Lautakunta pyrkii kokeiden arvostelussa ja viestinnässään yhdenvertaisuuteen

Kokeiden alustava arvostelu tehdään lukiossa. Arvostelun tukena ovat lautakunnan laatimat alustavat hyvän vastauksen piirteet. Alustava arvostelu on tärkeä osa arvostelun laatua. 

Lopullisen arvostelun tekee tutkintoaineen sensorikunta sensorikokouksessa päätettävien linjausten mukaisesti. Sensorikokouksella on käytössään laaja kirjo erilaisia vastauksia ja tehtävistä tulleita palautteita. Pisteityksestä päätettäessä otetaan huomioon, mitä kullakin tehtävällä halutaan mitata ja miten kokelaiden osaaminen ilmenee. Tarkentavat linjaukset tyypillisistä ansioista ja virheistä edistävät arvostelun yhtenäisyyttä. Lautakunnalla on päätösvalta, mistä asioista annetaan ja menetetään pisteitä. 

Sensoroinnin aikana tehdään paljon yhtenäistämistyötä, jotta kokelaiden arvostelu tapahtuu yhdenmukaisesti. Sensoreilla on käytettävissään esimerkkivastauksia, joihin arvostelun tasoa ankkuroidaan. Epäselvissä tapauksissa käytetään toista arvostelijaa. Arvostelun tasoa varmistetaan esimerkiksi ketjutetulla kakkossensoroinnilla ja pistotarkistuksilla. 

Jokainen sensori on velvollinen vertaamaan omaa arvosteluaan alustavaan arvosteluun. Alustava arvostelu ei kuitenkaan sido lautakunnan arvostelijoita tehtävien pisteityksessä – lopullinen arvostelu tehdään aina sensorikokouksen päättämien arvostelulinjausten mukaisesti. Jos piste-ero arvostelussa on suuri, tehtävän arvostelee yleensä myös toinen sensori. Jos lukion tekemä alustava arvostelu eroaa lopullisesta arvostelusta merkittävästi useiden kokelaiden kohdalla, sensori varmistaa oman arvostelunsa tasoa toisen sensorin avulla. 

Kokelaiden lopulliset pisteet voivat olla korkeampia tai matalampia kuin alustavassa arvostelussa annetut pisteet. Sensorikokouksen tekemät muutokset arvostelulinjauksiin ovat yksi merkittävä syy eroihin. Tiukat arvostelulinjaukset yksittäisissä tehtävissä voivat helpottaa yhtenäistä arvostelua ja tasapainottavat arvostelun kokonaisuutta. Alustavaa arvostelua tehnyt opettaja on myös voinut tulkita arvostelukriteerejä eri tavalla kuin lautakunnan sensori, mikä näkyy erona pisteityksessä. 

Lautakunta julkaisee arvostelulinjaukset verkkosivuilla lopullisissa hyvän vastauksen piirteissä. 

“Ymmärrän hyvin, että opettajat ja kokelaat voivat kokea isot erot alustavan ja lopullisen arvostelun pisteissä epäoikeudenmukaisina. Lautakunta pyrkii kaikkien kokelaiden osalta yhdenmukaiseen arvosteluun. Yritämme selkeyttää arvostelulinjausten viestintää eri aineiden kokeissa”, Ylioppilastutkintolautakunnan pääsihteeri Tiina Tähkä sanoo. 

Oikaisuvaatimus on kokelaalle tärkeä oikeusturvakeino 

Kokelaan oikeusturva on parantunut merkittävästi sen jälkeen, kun uusi ylioppilastutkinnosta annettu laki tuli voimaan syksyllä 2019. Uudistuksen seurauksena kokelas voi nähdä arvostellun koesuorituksensa Oma Opintopolku -palvelussa. Myös opettaja näkee arvostelemansa koesuoritukset ja voi vertailla omaa arvosteluaan lopullisiin hyvän vastauksen piirteisiin. Tieto koesuorituksen arvosteluperusteista muodostuu kokelaan saamista pisteistä, lautakunnan julkaisemista lopullisista hyvän vastauksen piirteistä sekä lautakunnan määräyksissä ja ohjeissa annetuista arvostelua koskevista säännöksistä. Aiemmin kokelaat eivät päässeet tarkastelemaan vastauksiaan kokeen jälkeen, eikä lopullisia arvostelulinjauksia julkaistu. Käytössä olivat vain yleisluonteiset kriteerit tai alustavat hyvän vastauksen piirteet, jolloin kokelaan mahdollisuudet arvioida arvostelun johdonmukaisuutta olivat vähäiset. 

