Äidinkielen ja kirjallisuuden kokeen määräykset (syksy 2026–)
Hyväksytty 12.12.2025, julkaistu 15.1.2026
Äidinkielen ja kirjallisuuden kokeen määräykset sisältävät mm. ylioppilastutkintoa koskevaan lainsäädäntöön perustuvaa tekstiä. Tekstissä olevat pykälämerkinnät viittaavat lukiolakiin (714/2018), ylioppilastutkinnosta annettuun lakiin (502/2019) ja ylioppilastutkinnosta annettuun asetukseen (612/2019), ellei toisin ilmoiteta.
Äidinkielen ja kirjallisuuden kokeen määräykset koskevat ensimmäisen kerran syksyn 2026 tutkinnon toimeenpanoa.
1 Äidinkielen ja kirjallisuuden koe
Ylioppilastutkintoon osallistuvan on suoritettava äidinkielessä ja kirjallisuudessa järjestettävä koe (L 502/2019, 10 §). Äidinkielen ja kirjallisuuden kokeet järjestetään suomen, ruotsin ja saamen kielissä (L 502/2019, 3 §).
Kokeessa arvioidaan lukion äidinkielen ja kirjallisuuden opetussuunnitelman perusteiden mukaisten tavoitteiden saavuttamista sekä kokelaan kypsyyttä ja valmiuksia jatko-opintoihin.
Kokelas voi suorittaa äidinkielen ja kirjallisuuden kokeen suomi tai ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärään perustuvana kokeena, jos hänen äidinkielensä ei ole suomi, ruotsi tai saame ja hän on opiskellut suomi tai ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärän mukaiset opinnot, jotka ovat kokeeseen osallistumisen edellytyksenä lukiokoulutuksen oppimäärää suorittavalle, tai jos hän on viittomakieltä äidinkielenään tai ensikielenään käyttävä tai jos kokelaan hakemus osallistumisoikeudesta painavan syyn johdosta on hyväksytty (L 502/2019, 11 §). Lautakunta on antanut erilliset määräykset suomi tai ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus -kokeista.
Kokelas voi suorittaa toisen kotimaisen kielen kokeen sijasta äidinkieleltään ruotsin- tai suomenkielisille kokelaille tarkoitetun äidinkielen ja kirjallisuuden kokeen kyseisessä kielessä (L 502/2019, 11 §). Kokelas voi suorittaa vieraan kielen kokeen sijasta äidinkielen ja kirjallisuuden kokeen saamen kielessä (L 502/2019, 11 §).
1.1 Kokeen tehtävät ja aineistot
Lautakunta laatii ylioppilastutkinnon kokeiden tehtävät nuorille tarkoitettuun lukiokoulutuksen oppimäärään kuuluvien kyseisen oppiaineen pakollisten ja valtakunnallisten valinnaisten opintojen oppimäärien mukaan. (A 810/2018, A 612/2019, § 5).
Kokeissa on oppiainerajat ylittäviä tehtäviä (A 612/2019, § 5). Oppiainerajat ylittävät tehtävät voivat perustua lukion opetussuunnitelmien perusteissa (2019) kuvattuun laaja-alaiseen osaamiseen. Kokelailta ei edellytetä vastauksissa toisen oppiaineen yksityiskohtaisia tietoja tai taitoja.
Kokeen aineistoina hyödynnetään monimuotoisia, autenttisia aineistoja. Kirjoitettujen, kuvallisten ja graafisten tekstiaineistojen lisäksi voidaan laajan tekstikäsityksen mukaisesti käyttää myös erilaisia audiovisuaalisia tekstejä, esimerkiksi mainoksia, videoita, animaatioita tai katkelmia televisio-ohjelmista, elokuvista tai näytelmistä. Aineistona voi myös olla äänitiedosto, esimerkiksi katkelma radiohaastattelusta, uutislähetyksestä tai kuunnelmasta. Aineisto voi koostua myös verkkoteksteistä.
1.2 Äidinkielen ja kirjallisuuden koe: suomen kieli
Äidinkielen ja kirjallisuuden koe on kaksiosainen: siihen kuuluvat lukutaidon koe ja kirjoitustaidon koe. Lukutaidon kokeen arvioinnissa painottuvat luetun ymmärtäminen sekä tekstien analyysi- ja tulkintataidot ja kirjoitustaidon kokeessa kirjallisen ilmaisun, tekstin rakentamisen ja aineistojen hyödyntämisen taidot.
