Taito- ja taideaineiden ylioppilaskokeiden valmistelu jatkuu pilotointien osoittamassa suunnassa

Musiikin, liikunnan ja kuvataiteen ylioppilaskokeet järjestetään ensimmäisen kerran syksyllä 2029. Näissä aineissa kirjallista koetta edeltää valmistava näyttö, joka on valvottu ja digitaalisesti tallennettava näyttötilaisuus.

Ylioppilastutkintolautakunta julkaisi verkkosivuillaan tammikuussa 2026 alustavia pohdintojaan valmistavasta näytöstä ja ohjeita sen pilotointiin.  Pilotoinnin yhteydessä kerättiin palautetta opiskelijoilta, opettajilta, rehtoreilta, koulutuksen järjestäjiltä ja muilta sidosryhmiltä. Pilotointia tukivat valtakunnallisen kehittämistehtävän lukiot omissa oppiaineissaan.

Pilotointi osoitti, että valmistavan näytön järjestäminen osana taito- ja taideaineiden ylioppilaskoetta on mahdollista erilaisissa lukioympäristöissä. Samalla pilotoinnissa tunnistettiin useita jatkovalmistelua edellyttäviä kysymyksiä, jotka liittyvät erityisesti tallennusratkaisuihin, välinevaatimuksiin ja näyttöjen käytännön järjestelyihin.

Syksyllä Ylioppilastutkintolautakunnan valmistelu jatkuu kirjallisen kokeen ja valmistavan näytön erityisjärjestelyiden valmistelemisella. Tavoitteena on, että koekohtaiset määräykset esimerkkitehtävineen julkaistaan lausunnoille kevätlukukaudella 2027.

Ylioppilastutkintolautakunta haluaa kiittää kaikkia pilotointeihin osallistuneita ja palautteen antajia!

Alla havaintoja piloteista.

Valmistavan näytön asema osana ylioppilaskoetta

Pilotoinnista saadun palautteen perusteella valmistavaa näyttöä pidettiin välttämättömänä osana taito- ja taideaineiden ylioppilaskoetta. Opettajien, koulutuksen järjestäjien ja opiskelijoiden näkemyksissä korostui käsitys siitä, että taito- ja taideaineille ominainen osaaminen ei ole arvioitavissa yksinomaan kirjallisen kokeen avulla.

Useissa palautteissa valmistavan näytön toivottiin olevan erillinen arvioitava osakoe. Valmistavan näytön ja kirjallisen kokeen välistä pistejakoa voidaan kuitenkin arvioida paremmin vasta siinä vaiheessa, kun koko kokeen rakenne sekä kirjallisen kokeen sisältö ovat tarkentuneet.

Näyttöpäivien ajankohta

Pilotoinnin yhteydessä esitetty ajatus näyttöjen ajankohdasta herätti keskustelua erityisesti liikunnan osalta. Useissa lukioissa katsottiin, että näyttöjen sijoittuminen lähelle vanhojen tanssien ajankohtaa saattaa aiheuttaa haasteita tilojen käytölle, koska samoja liikuntatiloja tarvitaan samanaikaisesti useisiin tarkoituksiin.

Palautteessa nousi esiin tarve tarkastella näyttöjen ajallista hajauttamista eri oppiaineiden kesken. Useiden rehtoreiden näkemyksen mukaan tällainen ratkaisu helpottaisi tilojen käyttöä ja valvonnan järjestämistä.

Jatkovalmistelussa arvioidaan mahdollisuutta, ettei näyttöjä järjestettäisi kaikissa oppiaineissa samalla viikolla.

Ajankohtien valmistelussa tulee huomioida, että aikataululla on vaikutusta tehtävien ennakkojulkaisuun ja valtakunnallinen keskustelu perusopetuksen kesäloman mahdollisista muutoksista.

Tehtävänantojen julkaiseminen ja valmistautumisaika

Valmistautumisaikaa pidettiin yleisesti perusteltuna osana valmistavaa näyttöä. Opettajien näkemyksen mukaan valmistautumisaika mahdollistaa opiskelijoille osaamisensa monipuolisemman osoittamisen sekä tukee tehtävien toteuttamista oppiaineiden luonteen mukaisesti.