Jos kokelas katsoo, että lopullisessa arvostelussa on tapahtunut virhe, hän voi vaatia virheen oikaisua. Oikaisuvaatimuksen käsittelee kaksi arvostelijaa, jotka eivät ole aiemmin arvioineet kyseistä suoritusta. Jos arvostelussa on tapahtunut virhe, arvostelua korjataan. Oikaisuvaatimuksen ratkaisuun ei voi hakea muutosta valittamalla. Vaatimukset käsitellään hallintolain mukaisesti kiireellisinä. Perustuslakivaliokunta on pitänyt tällaista menettelyä tarkoituksenmukaisena. 

Oikaisuvaatimuksen käsittelyssä ei lain mukaan ole kyse koesuorituksen arvostelemisesta uudestaan. Käsittelyssä sensorit tarkistavat, onko arvostelussa tapahtunut kokelaan oikaisuvaatimuksessa perustelema ja kohdentama virhe. Oikaisuvaatimusta ja kokelaan suoritusta tutkitaan vain kokelaan kohdennuksen ja perusteluiden mukaisesti. 

Viranomaisella on mahdollisuus myös itseoikaisuun, jos se huomaa virheen toiminnassaan. Tämä koskee myös ylioppilaskokeiden arvostelua. Itseoikaisu palvelee myös niitä kokelaita, jotka eivät ole itse tehneet oikaisuvaatimusta. Itseoikaisuja tehdään lähes vuosittain. Viimeksi lautakunta on oikaissut itse arvosteluaan kevään 2025 tutkinnossa. 

“Sensorointi on inhimillistä työtä, ja joskus siinä tapahtuu virheitä. Virheet ovat hyvin valitettavia, mutta yleensä ne pystytään korjaamaan”, Tiina Tähkä sanoo. 

Lautakunta tarjoaa tietoa yhdenvertaisesti kokelaille ja opettajille 

Lautakunta tarjoaa tietoa ylioppilastutkinnosta sekä suomeksi että ruotsiksi. Lautakunnan verkkosivuilta kaikilla kokelailla ja opettajilla on yhdenvertainen mahdollisuus saada tietoa. Lisäksi lautakunta tiedottaa tutkintoon liittyvistä asioista sähköpostitse ja antaa neuvontaa tutkinnon toimeenpanoon liittyen myös puhelimitse. 

Ylioppilastutkintoon osallistuu vuosittain noin 50 000 kokelasta, jotka tekevät yhteensä noin 200 000 koesuoritusta ja jättävät yli 2 000 oikaisuvaatimusta. Kokeita arvostelevia sensoreita on noin 400. Kaikilla kokelailla tulee olla yhdenvertainen mahdollisuus saada palautetta suorituksestaan. Yksityiskohtaisen palautteen antamiseen on hyvin rajalliset mahdollisuudet. 

Osa opettajista haluaisi keskustella arvostelun yksityiskohdista sensorin kanssa. Siihen ei ole mahdollisuutta, sillä laki viranomaisen toiminnan julkisuudesta määrää sensoreiden henkilöllisyyden salassa pidettäväksi vuoden ajaksi. Salassapidon perusteena on sensoreiden työrauhan turvaaminen. Käytäntö rikkoisi myös kokelaan oikeuksia asiansa omistajana. 

“Kokelaan asioissa asianomistaja on kokelas tai alaikäisen kokelaan kohdalla kokelaan huoltaja. Ei ole kestävä ajatus, että opettaja ja sensori keskustelisivat kokelaan koesuorituksen arvostelusta kokelaan yli, kuten paperikokeiden aikana toimittiin”, Tiina Tähkä toteaa. 