Kokeet järjestetään eri koepäivinä. Äidinkielen arvosana määräytyy näissä kokeissa saadun pistesumman perusteella. Ylioppilastutkintolautakunta päättää kunakin tutkintokertana arvosanojen pisterajat.
Äidinkielen ja kirjallisuuden kokeen hyväksytyn arvosanan edellytyksenä on, että kokelaalla on suoritus kokeen molemmista, eri päivinä suoritettavista osista. Jos kokelas jättää saapumatta jompaankumpaan koetilaisuuteen tai ei jätä molemmissa koetilaisuuksissa koesuoritusta arvosteltavaksi, katsotaan kokonaissuoritus keskeytyneeksi eikä kompensaatio ole mahdollinen. Pelkkä läsnäolo tai järjestelmään kirjautuminen ei riitä, vaan kokelaan on tuotettava vastaus koejärjestelmään. Kokelaan on koetta uusiessaan suoritettava kokeen molemmat osat uudelleen.
1.3 Äidinkielen ja kirjallisuuden koe: ruotsin kieli
Äidinkielen ja kirjallisuuden koe ruotsin kielessä vastaa rakenteeltaan ja tehtäviltään suomenkielistä äidinkielen ja kirjallisuuden koetta. Myös aineistot on pyritty valitsemaan niin, että ne vastaavat suomenkielisen kokeen aineistoja. Lautakunta on antanut ruotsinkielisestä äidinkielen ja kirjallisuuden kokeesta erilliset määräykset.
1.4 Äidinkielen ja kirjallisuuden koe: saamen kieli
Saamen kielessä äidinkielen ja kirjallisuuden koe on pelkkä kirjoitustaidon koe. Saamen kielen äidinkielen ja kirjallisuuden koe laaditaan inarinsaamen, koltansaamen ja pohjoissaamen kielessä. Kaikki saamen kielen äidinkielen ja kirjallisuuden kokeet järjestetään samana koepäivänä. Kokelas voi suorittaa äidinkielen ja kirjallisuuden kokeen vain yhdessä saamen kielessä. Saamen kielessä kirjoitustaidon koe järjestetään eri päivänä kuin suomen ja ruotsin kielen kirjoitustaidon koe.
Jos kokelas suorittaa äidinkielen ja kirjallisuuden kokeensa saamen kielessä, hän voi valita toisen kotimaisen kielen kokeeksi suomen tai ruotsin kielen kokeen. Toisen kotimaisen kielen kokeena hän voi suorittaa joko suomen tai ruotsin kielen oppimäärään perustuvan kokeen tai suomen- tai ruotsinkielisille tarkoitetun äidinkielen ja kirjallisuuden kokeen (L 502/2019, 11 §).
1.5 Suomi tai ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus -koe
Suomen ja ruotsin kielissä voidaan järjestää äidinkieleltään suomen- ja ruotsinkielisille tarkoitettujen kokeiden lisäksi kokeet, jotka perustuvat suomi tai ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärään (L 502/2019, 3 §).
Kokelas voi suorittaa äidinkielen ja kirjallisuuden kokeen suomi tai ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärään perustuvana kokeena, jos hänen äidinkielensä ei ole suomi, ruotsi tai saame ja hän on opiskellut mainitun oppimäärän mukaiset opinnot, jotka 7 §:n (L 502/2019) mukaan ovat kokeeseen osallistumisen edellytyksenä lukiokoulutuksen oppimäärää suorittavalle, tai jos hän on viittomakieltä äidinkielenään tai ensikielenään käyttävä. Ylioppilastutkintolautakunta voi hakemuksesta painavan syyn vuoksi myöntää oikeuden tässä momentissa tarkoitetun kokeen suorittamiseen muulle kuin edellä tarkoitetulle kokelaalle. (L 502/2019, 11 §.)
2 Kokeen toimeenpano
Äidinkielen ja kirjallisuuden koe tehdään kahtena koepäivänä. Kumpanakin koepäivänä aikaa kokeen tekemiseen on kuusi tuntia.
Koejärjestelmän käyttöön tarvittavat välineet on määritelty Ylioppilastutkintolautakunnan yleisissä määräyksissä ja ohjeissa. Kokelas voi käyttää paperia vastauksen luonnosteluun. (Ylioppilastutkintolautakunnan yleiset määräykset ja ohjeet, 1.5 Koetarvikkeet ja koesuoritukset.)
Molemmissa kokeissa tekstit kirjoitetaan yleiskielellä. Vastaustekstin kappalejako osoitetaan jättämällä tyhjä rivi kappaleiden väliin, myös mahdollisen otsikon jälkeen jätetään tyhjä rivi.