Samalla palautteessa tunnistettiin valmistautumisajan mahdolliset ohjausvaikutukset. Moni opettaja arvioi, että tehtävien julkaisun ja näyttöpäivien välissä heidän lukiossaan järjestettäisiin valmistautumiseen liittyvää opetusta. Erityisesti musiikissa neljän viikon valmistautumisajasta arvioitiin, että tehtävänantojen julkaiseminen voi synnyttää erilaisia valmennus- ja valmistautumispalveluja.

Koesuorituksen tallentaminen

Koesuoritusten tallentaminen herätti paljon kysymyksiä ja on yksi jatkovalmistelua edellyttävistä kokonaisuuksista. Erityisesti kuvataiteessa teoksen reproduktiolle asetettavien vaatimusten tulee mahdollistaa yhdenvertainen arvostelu ja olla toteutettavissa kaikissa lukioissa. Myös musiikissa tallennuksen laadun tulee riittää suoritusten yhtenäiseen arvosteluun.

Kaikkien oppiaineiden palautteessa tuotiin esiin tarve valtakunnallisesti yhtenäiselle tallennusratkaisulle. Lisäksi tärkeänä pidettiin sitä, että tallenteet varmuuskopioidaan automaattisesti ja että järjestelmä tarjoaa vastaavan toimintavarmuuden kuin nykyinen Abitti-järjestelmä. Järjestelmän tulisi lisäksi toimia yhdenmukaisesti erilaisissa olosuhteissa ilman, että valvojilta tai kokelailta edellytetään erityistä teknistä osaamista.

Välineet

Julkaistuissa alustavissa suuntaviivoissa ehdotettiin, että Ylioppilastutkintolautakunta ilmoittaisi kokeissa tarvittavat välineet vuotta ennen näyttöpäiviä. Käytyjen keskustelujen perusteella tällä aikataululla lukiot pystyisivät hankkimaan tarvittavat välineet, jotka olisivat lukiolle pääasiassa pienhankintoja.

Jatkovalmistelussa keskeiseksi kysymykseksi nousee välineluettelon laajuuden määrittely. Nyt esitetyt välineet liittyivät annettuihin tehtäviin. Koska välineet tulee hankkia ennen tehtävänantojen julkaisemista, tulee välineluettelon kattaa riittävän laaja joukko mahdollisia tehtävätyyppejä ja työskentelytapoja. Välineluetteloa voitaisiin kuitenkin muokata vuoden varoitusajalla, mikä mahdollistaisi uusien välineitä edellyttävien tehtäväideoiden käyttöönoton viiveellä.

Koesuoritusten arvostelu

Näyttöjen arvostelusta saatiin paljon palautetta. Palautteessa korostui tarve yhtenäisille ja selkeille arvosteluperusteille. Arvostelun luotettavuutta pidettiin keskeisenä tekijänä koko valmistavan näytön uskottavuuden ja hyväksyttävyyden kannalta. Koska pilotoinnin yhteydessä ei julkaistu arviointikriteerejä esimerkkitehtäville, suuri osa palautteesta kohdistui arvioinnin periaatteisiin eikä yksittäisiin kriteereihin.

Arviointikriteerien kehittäminen muodostaa keskeisen osan kokeiden jatkovalmistelusta niiden käyttöönottoon saakka.

Oppiainekohtaiset havainnot

Kuvataide

Käytännön järjestelyt

Kuvataiteessa tarvittavat tilat ja välineet nähtiin pääosin helposti järjestettävinä. Keskustelua herättivät kuitenkin materiaalien tarkempi määrittely, dokumentointikalusto sekä käytettävissä oleva työaika.

Pilotin aikana vahvistui käsitys, että kokeen järjestäminen kuvataideluokassa on hankalaa, koska luokka harvemmin on suunniteltu ylioppilaskokeen kaltaiselle yksilötyöskentelylle ja sen seinät ja muut pinnat sisältävät erinäisiä materiaaleja ja ohjeita, joiden peittäminen koepäivän ajaksi on työlästä. Esimerkiksi valtakunnallisen kehittämistehtävän lukioiden omissa piloteissa hyödynnettiin onnistuneesti tavanomaisia tiloja näytön järjestämiseen.

