokelpoisuuden korkeakouluihin.

 

Ylioppilastutkintolautakunta

Ylioppilastutkintolautakunta vastaa ylioppilastutkinnon johtamisesta ja järjestämisestä. Opetus- ja kulttuuriministeriö nimittää Ylioppilastutkintolautakunnan jäsenet kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Tällä hetkellä lautakunnassa on 25 jäsentä ja n. 350 apujäsentä.

Ylioppilastutkinnon hallinnosta ja teknisestä toimeenpanosta vastaa Ylioppilastutkintolautakunnan kanslia, joka toimii Opetushallituksen erillisyksikkönä. Kansliassa työskentelee noin 25 virkamiestä.

 

Miksi ylioppilastutkinto kannattaa suorittaa?

Ylioppilastutkinto antaa yleisen korkeakoulukelpoisuuden suomalaisiin korkeakouluihin ja sitä käytetään myös osana korkeakoulujen opiskelijavalintaa. Suomalainen ylioppilastutkinto antaa myös hyvät mahdollisuudet hakeutua ulkomaisiin yliopistoihin ja korkeakouluihin.

 

Miten ylioppilastutkinto vastaa tämän päivän tarpeisiin?

Ylioppilastutkintoa kehitetään jatkuvasti vastaamaan lukiokoulutuksen tavoitteita. Tämä näkyy mm. tutkinnon lisääntyneenä valinnaisuutena sekä mahdollisuutena hajauttaa tutkinnon suorittaminen ajallisesti. 

Ylioppilastutkinto suoritetaan tietokoneella. Digitaalinen ylioppilaskoe suoritetaan oman lukion järjestämässä, valvotussa koetilassa. Lue lisää digitaalisesta ylioppilaskokeesta täältä.

Lue lisää: blogiteksti Digitaalinen ylioppilaskoe on nyt totta (2019).

 

Milloin ylioppilastutkinto syntyi?

Tutkinto kehittyi Kuninkaallisen Turun Akatemian pääsykuulusteluista, joissa jo 1640-luvulta lähtien arvioitiin kokelaiden latinan ja kristillisen opin osaamista. Tutkinto toimi 1800-luvun alkupuolelta lähtien Keisarillisen Aleksanterin -Yliopiston pääsykuulusteluna.

Ylioppilastutkinto sidottiin ensimmäistä kertaa lukion oppimäärään vuonna 1852. Tätä pidetään nykyisen ylioppilastutkinnon alkuna.

Lue lisää ylioppilastutkinnon historiasta omalta sivultaan.