Lukutaidon esimerkkitehtäviä uudistettua suomi toisena kielenä -koetta varten

Esimerkkitehtävissä on aiemmista kokeista tuttuja tehtävätyyppejä ja niiden pohjalta kehiteltyjä uudenlaisia tehtävätyyppejä. 

Lukutaidon tehtäväkokonaisuuden aineistoina olevat tekstit voivat olla sekä tietotekstejä että kaunokirjallisia tekstejä. Äänitetyt tekstit ja videot ovat aineistoina kuullun ymmärtämisen kokeessa.

Uudistetun kokeen määräysten mukaan ”lukutaidon tehtäväkokonaisuus voi muodostua erilaisista tehtävätyypeistä kuten sanaston, käsitteiden tai muiden ilmausten merkityksiin keskittyvistä tehtävistä, erityyppisistä monivalintatehtävistä, yhdistelytehtävistä, tehtävistä, joissa väite osoitetaan oikeaksi tai vääräksi ja perustellaan aineiston avulla sekä avoimista kysymyksistä."  

Uudistetussa S2-kokeessa lukutaidon tehtävien pisteytys muuttuu siten, että eri tehtävistä voi saada eri pistemääriä tehtävän vaativuuden ja laajuuden mukaan.  Osa tehtävistä arvioidaan määräyksissä kuvattujen kriteeritaulukkojen mukaisesti. Sellaisten tehtävien maksimipisteet ovat 10, 5 tai 3 pistettä. Kokeessa voi olla myös automaattisesti arvosteltavia tehtäviä kuten monivalintatehtäviä. Lukutaidon tehtäväkokonaisuuden maksimipistemäärä on 40–50 pistettä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kunkin tutkintokerran lukutaidon tehtäväkokonaisuudessa on maksimipisteiltään erilaisia tehtäviä siten, että tehtäväkokonaisuuden maksimipistemäärä on 40–50 pistettä. Lukutaidon ja kuullun ymmärtämisen osuuksien yhteispistemäärä on 80 pistettä. Yhden tutkintokerran tehtäväkokonaisuuteen ei siis tule tehtäviä kaikista lukutaidon osa-alueista. 

Esimerkkitehtävät on ryhmitelty sen mukaan, mihin lukutaidon osa-alueeseen ne ensisijaisesti liittyvät. Esimerkkitehtävissä on tehtävätyyppejä seuraavista lukutaidon osa-alueista:

• ymmärtävä lukeminen  
• päättelevä lukeminen
• analyyttinen lukeminen
• kriittinen lukeminen
• kulttuurinen lukeminen
• soveltava lukeminen
• arvioiva lukeminen

Lukutaidon osa-alueet eivät ole toisistaan erillisiä tai tarkkarajaisia, koska ne voivat limittyä ja liittyä toisiinsa monin eri tavoin (lukutaidon osa-alueita on kuvattu tarkemmin tämän sivun lopussa). Esimerkiksi ymmärtävää lukemista tarvitaan kaikissa lukemisen osa-alueissa ja analyyttinen lukeminen voi samalla edellyttää päättelyä. Esimerkkitehtävät on kuitenkin pyritty laatimaan siten, että niissä selkeästi korostuu yksi lukemisen ulottuvuus. 

Esimerkkitehtävien tavoitteena on tehdä näkyväksi, miten eri lukutaidon osa-alueet voidaan ottaa huomioon lukutaidon tehtäväkokonaisuudessa. Ne ovat yksi tapa konkretisoida opetussuunnitelmaan sekä suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -kokeen määräyksiin ja kriteereihin sisältyviä lukutaidon tavoitteita. Lukutaidon osa-alueittain ryhmiteltyjen esimerkkien yhtenä keskeisenä tavoitteena on tukea sekä opettajan että opiskelijan työtä: niiden avulla on toivottavasti helpompi hahmottaa, miten eri lukutaidon osa-alueiden osaamista voi osoittaa.