Välineet

Pilotoinnin yhteydessä opettajat toivoivat erityisesti tarkennuksia värikyniin, kuitukärkikyniin, siveltimiin sekä vesiväreihin. Lisäksi materiaaleihin toivottiin viivoittimia ja kosteuspyyhkeitä. Erityisesti keskustelutti punasaven käyttö muovailumassana sen puhdistus- ja työturvallisuushuolien takia ja joissakin lukioissa käytettiin tästä syystä muuta savea tai vahaa. Sinällään kiiteltiin sitä, että savi oli yksi materiaalivaihtoehdoista.

Tallentaminen

Pilotoinnissa nousi esiin kysymys siitä, tulisiko jokaisella kokelaalla olla käytössään oma dokumentointilaite. Ratkaisun etuna olisi valvonta-ajan pienempi määrä ja mahdollisuus edellyttää prosessin dokumentointia, mutta samalla se merkitsisi koulutuksen järjestäjille merkittäviä hankintoja verrattuna erillisiin dokumentointipisteisiin.

Keskusteluissa todettiin, että dokumentointiin tarkoitettujen laitteiden tulee soveltua erityisesti kuvataiteellisen työn tallentamiseen. Tavallisia verkkokameroita ei pidetty tähän tarkoitukseen ihanteellisina niiden kuvanlaatuun ja värintoistoon liittyvien rajoitusten vuoksi.

Liikunta

Käytännön järjestelyt

Liikunnan valmistavan näytön osalta suurimmat kysymykset liittyivät tilojen kokoon, välineiden yhdenmukaisuuteen sekä liikuntasalien soveltuvuuteen näyttöön. Palautteessa korostui tarve täsmentää välineiden ja suoritusympäristön mittoja ja ominaisuuksia.

Ehdotetun kaltaisen koejärjestelyn pystyttämiseen arvioitiin menevän noin tunti, eikä se vaatisi erityisosaamista. Tallennusvälineiden pystyttämiseen sen sijaan kaivataan tarkempia ja yhtenäisiä ohjeita.

Monessa lukiossa ei ole tehtävänantojen suorittamiseen soveltuvaa liikuntatilaa. Rehtorien ja opettajien kanssa käydyn keskustelun perusteella moni lukio harkitsee yhteistyötä liikunnan valmistavan näytön järjestämisessä siten että lähialueen lukiot järjestäisivät yhteisissä tiloissa näytöt. Liikuntasalin mitoituksessa on ajateltu, että kokeen voi järjestää lentopallokentän kokoiseen saliin. Katon korkeudeksi pallon heitto-osiossa tarvittaisiin vähintään 7 metrin korkeutta, joka vastaa RT 97-11146-ohjeen mukaisen liikuntasalin vähimmäiskorkeutta.

Pilotoinneissa kokeiltiin ratkaisua, jossa eri tehtäväpisteiden välinen siirtymäaika vähennettiin 2 minuutista minuuttiin. Opiskelijoilta ja opettajilta saadun palautteen perusteella tämä ei vaikuttanut suorittamiseen. Tällainen muutos vähentäisi merkittävästi valvonnan määrän tarvetta. Siirtymäaikaan liittyy vielä avoimia kysymyksiä liittyen siihen, kuinka nopeasti kokelaiden vaihdot saadaan toimimaan kehitettävässä koesuorituksen taltiointiratkaisussa.

Välineet

Liikunnan osalta tärkeänä pidettiin sitä, että välineet olisivat eri lukioissa riittävän yhdenmukaisia, koska esimerkiksi pallojen ominaisuudet tai tasapainotehtävissä käytettävät alustat voivat vaikuttaa suorituksen vaativuuteen.

Rehtoreiden kanssa käydyissä keskusteluissa vuoden ennakkovaroitusta tarvittavista välineistä pidettiin riittävänä ja välineiden hankintaa ei pidetty ongelmallisena, kunhan tiedetään mitä pitää hankkia. Välineistöä koskevien vaatimusten tulee olla julkisten hankintojen näkökulmasta kilpailuneutraaleja ja lukioille kustannuksiltaan kohtuullisia.

Pilotointi osoitti, että välinevaatimusten valmistelussa keskeinen haaste on löytää tasapaino yhdenmukaisten suoritusolosuhteiden ja tarkoituksenmukaisten hankintojen välillä.