3 Lukutaidon koe
Lukutaidon kokeessa arvioidaan kokelaan kriittistä ja kulttuurista lukutaitoa eli taitoa eritellä, tulkita, arvioida ja hyödyntää monimuotoisia tekstejä tietoisena niiden tavoitteista, ilmaisukeinoista ja konteksteista. Tehtävät liittyvät esimerkiksi aineistona olevien tekstien merkityksiin, rakenteisiin, ilmaisuun, tematiikkaan, vastaanottoon ja kontekstiin sekä niiden välisiin suhteisiin.
Kokeessa on kaksi osaa. Osa 1 keskittyy asia- ja mediatekstien, osa 2 kaunokirjallisten ja muiden fiktiivisten tekstien analysointiin ja tulkintaan. Molemmissa osissa on tarjolla kaksi tehtävää. Kokelas valitsee yhden tehtävän kummastakin osasta, eli lukutaidon kokeessa vastataan yhteensä kahteen tehtävään.
Asia- ja mediateksteihin keskittyvän osan 1 tehtävissä voidaan esimerkiksi pyytää vertailemaan tekstejä, nostamaan esiin teksteistä löytyviä näkemyseroja tai ristiriitoja ja selittämään niitä, pohtimaan niiden uskottavuutta ja luotettavuutta, tulkitsemaan tekstejä konteksteihin sijoittamisen avulla tai analysoimaan ja pohtimaan eri ilmaisumuotojen tapoja rakentaa merkityksiä. Osassa 1 korostuu erittelevä ja kriittinen lukutaito.
Kaunokirjallisiin ja muihin fiktiivisiin teksteihin keskittyvän osan 2 tehtävänannot voivat esimerkiksi ohjata erittelemään, analysoimaan ja tulkitsemaan tekstejä ja niiden ilmaisutapoja, vertailemaan tekstejä, tulkitsemaan niitä tietystä näkökulmasta tai suhteessa tekstin aika- tai lajikontekstiin. Osassa 2 korostuu tekstien tulkinta ja kulttuurinen lukutaito.
Lukutaidon kokeessa vastaustekstiä ei otsikoida. Aineistoon viitataan, mutta aineistoa ja sen sisältöä ei tarvitse esitellä erikseen.
Tehtävänannon yhteydessä ilmoitetaan vastauksen suositeltava pituus tai enimmäismerkkimäärä, esimerkiksi 4 500 merkkiä. Koejärjestelmä varoittaa kokelasta, kun hänen vastauksensa ylittää annetun enimmäismerkkimäärän. Enimmäismerkkimäärän ylityksestä seuraa pistevähennys, joka määräytyy alla olevan taulukon 1 mukaisesti. Vähennys tehdään heti ensimmäisestä ylittävästä merkistä. Jos pistevähennys on suurempi kuin kokelaan vastauksesta saama pistemäärä, vastauksesta annetaan nolla pistettä. Perustellusta syystä sensorikokous voi päättää, että pistevähennys tehdään toisin tai sitä ei tehdä lainkaan.
Taulukko 1. Lukutaidon kokeen pistevähennykset.
| Ylitys | Pistevähennys |
| < 10 % | 1 p. |
| 10–20 % | 3 p. |
| > 20 % | 6 p. |
3.1 Lukutaidon kokeen arviointi
Lukutaidon kokeen maksimipistemäärä on 60 pistettä. Vastaukset arvioidaan taulukossa 2 kuvattujen arviointikriteerien avulla.
Lukutaidon kokeen arviointikohteet ovat
- sisältö
- erittely
- päätelmät ja tulkinta
- kokonaiskuva lukutaidosta.
Lukutaidon kokeessa arviointikohteista painottuvat päätelmät ja tulkinta. Vastauksen sisältöaineksia koskevia kriteereitä täydentävät kulloinkin erikseen laadittavat hyvän vastauksen piirteet. Suorituksessa esitettyjä, selvästi lain tai hyvän tavan vastaisia lausumia pidetään suorituksen arvoa alentavana seikkana.
Lukutaidon kokeessa kukin tehtävä arvioidaan erikseen. Kokeen toisen osan tehtävien ylin pistemäärä on 24 pistettä ja toisen osan tehtävien 36 pistettä. Se, kumman osan tehtävistä saa 24 pistettä ja kumman osan tehtävistä 36 pistettä, vaihtelee tutkintokerroittain. Kokelaat vastaavat kullakin tutkintokerralla yhteen 24 pisteen tehtävään ja yhteen 36 pisteen tehtävään. Kunkin vastauksen alin pistemäärä on 0 pistettä.