Esimerkkitehtävät ovat nimenomaan esimerkkejä lukutaidon kokeen uusista tehtävätyypeistä ja tehtävistä. Ne eivät ole ainoita mahdollisia ylioppilaskokeeseen tulevia tehtävätyyppejä tai tehtäviä. Aineistoissa käytetyt tekstit, tekstilajit, sisällöt ja vaativuus vaikuttavat siihen, mitä lukutaidon osa-alueita on mielekästä painottaa ja millä tavalla. Lukutaidon kokeissa käytettäviä tehtävätyyppejä ja tehtäviä kehitetään tulevina vuosina vastaamaan entistä paremmin lukion opetussuunnitelman perusteiden tavoitteita esimerkiksi opiskelijoilta ja opettajilta saadun palautteen avulla.

Palautekysely esimerkkitehtävistä

Voit antaa esimerkkitehtävistä palautetta kyselylomakkeella 31.10. mennessä. Palautetta hyödynnetään tehtävänlaadinnassa.

Esimerkkitehtävien aineistot

Esimerkkitehtävien aineistoina ovat kevään 2025 S2-kokeen lukutaidon tekstit ja kirjoitelman 6.3 novelli. Koe ja aineistot ovat saatavilla opettajien käyttöön Ylioppilastutkintolautakunnan Examina-palvelussa ja Ylen Abitreenit-sivustolla.

Blogiteksti: Sini Malminiemi, Suomalaisten mystifioitu luontosuhde? Kuinka historiamme on muokannut lähestymistapaamme luontoon. 

Artikkeli: Antti Koistinen, Antti Lehtinen, Eve Nieminen, Kysely: Lähes 90 prosenttia suomalaisista pitää luontoa itselleen tärkeänä – erilaisia luontosuhteita on laaja kirjo, ei yhtä ainoaa oikeaa. 

Novelli: Harry Salmenniemi, Delfiinimeditaatio. 

Esimerkkitehtävät

Nämä tehtävät ovat esimerkkejä lukutaidon kokeen uusista tehtävätyypeistä ja tehtävistä. Ne eivät ole ainoita mahdollisia ylioppilaskokeeseen tulevia tehtävätyyppejä tai tehtäviä. Yhteen kokeeseen voi tulla vaihtelevasti tehtäviä vain joistakin lukutaidon osa-alueista. Lukutaidon tehtäviä on yhdessä kokeessa yhteensä 40–50 pisteen verran. 

Esimerkkitehtävät on ryhmitelty lukutaidon eri osa-alueiden mukaan. Tehtävien määrä ja pisteitys voi vaihdella määräyksessä määriteltyjen reunaehtojen mukaisesti.

Avokysymysten merkkimääräsuositus on 200–450 merkkiä (merkkimäärä ilman välilyöntejä ja rivinvaihtoja). 

Lukutaidon osakokeen arvosteluun liittyviä periaatteita on esitelty kevään 2027 tutkinnosta alkaen voimaan tulevien Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -kokeen määräysten luvussa 4.2.1. Avokysymysten arvostelussa sovelletaan taulukossa 2 esitettyä kriteeristöä ”Lukutaidon avovastausten arviointikriteerit”. Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -kokeen määräykset on julkaistu lautakunnan verkkosivuilla. 

Ymmärtävä lukeminen

Ymmärtävän lukemisen tehtävät jakautuvat viiteen ryhmään: 

• Tekstin koko-naisuutta hahmottavat tehtävät
• Tekstin pääajatuksen ja keskeisen sisällön ymmärtäminen
• Keskeisen tiedon erottaminen vähemmän tärkeästä
• Asioiden välisten yhteyksien ymmärtäminen
• Tekstin yksityiskohtien ymmärtäminen

Esimerkiksi tällaisten tehtävien avulla voi arvioida ymmärtävän lukemisen taitoa:

Tekstin kokonaisuutta hahmottavia tehtäviä

1. Miten suomalaisten luontosuhde on muuttunut aikojen kuluessa? Selitä vähintään neljä asiaa. 10 p. (Arvostellaan kriteeristön mukaan.)
2. Mitä Sitran teettämä kyselytutkimus kertoo suomalaisten nykyisestä luontosuhteesta? Selitä kolme asiaa. 10 p. (Arvostellaan kriteeristön mukaan.)
3. Valitse oikea vaihtoehto. 3 p.
   1. Suomalaisten luontosuhde on muotoutunut nykyisenlaiseksi jo metsästys- ja keräilykauden aikana
   2. Yhteiskunnallinen tilanne on vaikuttanut ja vaikuttaa suomalaisten luontosuhteeseen.
   3. Maanviljely-yhteiskunnan kehittyminen vahvisti entisestään suomalasten luontosuhdetta.