Tallentaminen

Liikunnassa tallentamisen keskeisiksi kysymyksiksi tunnistettiin kamerakulmat, kuvausetäisyydet sekä tilojen ero mm. valaistuksen suhteen. Jatkovalmistelussa tarvitaan yhtenäiset ohjeet kameroiden sijoittelusta sekä tallenteiden käynnistämisestä ja päättämisestä. Tallennuksen logistiikan toimivuus liikunnan kokeessa on edellytys neljän yhtäaikaisen suorituspisteen mallin käytölle.

Musiikki

Käytännön järjestelyt

Musiikissa järjestelyihin liittyvät kysymykset koskivat tarkoitukseen soveltuvien tilojen saatavuuteen, valmistautumistilojen järjestämiseen sekä näyttöjen aikatauluttamiseen. Erityisesti suurissa lukioissa näyttöjen järjestäminen voi edellyttää useita samanaikaisia suoritus- ja valmistautumistiloja. Lukioiden voi olla vaikea järjestää tätä varten äänieristettyjä tai muuten näyttöön sopivia tiloja.

Valvonnan toteuttaminen herätti runsaasti keskustelua. Erityisesti videovalvontaan perustuvia ratkaisuja pidettiin monin paikoin vieraana toimintatapana. Samalla nousi esiin kysymys valvojan roolista näyttötilanteessa. Nähtiin tärkeänä, että valvoja ei toiminnallaan vaikuta kokelaan suoritukseen. Esimerkiksi valvoja ei saisi mikroilmeillään tai muuten viestittää kokelaalle, miten hänen suorituksensa sujuu.

Kehittämistehtävälukioiden koordinoima Lumoke-verkosto toteutti osana omaa toimintaansa laajan musiikin valmistavaa näyttöä käsitelleen kiertueen eri puolilla maata. Verkoston koostama kattava aineisto ja Sibelius-lukion monia erilaisia soittimia ja esityksiä käsittävät tallenteet on toimitettu Ylioppilastutkintolautakunnan käyttöön jatkovalmistelua varten.

Välineet

Alustavissa suunnitelmissa lähtökohtana oli, että kokelas voisi tuoda kokeeseen oman soittimensa ja että koulutuksen järjestäjä tarjoaisi ainakin keskeisimmän soitin- ja vahvistinkaluston. Jatkovalmistelussa on tarpeen määritellä tarkemmin, mitä soittimia lukion tulee tarjota ja millaisia vaatimuksia esimerkiksi rumpusetille ja kosketinsoittimille asetetaan.

Palautteessa esitettiin, että arvioinnin yhdenmukaisuutta voitaisiin vahvistaa edellyttämällä kaikkien kokelaiden suorittavan tiettyjä osioita samalla soittimella. Tämä edellyttäisi kyseisen soittimen tarjoamista kaikissa näyttöpaikoissa. Lisäksi ehdotettiin, että esimerkiksi rytmiosaamista arvioitaisiin yhteisellä tehtävällä, joka toteutettaisiin joko kehoperkussion avulla tai rumpukapuloilla rytmilautaan soittaen.

Säestäjien käyttöä kokeiltiin useissa piloteissa myönteisin kokemuksin. Säestäjien käyttö kuitenkin vaikuttaa aikataulutukseen ja näyttötilanteiden käytännön järjestelyihin. Säestäjät lisäävät vaihtoajan tarvetta ja määräyksissä pitää tarkemmin määritellä, mikä aika on varattu tilasta poistujalle ja mikä tilaan tulijalle, jotta nämä eivät vaikuta toisiinsa.

Taustaäänitteiden käyttö puolestaan nosti esiin kysymyksiä sekä teknisestä toteutuksesta että yhdenvertaisuudesta. Toisessa esimerkkitehtävässä ajatuksena oli, että kokelas, jolla ei ole mahdollisuutta hankkia säestäjää, voisi tuoda kokeeseen oman taustaäänitteensä. Käytännössä tämä voi kuitenkin olla logistisesti hankalaa järjestää.

Tallentaminen

Koesuorituksen tallentamisessa on edelleen paljon selvitettävää. Tavoitteena ei ole tuottaa laadultaan julkaistavaa äänitettä vaan arvostelun kannalta riittävän laadukas tallenne. Musiikin tallentamisessa haasteena on löytää mikrofoneista ja tallenusohjelmistosta koostuva ratkaisu, joka toimii luotettavasti erilaisilla soittimilla ja kokoonpanoilla ilman erityistä teknistä osaamista.