Taulukko 2: Lukutaidon kokeen arvostelukriteerit
| Pisteet | Sisältö | Erittely | Päätelmät ja tulkinta (painotettu kriteeri) | Kokonaiskuva lukutaidosta |
36 p:n tehtävä: 36 p.
24 p:n tehtävä: 24 p. | Vastaus täyttää erinomaisesti tehtävänannon ja kattaa keskeiset hyvän vastauksen piirteiden ainekset. Havainnot ovat kauttaaltaan monipuolisia, täsmällisiä ja osuvia. | Kokelas osoittaa osaavansa eritellä ja arvioida tekstin sisältöjä ja keinoja, ymmärtää sävyjä ja tekstin eri merkitystasoja. Vastaukseen on valittu tehtävän kannalta osuvat käsitteet, ja niitä on käytetty asiantuntevasti ja luontevasti. Erittely on selkeä, ja havainnot on ryhmitelty asiantuntevasti. | Kokelas tekee oivaltavia päätelmiä ja perustelee ne vakuuttavasti tekstihavaintojen avulla. Hän esittääehyen ja perustellun kokonaistulkinnan lukemastaantekstistä. Tulkinta nousee sopivalle abstraktiotasolle, ja se on liitetty pätevästi tekstilajiin ja tekstin tilanne- ja kulttuurikontekstiin. Omat päätelmät ja tulkinnat erottuvat havainnoista selkeästi. | Erinomainen Vastaus osoittaa erinomaista kriittisen ja kulttuurisen lukutaidon hallintaa. |
36 p:n tehtävä: 30 p.
24 p:n tehtävä: 20 p. | Vastaus täyttää erittäin hyvin tehtävänannon ja sisältää keskeiset hyvän vastauksen piirteiden ainekset. Havainnot ovat osuvia aineistossa rakentuvien merkitysten ja tekstilajin kannalta.
| Kokelas kiinnittää huomiota tekstin eri merkitystasoihin ja erittelee myös tekstin sävyjä tai tyyliä. Vastaukseen on valittu tehtävän kannalta toimivia käsitteitä, ja niitä on käytetty asianmukaisesti. Erittely on johdonmukainen, ja havainnot on ryhmitelty selkeästi. | Kokelas tekee uskottavia päätelmiä ja perustelee ne tarkoituksenmukaisesti tekstihavaintojen avulla. Hän esittää ehyen ja uskottavan tulkinnan lukemastaan tekstistä. Tulkinta nousee sopivalle abstraktiotasolle, ja siinä on otettu huomioon tekstilajipiirteet ja tekstin tilanne- ja kulttuurikonteksti. Omat päätelmät ja tulkinnat erottuvat havainnoista selkeästi. | Erittäin hyvä Vastaus osoittaa erittäin hyvää erittelevän lukutaidon sekä hyvää kriittisen ja kulttuurisen lukutaidon hallintaa. |
36 p:n tehtävä: 24 p.
24 p:n tehtävä: 16 p. | Vastaus täyttää hyvin tehtävänannon ja sisältää hyvän vastauksen piirteiden keskeisiä aineksia. Kokelas tekee tehtävän kannalta olennaisia havaintoja, suhteuttaa ne luettavan tekstin tekstilajiin ja tunnistaa sävyjä ja tyylejä. Havaintojen yhteys tekstin merkityksiin käy ilmi. | Vastauksessa onhavaittavissa pyrkimystä abstraktiotasoltaan sopivaan erittelyyn. Tehtävään sopivia käsitteitä on käytetty pääosin asianmukaisesti. Havaintoja on ryhmitelty, ja pää- ja sivuasiat erottuvat toisistaan. | Kokelas tekee päätelmiä ja yhdistää ne tekstihavaintoihin. Hän esittää perustellun tulkinnan lukemastaan tekstistä. Tulkinnassa on pyritty tuomaan esiin tekstin sisällön, muodon ja tavoitteiden välisiä suhteita ja liittämään tulkinta tekstilajipiirteisiin. Omat päätelmät ja tulkinnat nousevat riittävästi esiin. | Hyvä Vastaus osoittaa hyvää erittelevän lukutaidon hallintaa, ja siinä on jonkin verran piirteitä myös kriittisen ja kulttuurisen lukutaidon hallinnasta. |
36 p:n tehtävä: 18 p.