Tekstin pääajatuksen ja keskeisen sisällön ymmärtäminen

1. Tiivistä Sini Malminiemen blogitekstin keskeinen ajatus lyhyesti (noin 2–3 virkkeeseen). Kirjoita perustelu muotoilemallesi tiivistykselle: miksi tämä asia on keskeinen blogitekstissä? 10 p. (Arvostellaan kriteeristön mukaan.)
2. Mikä seuraavista virkkeistä vastaa parhaiten Sini Malminiemen artikkelin pääajatusta? 2 p.
   1. Suomalaisia ei voi enää nykyisin kutsua luontokansaksi, vaikka suomalaisilla on pitkä historia kasvamisesta tiiviissä vuorovaikutuksessa luonnon kanssa.
   2. Suomalaisten suhde luontoon on säilynyt elävänä, vaikka se onkin historiallisten muutosten vuoksi muotoutunut erilaiseksi.
   3. Suomalaisten luontosuhde on säilynyt muuttumattomana, vaikka historiassa ihmisten luontosuhteessa yleisemmin on tapahtunut suuria muutoksia.
3. Kirjoita 2-tehtävässä valitsemasi virke ja kirjoita perustelut valinnallesi. 3 p. (Arvostellaan kriteeristön mukaan.)
4. Suomi toisena kielenä -tunnilla valmistelette yhteisesti kirjoitustehtävää, jonka teemana on luonto. Jokaisen tehtävänä on lukea yksi teksti ja kirjoittaa siitä noin 450 merkin pituinen tiivistelmä yhteiselle oppimisalustalle. Sinulla on ollut luettavana Sini Malminiemen artikkeli. Kirjoita siitä tiivistelmä muille opiskelijoille. Käytä yleiskieltä/asiatyyliä. 10 p. (Arvostellaan kriteeristön mukaan.)

Keskeisen tiedon erottaminen vähemmän tärkeästä

1. Valitse seuraavista käsitteistä kaksi, jotka kuvaavat Sini Malminiemen blogitekstin keskeistä sisältöä: sisukkuus, kaupungistuminen, elinympäristö, luontoyhteys, sopeutuminen, riippuvuus. Kirjoita käsitteet ja perustele valintasi. 5 p. (Arvostellaan kriteeristön mukaan.)
2. Valitse seuraavista käsitteistä yksi, joka kuvaa Sini Malminiemen blogitekstin keskeistä sisältöä: sisukkuus, kaupungistuminen, elinympäristö, luontoyhteys, sopeutuminen, riippuvuus. Kirjoita käsite ja perustele valintasi. 3 p. (Arvostellaan kriteeristön mukaan.)

Asioiden välisten yhteyksien ymmärtäminen

1. Selitä, miten seuraavat käsitteet liittyvät suomalaisten luontosuhteeseen Sini Malminiemen blogitekstin perusteella. Vastaa kaikkien käsitteiden osalta. 10 p. (Arvostellaan kriteeristön mukaan.)
   1. vuorovaikutus
   2. elinkeinot
   3. ihmisen perustarpeet
   4. erillisyys
   5. hyvinvointi

Tekstin yksityiskohtien ymmärtäminen

1. Mitä erityistä kaupungistuminen toi luontosuhteeseen? 5 p. (Arvostellaan kriteeristön mukaan.)
2. Mitkä asiat todistavat, että luonto kuuluu myös nykyihmisten elämäntapaan ja kulttuuriin? Selitä vähintään kolme asiaa. 10 p. (Arvostellaan kriteeristön mukaan.)

