Ylioppilastutkintolautakunta
Ylioppilastutkintolautakunta
YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA
Studentexamensnämnden

Pisterajat ja arvosanojen muodostuminen

Kriteeriperustainen arvostelu

Ylioppilaskoevastaukset arvostellaan pääsääntöisesti kahdessa vaiheessa. Molemmissa vaiheissa sovelletaan kriteeriperusteista arvostelua, eli annetaan pisteitä koevastauksista yhteistein arvosteluperusteiden mukaisesti.

Joissakin kokeissa on tehtäviä, jotka automaattiarvostellaan lautakunnan kriteereiden ja tilastollisen analyysin perusteella.

Kriteeriperustaisen arvostelun ensimmäisessä vaiheessa koesuorituksen arvostelee alustavasti oman oppilaitoksen opettaja. Arvostelussa opettaja hyödyntää ylioppilastutkinnon määräyksiä ja koekohtaisia hyvän vastauksen piirteitä. Hyvän vastauksen piirteet julkaistaan koepäivänä klo 17 jälkeen Ylioppilastutkintolautakunnan verkkosivuilla. Ainejaokset ovat laatineet hyvän vastauksen piirteet hyvissä ajoin ennen koepäivää, jolloin käytettävissä ei ole kokelaiden vastauksia.

Ylioppilastutkintolautakunta arvostelee lopullisesti kaikki suoritukset. Sensorit antavat pisteitä lautakunnan ja kunkin ainejaoksen sensorikokouksessa yhteisesti päätettyjen arvostelukriteerien mukaisesti. Pisteityksestä päätettäessä otetaan huomioon, mitä kullakin tehtävällä halutaan mitata ja/tai miten kokelaiden osaaminen ilmenee sensorikokouksessa käsitellyissä kokelaiden vastauksissa. Opettajat, opettajajärjestöt ja muut tahot voivat lähettää Ylioppilastutkintolautakunnalle huomioita kokeesta tai arvostelukriteereitä koskevia ehdotuksia.

Ylioppilastutkintolautakunta julkaisee tarkistetut hyvän vastauksen piirteet lopullisen arvostelun jälkeen verkkosivuillaan, jos sensorikokouksen linjauksissa on tapahtunut merkittäviä muutoksia hyvän vastauksen piirteisiin. Nämä sensorikokouksessa tapahtuneet muutokset ovat yksi merkittävä syy siihen, miksi kokelaiden pisteet muuttuvat alustavan ja lopullisen arvostelun välillä.

Suhteellinen arvosanojen määrittäminen ja SYK-menetelmä

Arvosanojen pisterajat lautakunta päättää sitten, kun arvostelutyö on saatu päätökseen, kullakin tutkintokerralla erikseen. Kunkin aineen arvosanojen pisterajojen esityön tekee lautakunnan aktuaari, jonka perusteella rajat määritetään lautakunnan valiokunnissa. Lopullisesti pisterajat hyväksyy Ylioppilastutkintolautakunnan yleiskokous. Pisterajojen määrittelyssä käytetään standardoitujen yhteispisteiden keskiarvo (SYK) –menetelmää niissä aineissa joiden pistejakauma sen sallii. Esimerkiksi Venäjän pitkässä oppimäärässä, jossa äidinkielenään venäjää puhuvien osuus kirjoittajista on suuri, käytetään muita arvosanan määrittelyn kriteereitä.

SYK-menetelmän mukainen arvosanojen määräytyminen lasketaan seuraavasti:
Jokaiselle koesuoritukselle lasketaan z-arvo, joka on kokelaan koesuorituksen pisteiden erotus sen aineen koesuoritusten pisteiden keskiarvosta jaettuna keskihajonnalla. Kunkin kokelaan SYK-arvo on hänen kaikkien z-arvojen keskiarvo riippumatta siitä koska hän on kokeita suorittanut.

