Äidinkielen kokeessa muutoksia syksystä 2026 alkaen
Äidinkielen ja kirjallisuuden kirjoitustaidon ja lukutaidon kokeissa toteutettavien muutosten tavoitteena on parantaa suoritusten laatua, sujuvoittaa ja yhdenmukaistaa arvostelua ja helpottaa pisterajojen määrittelyä. Muutokset ovat pieniä, ja ne tulevat käyttöön syksyllä 2026.
Äidinkielen lukutaidon ja kirjoitustaidon kokeet ovat olleet nykymuotoisina käytössä syksystä 2018 lähtien. Seitsemän vuoden kokemusten ja palautteiden pohjalta kokeisiin ja arvosteluun on tarpeen tehdä pieniä muutoksia. Lautakunnassa on tehty valmistelua puolentoista vuoden ajan. Alustavia suunnitelmia on esitelty myös sidosryhmille ja koulutustilaisuuksissa.
Merkkimäärärajoitus kannustaa harkitun tekstin tuottamiseen
Syksystä 2026 alkaen äidinkielen ja kirjallisuuden ylioppilaskokeessa otetaan käyttöön vastausten merkkimäärärajoitus. Vastaavaa rajoitusta käytetään kielikokeissa ja useissa reaaliaineiden kokeissa. Tavoitteena on vähentää hyvin pitkien ja fokusoimattomien vastausten määrää sekä lukutaidon että kirjoitustaidon kokeessa. Enimmäismerkkimäärään siirtyminen selkeyttää vastausten pituuteen liittyviä odotuksia, ja se kannustaa kokelaita sisällöltään ja rakenteeltaan harkitun ja usein myös laadukkaamman tekstin tuottamiseen.
Suomen ja ruotsin äidinkielen kokeissa vastausten pituudet säilyvät entisellään. Saamen kirjoitustaidon kokeen merkkimäärä muuttuu samaksi kuin suomen ja ruotsin kirjoitustaidon kokeissa. Koejärjestelmä varoittaa kokelasta, kun hänen vastauksensa ylittää annetun enimmäismerkkimäärän. Ylityksestä seuraa kokeen määräyksissä kuvattu pistevähennys. Muutoksella ei ole juurikaan vaikutuksia opettajien tekemään alustavaan arvosteluun lukuun ottamatta tilanteita, joissa lähes kaikki lukion kokelaat ovat aiemmin antaneet hyvin pitkiä vastauksia.
Lukutaidon kokeessa yksiosaiset tehtävät
Syksystä 2026 alkaen lukutaidon kokeessa on tarjolla vain yksiosaisia tehtävänantoja. Lautakunnan käsityksen mukaan yksiosaiset tehtävät toimivat ja erottelevat paremmin kuin kaksiosaiset tehtävät. Yksiosaisissa tehtävissä kokelaalla on parempi mahdollisuus osoittaa kriittistä ja kulttuurista lukutaitoa. Ne ovat myös opettajan ja sensoreiden arvostelutyön kannalta toimivia. Suositusta pidempien vastausten osuus on ollut merkittävä nimenomaan kaksiosaisissa tehtävissä.
Äidinkielen kokeiden 120 pisteen pistejakauma keskittyy nykyisin tiettyihin, viidellä jaollisiin kokonaispisteisiin. Pistejakauma on muihin kokeisiin verrattuna selvästi harvempi, mikä on heikentänyt kokeen erottelukykyä ja arvosanojen pisterajojen määrittämistä tilastollisesti. Kokelas, jolla on ollut koesuoritusta heikentävä syy tai häiriö koetilanteessa, ei ole välttämättä saanut tarvitsemaansa tukea pistehyvityksistä samalla tavalla kuin muissa aineissa. Kun lukutaidon kokeessa siirrytään yksiosaisiin tehtäviin, tehtävien pisteytystä on välttämätöntä muuttaa siten, että kokonaispistemäärät eivät keskity viidellä jaollisiin pisteisiin.