Päättelevä lukeminen

Päättelevän lukemisen tehtävät jakautuvat kahteen ryhmään: 

• Kontekstin käyttäminen tekstin osien ymmärtämiseen
• Päätelmien tekeminen luetun pohjalta

Esimerkiksi tällaisten tehtävien avulla voi arvioida päättelevän lukemisen taitoa:

Kontekstin käyttäminen tekstin osien ymmärtämiseen

1. Mitä yhteistä ja mitä eroa  on Koistisen ym. artikkelin ja Sini Malminiemen blogitekstin sisällöillä? Esitä yksi yhteinen ja yksi eroava piirre. Perustele tulkintasi. 5 p. (Arvostellaan kriteeristön mukaan.)

   Tai laajempi kysymys:

2. Mitä yhteistä ja mitä eroa on Koistisen ym. artikkelin ja Sini Malminiemen blogitekstin sisällöillä? Esitä kaksi yhteistä ja kaksi eroavaa piirrettä. Perustele tulkintasi. 10 p. (Arvostellaan kriteeristön mukaan.)

Päätelmien tekeminen luetun pohjalta

1. Kirjoita, onko väite oikein vai väärin. Perustele vastauksesi. 10 p. (Arvostelu: 2 p. per kohta.)
   1. Suomalaisten luontosuhteen historia on menestystarina.
   2. Maanviljelyksen kehittyminen toi ihmislajin lähemmäksi luontoa.
   3. Nykyihmisellä on enemmän valinnanvapautta luonnon suhteen kuin Pohjoismaiden ensimmäisillä asuttajilla.
   4. Romantiikan aika muutti ihmisten luontosuhdetta merkittävästi.
   5. Sini Malminiemi pitää hyvänä sitä, että puhtaan luonnon kokeminen otetaan pää-töksenteossa huomioon.
2. Tukevatko suomalaisten arvot ja asenteet Sitran kyselytutkimuksen perusteella luon-tokadon pysäyttämistä? Miksi? 5 p. (Arvostellaan kriteeristön mukaan.)

Analyyttinen lukeminen

Analyyttisen lukemisen tehtävät jakautuvat kolmeen ryhmään: 

• Tekstin erittely tekstilajin mukaisilla käsitteillä
• Kaunokirjallisen tekstin analysointi
• Kirjoittajan ja lukijan välisen suhteen rakentuminen

Esimerkiksi tällaisten tehtävien avulla voi arvioida analyyttisen lukemisen taitoa:

Tekstin erittely tekstilajin mukaisilla käsitteillä

1. Mitkä perustelukeinot ovat keskeisimpiä Sini Malminiemen blogitekstissä? Valitse alla olevista perustelukeinoista kolme keskeisintä ja kirjoita ne vastauksen alkuun. Selitä, miten niitä käytetään tekstissä. 10 p.  (Arvostellaan kriteeristön mukaan.)

   Perustelukeinot:

   1. auktoriteetti
   2. tutkimus
   3. etu tai haitta
   4. arvot
   5. vastaava ilmiö
   6. tapa tai historia
   7. asian uutuus
   8. oma kokemus tai tunne
   9. yleisyys

2. Valitse alla olevista retorisista keinoista kolme, jotka esiintyvät Sini Malminiemen blogitekstissä. Kirjoita valitsemasi kolme retorista keinoa vastauksen alkuun. Selitä, miten ne vaikuttavat tekstin tyyliin. 10 p. (Arvostellaan kriteeristön mukaan.

   Retoriset keinot:

   1. liioittelu ja kärjistys
   2. huudahdus, vetoomus ja retorinen kysymys (kysymys, johon ei odoteta vas-tausta)
   3. superlatiivit
   4. vastaanottajan puhuttelu sinä-muodossa
   5. tunteisiin vetoavat sanavalinnat
   6. kielikuvat