Nyt voidaan SYK-arvojen perusteella laittaa kokelaat järjestykseen. Joukkoon liitetään myös ne kokelaat, jotka olivat mukana edellisellä tutkintokerralla, mutta eivät käsillä olevalla kerralla. Tämä järjestys ei ole se järjestys jonka perusteella yksittäinen kokelas saa arvosanansa, vaan järjestys joka kertoo kokeen osallistujapopulaation suoriutumisesta yleisesti ylioppilaskokeissa. Hyödyntämällä tätä järjestystä annetaan kokelaille 5 % laudatur, 15 % eximia cum laude approbatur, 20 % magna cum laude approbatur, 20 % cum laude approbatur, 20 % lubenter approbatur, 15 % approbatur ja 5 % improbatur.

Ainekohtaiset arvosanarajat määritetään SYK-arvojen avulla saadun arvosanajakauman mukaan. Kutakin arvosanaa myönnetään suhteessa osallistujapopulaation SYK-arvojen mukaiseen arvosanaan ja jokaiselle koesuoritukselle annetaan arvosana koepisteiden mukaisessa järjestyksessä.

Esimerkki: Heikki on kirjoittanut 88 pistettä psykologian kokeessa.

Keskiarvo psykologian koesuorituksista on 57,5 pistettä ja keskihajonta 21,4 pistettä. Näin ollen Heikin z-arvo psykologian kokeesta on

(88-57,5)/21,4=1,43

Heikin kaikkien kokeiden z-arvojen keskiarvo, eli SYK-arvo on 1,37.

Eri kokelaita kyseisellä ja edellisellä tutkintokerralla oli 64 626. Heikin SYK-arvo on näistä sijalla 2561. Näin ollen hänen SYK-arvonsa on 4,0 % parhaan joukossa.

Näin järjestetylle jonolle määritetään arvosanat siten, että laudatureita tulisi 5 % parhaalle SYK-arvolle. Nämä jonolle määritetyt arvosanat siirtyvät jonossa olevien kokelaiden suorittamien kokeiden arvosanaosuuksiksi.

Psykologian kokeeseen osallistuneista 7,1 % sai jonossa laudaturin. Pisterajojen määrityksessä tavoitteena on tällöin antaa laudatur 7,1 % kokeseen osallistuneista, jolloin pisterajaksi tulee 91 pistettä. Vastaavalla tavalla eximian rajaksi tulee 75 pistettä.

Koska Heikki sai 88 pistettä, on hänen arvosanansa psykologiassa eximia.

Koska kokeiden osallistujien suorituksia verrataan yli kokeiden, ei kokeita voi jakaa helppoihin ja vaikeisiin aineisiin. Esimerkiksi pitkän oppimäärän matematiikan kevään 2017 kokeessa laudaturin sai 7,2 % kokelaista ja lyhyen oppimäärän kokeessa 3,0 % kokelaista, koska pitkän oppimäärän kokelaat olivat suoriutuneet paremmin suhteessa kaikkiin koesuorituksiin.

Koska edeltävän tutkintokerran kokelaiden koesuoritukset huomioidaan SYK-menetelmässä, vähentää se eri tutkintokertojen kokelaspopulaatioiden vaikutusta arvosanajakumiin.

Tulosten julkistus

Kun yleiskokous on hyväksynyt arvosanarajat, muokataan vielä yksittäisten kokelaiden arvosanoja puoltolauseiden hyvityskäsittelyssä, esimerkiksi kokelaan sairauden takia. Tämän jälkeen ylioppilaskoetulokset julkistetaan lukioille, jotka tarkastavat tulokset. Lukiot voivat kääntyä lautakunnan asianomaisen sensorin puoleen ja tiedustella koesuorituksen arvosteluperusteita. Jos jokin lautakunnan ilmoittama koetulos vaikuttaa virheelliseltä, rehtori tai asianomaisen aineen opettaja voi esittää lautakunnalle pyynnön selvittää tilanne.

Mikäli kokelas, alle 18-vuotiaan kokelaan huoltaja tai koesuorituksen valmistavasti arvostellut opettaja kokee, että arvostelu on toteutettu virheellisesti, saa lautakunnalta hakea tarkistusarvostelua. Hakemus on maksullinen. Jos arvosana tarkistusarvostelun tuloksena muuttuu, palautetun ylioppilastutkintotodistuksen tai muun todistuksen tilalle annetaan uusi todistus ja hakemusmaksu palautetaan.