Lakiuudistus selkeyttämässä tulkintaa perusteluvelvollisuuden joustosta  

Ylioppilastutkintolautakunta ei anna yksityiskohtaisia perusteluita oikaisuvaatimuksen käsittelystä. Oikaisuvaatimuksen on käsitellyt kaksi arvostelijaa, jotka eivät ole aikaisemmin arvostelleet kyseistä koesuoritusta. Tämä on keskeinen oikaisuvaatimuksen käsittelyn perustelu, joka on oikaisuvaatimuspäätöksen tiedoksiannossa myös ilmoitettu. Lisäksi tiedoksiannossa on ilmoitettu perusteet, joihin kokeen arvostelu ja siten myös oikaisuvaatimuksen käsittely on perustunut.  

Ylioppilastutkintolautakunnan toimintatapa perustuu lautakunnan tulkintaan hallintolaista, ylioppilastutkinnosta annetusta laista ja perustusvaliokunnan aiemmissa lausunnoissa esille tulleisiin seikkoihin. Myös kokelaiden yhdenvertaisuus vaarantuisi, jos yksittäiselle kokelaalle annettaisiin oikaisuvaatimuksesta suoritettavaa maksua vastaan koesuoritusta ja arvostelukriteerien soveltamista koskevaa neuvontaa laajemmin kuin muille kokelaille. 

Eduskunnan apulaisoikeusasiamies on käsitellyt asiaa päätöksessään [EOAK/2193/2023].  

Opetus ja -kulttuuriministeriön apulaisoikeusasiamiehelle antaman lausunnon mukaan kokelaan oikeuksien on katsottu tulevan parhaiten turvatuksi lautakunnan oikaisumenettelyssä, jossa vähintään kaksi aikaisemmasta arvostelusta riippumatonta arvostelijaa ottaa kiireellisessä aikataulussa huomioon mahdolliset arvostelussa olleet virheet ja puutteet. Ministeriö katsoo kokelaan oikeusturvan sinällään toteutuvan ottaen huomioon perustuslakivaliokunnan (aiemmissa) lausunnoissaan esille tuomat seikat, säännösten mahdollistama kokelaan oikeus arvostelunsa tutkituttamiseen, vähintään kahden arvostelijan menettely oikaisuvaatimuksen tutkimisessa, tutkintolautakunnalle tulevien oikaisujen lukumäärä, oikaisupäätöksiltä vaadittava kiireellisyys, tutkintolautakunnan selkeä ohjeistus oikaisuvaatimusten laatimisessa sekä kokelaan mahdollisuus uusia sekä hylättyjä että hyväksyttyjä kokeita. 

Apulaisoikeusasiamies kehotti ratkaisussaan opetus- ja kulttuuriministeriötä harkitsemaan, että “[---] ylioppilastutkintoa koskevassa lainsäädännössä säädettäisiin oikaisuvaatimusmenettelystä ja siihen mahdollisesti liittyvästä poikkeuksesta tai joustosta perusteluvelvollisuuteen tavalla, joka huomioisi sekä oikeusturvanäkökohdat että asiaan liittyvät erityispiirteet ja päätöksenteon luonteen [---]”. Lakimuutos on valmisteltavana opetus- ja kulttuuriministeriössä, ja se on tarkoitus saada eduskunnan hyväksyttäväksi kuluvan hallituskauden aikana. 

“Lakimuutos toivottavasti selkeyttää tulkintaa perusteluvelvollisuuden joustosta kiireellisessä oikaisuvaatimuskäsittelyssä. Siihen asti toimimme nykyisen lakitulkintamme mukaisesti”, Tiina Tähkä sanoo. 

Anna palautetta! 

Lautakunta ottaa mielellään vastaan palautetta arvostelusta ja toiminnastaan. Palautetta voi antaa esimerkiksi sähköpostitse osoitteeseen lautakunta@ylioppilastutkinto.fi tai tutkintojen yhteydessä palautelomakkeen kautta. Lautakunta kehittää ylioppilastutkintoa yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Ylioppilastutkinnon kehittämisen seurantaryhmässä on edustettuna muun muassa lukiolaisten, opettajien, rehtorien, koulutuksen järjestäjien ja korkeakoulujen näkökulmia.