Kaunokirjallisen tekstin analysointi

1. Valitse oikea väite ja kirjoita se vastauksen alkuun. Perustele valintasi. 5 p. (Arvostellaan kriteeristön mukaan.)
   1. Novellin kertoja on Harry Salmenniemi.
   2. Lukija ei saa tietää kertojan nimeä.
   3. Novellin minäkertoja on delfiinien kasvattaja.
2. Miten kertoja suhtautuu delfiineihin Harry Salmenniemen novellissa Delfiinimeditaatio, ja miten se on vaikuttanut hänen elämäänsä? 10 p. (Arvostellaan kriteeristön mukaan.)
3. Millaisena vertauskuvana ihmislajille delfiinit esiintyvät Harry Salmenniemen novellissa Delfiinimeditaatio? 10 p. (Arvostellaan kriteeristön mukaan.)
4. Miksi novellin nimi on Delfiinimeditaatio? Käytä vastauksessa kerronnan käsitteitä, kuten päähenkilö, kertoja, tapahtumaympäristö. 5 p. (Arvostellaan kriteeristön mukaan.)
5. Erittele Harry Salmenniemen novellin Delfiinimeditaatio aihetta ja teemaa. 5 p. (Arvostellaan kriteeristön mukaan.)

Kirjoittajan ja lukijan välisen suhteen rakentuminen

1. Millaista kuvaa Sini Malminiemen käyttämä me-muoto luo tekstin lukijasta? Millaiseen asemaan se asettaa lukijan? 5 p. (Arvostellaan kriteeristön mukaan.)
2. Esittääkö Sini Malminiemen blogitekstissä kirjoittaja ja Koistisen ym. artikkelissa kirjoittajat omia mielipiteitään käsittelemistään asioista? Mitä yhteistä ja mitä eroa teksteissä tässä suhteessa on? 10 p. (Arvostellaan kriteeristön mukaan.)

Kriittinen lukeminen

Kriittisen lukemisen tehtävät on jaoteltu seitsemään ryhmään: 

• Keskustelusuhteeseen asettuminen tekstin kanssa
• Lukijaan vaikuttaminen
• Tekstin julkaisukontekstin merkitys tekstin sisällölle ja rakenteelle
• Luotettavuuden arviointi
• Tekstin yksi- tai moniäänisyyden merkitys
• Sanavalintojen merkitys tekstin sisällön rakentumisessa
• Asiat, joita ei oteta esille

Esimerkiksi tällaisten tehtävien avulla voi arvioida kriittisen lukemisen taitoa:

Keskustelusuhteeseen asettuminen tekstin kanssa

1. Valitse kolme virkkeen alkua ja jatka virkkeitä Sini Malminiemen blogitekstin pohjalta. Kirjoita vastaukseen kokonaiset virkkeet eli myös valitsemasi virkkeiden alut. 3 p. (Arvostelu: 1 p. per virke.)

Sini Malminiemi perustelee hyvin sen, että…
Lisäperusteluja kaipaisin kohtaan, jossa hän…
On totta. että…
Tosin….
Haluaisin tietää lisää…
Havaintojeni mukaan Sini Malminiemen väite…
Vaikka…
Ongelmallista tekstissä on…
Arvokasta tekstissä on….

Lukijaan vaikuttaminen

1. Esitelläänkö asiatieto lukijalle neutraalisti vai pyritäänkö lukijaan vaikuttamaan Sini Malminiemen blogitekstissä? Perustele. 5 p. (Arvostellaan kriteeristön mukaan.)
2. Esitelläänkö asiatieto lukijalle neutraalisti vai pyritäänkö lukijaan vaikuttamaan Sini Malminiemen blogitekstissä ja Koistisen ym. artikkelissa? Perustele. 10 p. (Arvostellaan kriteeristön mukaan.)
3. Esitetäänkö seuraavat asiat Sini Malminiemen blogitekstissä mielipiteenä, yleisenä väitteenä vai tutkittuna tietona? Valitse lauseeseen sopiva käsite. 6 p. (Arvostelu: 1 p. per osio.)
   1. Luonnonympäristömme on puhdas ja yksi turvallisimmista koko maapallolla.
      1. mielipide
      2. yleinen väite
      3. tutkittu tieto
   2. Tämähän kuulostaa siltä, että ihminen on alkanut vieraantua luonnosta jo nykyisen maaseudun syntyessä.
      1. mielipide
      2. yleinen väite
      3. tutkittu tieto    
   3. Uskon, että meillä jokaisella on sisimmässään luonnollinen tarve päästä liikkumaan alkuperäisessä elinympäristössämme ja kokea luontoyhteyttä.
      1. mielipide
      2. yleinen väite
      3. tutkittu tieto
   4. Lähimetsään on matkaa keskimäärin 700 metriä.
      1. mielipide
      2. yleinen väite
      3. tutkittu tieto
   5. On mahtavaa, että ihmiset ovat kiinnostuneita luonnosta ja luonnossa liikkumisesta.
      1. mielipide
      2. yleinen väite
      3. tutkittu tieto
   6. Tiedämme, että luonnonvarojen käyttö ja valjastaminen ihmisen tarpeisiin kiihtyi teollistumisen myötä.
      1. mielipide
      2. yleinen väite
      3. tutkittu tieto