Syksystä 2026 alkaen lukutaidon kokeen yhdessä osassa vastauksesta saa 36 pistettä ja toisessa osassa 24 pistettä. Jollakin tutkintokerralla asia- ja mediatekstien tehtävistä saa 36 pistettä ja kaunokirjallisten ja muiden fiktiivisten tekstien tehtävistä saa 24 pistettä. Jollakin toisella tutkintokerralla pisteet ovat toisin päin. Kokelaan tulee vastata yhteen ensimmäisen osan tehtävään ja yhteen toisen osan tehtävään, kuten ennenkin, ja kokonaispistemääräksi tulee 60 pistettä. Lähtökohtana on, että 36 pisteen tehtävät ovat jonkin verran vaativampia kuin 24 pisteen tehtävät.
Lukio-opetus on opetussuunnitelman perusteiden mukaista, ja myös ylioppilastutkinnon kokeet laaditaan niiden mukaisesti. Perusteiden tavoitteissa ei ole erityistä painotusta kaunokirjallisten ja asiatekstien välillä. Jatkossa ylioppilastutkinnon kokeissa painotukset ja pistemäärät vaihtelevat. Kokelas toimii aina kulloisenkin tehtävänannon mukaisesti ja pyrkii antamaan parhaan mahdollisen näytteen omasta osaamisestaan. Pisterajojen tilastollinen määrittäminen tukee ylioppilastutkinnon arvosanojen vertailukelpoisuutta eri tutkintokerroilla.
Arvostelukriteerejä on selkeytetty – vaatimustaso ei muutu
Syksystä 2026 alkaen lukutaidon ja kirjoitustaidon vastausten arvostelussa käytetään päivitettyjä ja selkeytettyjä arvostelukriteerejä. Nykyiset äidinkielen kokeen arvostelukriteerit ovat toimineet pääosin hyvin. Nyt kriteerien esittämistapaa on selkiytetty, ja niihin on tehty tarkennuksia. Tavoitteena on tukea opettajien ja sensoreiden arvostelutyön yhdenmukaisuutta ja luotettavuutta. Arvostelun peruslähtökohdat ja kriteerien 7-portainen asteikko säilyvät entisellään. Vaatimustaso ei muutu.
Äidinkielen koesuoritukset arvostellaan kriteeripohjaisesti, kuten ennenkin. Kokelas voi muodostaa oman vastauksensa monin eri tavoin, ja vastauksessa ilmenevästä osaamisesta annetaan pisteitä määräyksissä kuvattujen kriteeritaulukoiden mukaisesti. Myös lukutaidon kokeen vastaukset arvostellaan kriteeritaulukon avulla. Taulukon sisältöainesten arvostelua helpottamaan on laadittu ns. hyvän vastauksen piirteet, joissa kuvataan esimerkinomaisesti mahdollisia tehtävässä tehtäviä havaintoja. Vastauksen voi rakentaa erilaisten sisältöainesten avulla, eikä kokelaalta edellytetä kaikkia kuvauksessa esitettyjä havaintoja, tulkintoja ja päätelmiä.
Kirjoitustaidon kokeen arvostelukohteet ovat näkökulma ja tekstin omaäänisyys, aineistojen käyttö, tekstin rakenne sekä kieli ja ilmaisu. Kokonaiskuva kirjoitustaidosta -kriteeri kuvaa yhteenvedonomaisesti kunkin pistetason suoritusta ja antaa siitä yleiskuvan. Kirjoitustaidon kokeessa painotettuja kriteerejä ovat tekstin rakenne sekä kieli ja ilmaisu. Aineistojen käyttöön liittyvät piirteet on koottu yhdeksi arvostelukohteeksi. Tekstin omaäänisyyden merkitystä on painotettu aiempaa enemmän esiin nostamalla se esiin myös arvostelukohteen otsikossa.
Lukutaidon kokeen arvostelukohteet ovat sisältö, erittely, päätelmät ja tulkinta sekä kokonaiskuva lukutaidosta. Kokeen vastauksille tyypillisiä ansioita on pyritty nostamaan paremmin esille. Lukutaidon kokeessa arvostelukohteista painottuvat päätelmät ja tulkinta. Sisältö-kriteerin arvostelua helpottamaan on laadittu hyvän vastauksen piirteet. Kokonaiskuva lukutaidosta -kriteeri kuvaa yhteenvedonomaisesti kunkin pistemäärän lukutaidon tasoa.
Ylioppilastutkintolautakunta on julkaissut päivitetyt äidinkielen ja kirjallisuuden kokeiden määräykset ja ohjeet, jotka tulevat käyttöön syksyllä 2026. Keväällä 2026 toimitaan aiemmin julkaistujen määräysten mukaisesti.