Lautakunta on julkaissut selvityksen suullisen kielitaidon kokeista
Ylioppilastutkintolautakunta on alkanut edistää suullisen osan käyttöönottoa vieraiden kielten ja toisen kotimaisen kielen kokeissa ylioppilastutkinnon kehittämis- ja toimeenpanosuunnitelman mukaisesti. Valmistelun tueksi lautakunta on laatinut selvityksen suomalaisista ja kansainvälisistä suullista kielitaitoa mittaavista kokeista.
Lukion opetussuunnitelman perusteisiin on jo pitkään kuulunut suullisen kielitaidon tavoitteita, mutta niiden hallintaa ei ole voitu mitata ylioppilaskokeissa. Lautakunnan tavoitteena on ottaa suullinen osa käyttöön porrastetusti vieraiden kielten pitkän oppimäärän sekä toisen kotimaisen kielen kokeissa lähivuosina. Lue lisää suunnitelmista aiemmasta uutisesta.
Selvitys vieraiden kielten suullisista kokeista meillä ja muualla [Härmälä & Pirttisaari, 2025] avaa parinkymmenen suomalaisen ja kansainvälisen suullisen kielikokeen järjestelyjä, sisältöä ja arviointia. Selvityksen laadintaa on ohjannut suomalaisen ylioppilastutkinnon luonne, joten pääpaino on digitaalisesti, yksilökokeina järjestettävien kokeiden kartoituksessa. Muita valintaperusteita olivat: ajankäyttöä kokeessa ei ole tiukasti rajoitettu, kokeen suorittaja voi tallentaa omaa puhettaan, kokeen tehtävillä voidaan luotettavasti arvioida suurten joukkojen suullista kielitaitoa.
Selvityksen tavoitteena ei ollut esittää suosituksia suullisen osan toteuttamiseksi ylioppilaskokeissa, vaan kuvata, millaisia kokeita ja koejärjestelyjä on olemassa. Eri kokeita yhdistäviä ja erottavia tekijöitä ovat selvityksen mukaan esimerkiksi:
suullinen osuus on yleensä kokeen muista osista erillinen osa
valtaosa suullisista kokeista on yksilökokeita, eikä esimerkiksi parikeskusteluja
yleisimmät tehtävätyypit ovat monologi, mielipide, ääneen lukeminen ja simuloitu keskustelu.
Selvityksessä kartoitetuista kokeista viisi tehdään täysin digitaalisesti. Näissä kokeissa on 3─5 puhumistehtävää, ja kokeen kesto on kokeesta riippuen 5─40 minuuttia.