Tekstin julkaisukontekstin merkitys tekstin sisällölle ja rakenteelle

1. Miten tekstien julkaisukontekstit vaikuttavat teksteihin? Kirjoita kaksi perustelua.  6 p. (Arvostelu: 3p. + 3 p. kriteeristön mukaan.)

Luotettavuuden arviointi 

1. Miten luotettavina tiedonlähteinä pidät artikkelia ja blogitekstiä? Esitä arviosi molemmista artikkeleista ja esitä molemmille arvioille vähintään yksi perustelu. 10 p. (Arvostellaan kriteeristön mukaan.)

Tekstin yksi- tai moniäänisyyden merkitys

1. Onko Sini Malminiemen blogiteksti yksi- vai moniääninen? Perustele. 5 p. (Arvostellaan kriteeristön mukaan.)
2. Tarkastele Sini Malminiemen blogitekstiä moniäänisyyden kannalta: Keiden näkemykset tulevat tekstissä esille? Missä suhteessa näkemykset ovat toisiinsa? 10 p. (Arvostellaan kriteeristön mukaan.)
3. Kuka henkilö tai muu taho (esim. instituutio, organisaatio) esittää tiedon tai mielipiteen Koistisen ym. artikkelissa? Kirjoita henkilön tai muun tahon nimi. 3 p. (Arvostelu: 1 p. per kohta.)
   1. Kaikki suomalaiset eivät suhtaudu luontoon samalla tavalla.
   2. Luonto on erittäin tai melko tärkeä 87 %:lle suomalaisista.
   3. Pelkästään elämäntapoja muuttamalla ei pystytä turvaamaan luonnon kestokykyä.
4. Kuka henkilö tai muu taho (esim. instituutio, organisaatio) esittää tiedon tai mielipiteen Koistisen ym. artikkelissa? Kirjoita henkilön tai muun tahon nimi. 5 p. (Arvostelu: 1 p. per kohta.)
   1. Kaikki suomalaiset eivät suhtaudu luontoon samalla tavalla.
   2. Luonto on erittäin tai melko tärkeä 87 %:lle suomalaisista.
   3. Pelkästään elämäntapoja muuttamalla ei pystytä turvaamaan luonnon kestokykyä.
   4. Luontokadon ratkaisu voi löytyä siitä, että ihmiset tuntevat olevansa osa luontoa. e. Ihminen ei voi olla olematta vuorovaikutuksessa luonnon kanssa.

Sanavalintojen merkitys tekstin sisällön rakentumisessa

1. Etsi tekstistä merkitykseltään yksi positiivinen, yksi negatiivinen ja yksi neutraali luontoon liittyvä sana. 3 p. (Arvostelu: 1 p. per sana.)
2. Selitä, miten 1-kohdassa valitsemasi sanat vaikuttavat tekstin kokonaisuuteen. 5 p. (Arvostellaan kriteeristön mukaan.)

Asiat, joita ei oteta esille

1. Mitä asioita aineiston teksteissä käsitellään ja mitä niissä ei käsitellä? Valitse oikea vaihtoehto. 9 p. (Arvostelu: 1 p. per osio.)
   1. kuvaus luonnon monimuotoisuudesta
      1. Asia otetaan esille.
      2. Asiaa ei oteta esille.
   2. kuluttajan vastuu luontokadon ratkaisemiseksi
      1. Asia otetaan esille.
      2. Asiaa ei oteta esille.
   3. ilo siitä, että ihmiset viettävät aikaa luonnossa
      1. Asia otetaan esille.
      2. Asiaa ei oteta esille.
   4. ensimmäisten Pohjoismaiden asukkaiden tausta
      1. Asia otetaan esille.
      2. Asiaa ei oteta esille.
   5. luonnehdinta ensimmäisten Pohjoismaiden asukkaiden luontosuhteesta
      1. Asia otetaan esille.
      2. Asiaa ei oteta esille.
   6. tilastotietoja luontodokumenttien katsojamääristä
      1. Asia otetaan esille.
      2. Asiaa ei oteta esille.
   7. konkreettinen ehdotus päätöksentekijöille
      1. Asia otetaan esille.
      2. Asiaa ei oteta esille.
   8. median rooli suomalaisten luontosuhteen kehittymisessä
      1. Asia otetaan esille.
      2. Asiaa ei oteta esille.
   9. suomalaisten luontosuhteen muutos
      1. Asia otetaan esille.
      2. Asiaa ei oteta esille.

Kulttuurinen lukutaito

Kulttuurisen lukutaidon tehtävissä on kaksi ryhmää: 

• Kulttuuristen merkitysten tunnistaminen
• Kulttuuristen merkitysten arviointi

Esimerkiksi tällaisten tehtävien  avulla voi arvioida kulttuurisen lukemisen taitoa:

Kulttuuristen merkitysten tunnistaminen

1. Sini Malminiemen blogitekstissä esitetään useita esimerkkejä suomalaisten luontosuhteen ilmenemisestä suomalaisessa kulttuurissa. Valitse niistä kolme ja vertaa nii-tä omiin havaintoihisi suomalaisesta kulttuurista. 10 p. (Arvostellaan kriteeristön mukaan.)
2. Miten Sini Malminiemen blogitekstin perusteella voidaan perustella väitettä ”luonto on keskeinen osa suomalaista kulttuuria”? 5 p. (Arvostellaan kriteeristön mukaan.)

Kulttuuristen merkitysten arviointi

1. Valitse väitteistä yksi ja perustele se. Kirjoita väitteen kirjaintunnus a, b tai c vastauksen alkuun. 5 p. (Arvostellaan kriteeristön mukaan.)
   1. Sini Malminiemen blogiteksti on osuva kuvaus suomalaisesta kulttuurista.
   2. Sini Malminiemi yliarvioi luonnon merkitystä suomalaisessa kulttuurissa.
   3. Sini Malminiemen blogitekstin kuvaukset sopivat moneen muuhunkin kulttuuriin, ei vain suomalaiseen.

Soveltava lukeminen

Soveltavasta lukemisesta on yksi kokonaisuus, jossa huomio on siinä, miten tekstiä voidaan käyttää ongelmanratkaisuun tai miten sitä voidaan soveltaa.

Esimerkiksi tällaisten tehtävien avulla voi arvioida soveltavan lukemisen taitoa:

Tekstin käyttäminen ongelmanratkaisuun ja sen soveltamismahdollisuudet

1. Miten sopivana pidät aineiston tekstejä seuraaviin tarkoituksiin? Perustele vastauksesi. (Arvostelu: 3 p. + 3 p. kriteeristön mukaan.)
   1. suomalaisten luontosuhteen historian selvittäminen 3 p.
   2. jokamiehenoikeuksista tiedottaminen 3 p.
2. Miten sopivana pidät aineiston tekstejä seuraaviin tarkoituksiin? Perustele vastauksesi. 10 p. (Arvostelu: jokaisesta kohdasta 2 p.)
   1. suomalaisten luontosuhteen historian selvittäminen
   2. luontokadon pysäyttäminen
   3. luontoa kunnioittavien lakien säätäminen
   4. luontovalokuvauksen perusteiden oppiminen
   5. jokamiehenoikeuksista tiedottaminen

Arvioiva lukeminen

Arvioivassa lukemisessa on yksi ryhmä: Tekstin ja sen merkityksen arviointi.

Esimerkiksi tällaisten tehtävien avulla voi arvioida arvioivan lukemisen taitoa:

Tekstin ja sen merkityksen arviointi (myös eri vastaanottajien kannalta)

1. Millaiselle lukijaryhmälle suosittelet aineiston tekstejä? Perustele. 5 p. (Arvostellaan kriteeristön mukaan.)
2. Miten vakuuttavana pidät Sini Malminiemen blogitekstiä ja Koistisen ym. artikkelia seuraavan kuvitellun lukijan kannalta? Perustele. 5 p. (Arvostellaan kriteeristön mukaan.)
   1. henkilö, joka ei usko ilmastonmuutokseen
3. Miten vakuuttavana pidät Sini Malminiemen blogitekstiä ja Koistisen ym. artikkelia seuraavien kuviteltujen lukijoiden kannalta? Perustele. 10 p. (Arvostelu: 5 p. + 5 p. kriteeristön mukaan.)
   1. luontoaktivisti
   2. lukiolainen, joka ei ole erityisen kiinnostunut luonnosta tai luontokadosta

Liite: Lukutaidon osa-alueita

Alle on koottu esimerkkitehtävien laadinnassa käytettyjä kuvauksia lukutaidon eri osa-alueista. Lukutaitoa kuvataan niissä kokelaan osaamisen näkökulmasta.

Ymmärtävä lukeminen 

• hahmottaa tekstin kokonaisuuden
• erottaa, mikä tekstissä on keskeistä ja mikä vähemmän tärkeää
• ymmärtää tekstin pääajatuksen ja keskeisen sisällön
• ymmärtää asioiden väliset yhteydet
• ymmärtää tekstin yksityiskohtia 

Päättelevä lukeminen 

• käyttää kontekstuaalista tietoa niiden tekstin osien ymmärtämiseen, joita ei pysty suoraan ymmärtämään (esimerkiksi uudet sanat tai kielellisesti vaativat tai kompleksiset rakenteet)
• tekee päätelmiä luetun pohjalta  

Analyyttinen lukeminen 

• erittelee lukemaansa loogisesti tekstilajin mukaisilla käsitteillä: kaunokirjallista tekstiä kerronnallisten keinojen (päähenkilö, sivuhenkilöt, kertoja, juoni, tapahtumaympäristö, aihe ja teema), tietotekstiä ja argumentoivia tekstejä (pohtivat, kantaa ottavat ja suostuttelevat tekstit) argumentointikeinojen (väitteiden ja perustelujen erottaminen, perustelukeinot ja retoristen keinojen) kannalta
• suhteuttaa havainnot lukemastaan tekstin tavoitteisiin
• erittelee, millainen kirjoittajan ja lukijan välinen suhde tekstissä rakentuu 

Kriittinen lukutaito

• asettuu keskustelusuhteeseen tekstin kanssa (esimerkiksi esittää kysymyksiä, vastaväitteitä)
• ymmärtää, miten tekstillä vaikutetaan lukijaan
• tunnistaa tekstin julkaisukontekstin (kirjoittaja, taustayhteisö, julkaisukanava) merkityksen tekstin sisällölle ja rakenteelle
• arvioi tekstin luotettavuutta (tiedonlähteet, faktoina esitettyjen tietojen paikkansapitävyys, perustelujen vakuuttavuus)
• tunnistaa tekstin mahdollisen yksi- tai moniäänisyyden ja sen merkityksen tekstin kokonaisuudessa
• arvioi käytettyjen sanavalintojen merkitystä tekstin sisällön rakentumisessa (esim. tarkoituksenmukaisuus, osuvuus, ”oikeellisuus” (vääristävätkö tai värittävätkö asiaa johonkin suuntaan), vaikutus lukijaan
• pohtii, mitä olennaista asian kannalta tekstissä ei oteta esille

Kulttuurinen lukutaito

• tunnistaa tekstistä erilaisia kulttuurisia merkityksiä
• arvioi tekstiä kulttuuristen merkitysten kannalta (millaisia kulttuurisia merkityksiä tekstissä esiintyy, millainen merkitys niillä on tekstin kokonaisuudessa)  

Soveltava lukutaito

• käyttää tekstiä ongelmanratkaisuun
• tunnistaa asioita tai toimintoja, joihin tekstiä tai siinä esitettyä voi soveltaa 

Arvioiva lukutaito

• arvioi tekstin onnistuneisuutta
• arvioi tekstin merkitystä eri vastaanottajien kannalta (yksilö, erilaiset yhteisöt, yhteiskunta)