24 p:n tehtävä: 12 p. | Vastaus täyttää tyydyttävästi tehtävänannon ja sisältää osan hyvän vastauksen piirteiden aineksista. Kokelas osoittaa ymmärtävänsä tekstin pääsisällön ja suhteuttaa havaintojaan tekstin tavoitteeseen ja jossain määrin myös tekstilajiin. Sisältö voi olla suppea tai painottua osittain epäolennaisiin asioihin. | Erittelyssä voi olla mukana paikoitellen yksipuolisia tai irrallisia havaintoja. Tehtävään sopivia käsitteitä on pyritty käyttämään tekstin erittelyssä, mutta niiden valinnassa tai käytössä voi olla puutteita. Havaintoja on pyritty ryhmittelemään. | Kokelas tekee päätelmiä, mutta niiden yhteys tekstihavaintoihin voi olla osittain puutteellinen tai hämärä. Lukutapa on enimmäkseen pinnallinen, ja syvempien merkitysten tulkintoja on vähän. Päätelmät ja tulkinnat ovat pääosin uskottavia, mutta ylimalkaisesti perusteltuja. Joitakin merkkejä tulkinnan kytkemisestä tekstin tavoitteeseen tai kohderyhmään onhavaittavissa. Omat päätelmät ja tulkinnat nousevat esiin mutta voivat olla pinnallisia. | Tyydyttävä Vastaus osoittaa tyydyttävää erittelevän lukutaidon hallintaa. |
36 p:n tehtävä: 12 p.
24 p:n tehtävä: 8 p. | Vastaus täyttää tehtävänannon osittain ja sisältää muutamia hyvän vastauksen piirteiden aineksia. Vastauksen fokus on epäselvä tai väärä. Kokelas ymmärtää tekstin pääsisällön, mutta puutteellisesti. Sisältö on suppea tai toistaa enimmäkseen aineistoa. Vastauksessa voi myös olla yksittäisiä virheitä. | Erittelyyn valitut havainnot ovat sattumanvaraisia ja usein epäolennaisia. Vastaus liikkuu pääosin konkreettisella tasolla. Tehtävään sopivia käsitteitä on pyritty käyttämään, mutta niitä on käytetty mekaanisesti ja paikoin virheellisestikin. Havaintojen ryhmittely on puutteellista, eivätkä pää- ja sivuasiat erotu toisistaan. Vastaus on paikoin vaikeaselkoinen ja epäyhtenäinen. | Päätelmiä on vähän, ne ovat heikosti perusteltuja tai eivät yhdisty tekstihavaintoihin. Lukutapa on pinnallinen ja vastaus liikkuu pääosin konkreettisella tasolla. Osa päätelmistä ja tulkinnoista voi perustua väärinymmärryksiin eikä niitä juurikaan ole suhteutettu aineiston tavoitteeseen tai kohderyhmään. Omat päätelmät ja tulkinnat jäävät vastauksessa sivuosaan tai ovat pääosin epäuskottavia. | Välttävä Vastaus osoittaa välttävää erittelevän lukutaidon hallintaa. |
36 p:n tehtävä: 6 p.
24 p:n tehtävä: 4 p. | Vastauksen yhteys tehtävänantoon on havaittavissa, mutta yhteys hyvän vastauksen piirteisiin on heikko. Tekstin ymmärtämisessä on selviä puutteita. Lukutapa on pinnallinen, eikä sitä ole suhteutettu aineiston tekstilajiin tai tavoitteeseen. Vastaus on erittäin suppea tai aineistoa selostava. | Vastauksessa on muutama havainto, mutta ne ovat epäolennaisia tai virheellisiä. Vastauksessa voi olla mainittu jokin tehtävään liittyvä yksittäinen käsite, mutta sitä on käytetty väärin tai epätarkoituksenmukaisesti. Havaintoja ei ole ryhmitelty, vastaus on sekava ja jäsentymätön. | Päätelmät puuttuvat tai ne ovat virheellisiä tai perustelemattomia. Lukutapa on pinnallinen ja vastauksessa voi olla useita väärinymmärryksiä. Päätelmät liikkuvat konkreettisella tasolla. Tulkintoja ei juuri esitetä, tai ne ovat epäuskottavia. Lukutapaa ei ole suhteutettu aineiston tekstilajiin. Omat päätelmät ja tulkinnat eivät tule selkeästi esille. | Heikko Vastaus osoittaa heikkoa erittelevän lukutaidon hallintaa. |
| 0 p. | Vastauksella ei ole yhteyttä tehtävänantoon tai yhteys on erittäin heikko. Sisältöainekset eivät ole tehtävänannon eivätkä hyvän vastauksen piirteiden mukaisia, tai vastaus on erittäin suppea tai painottuu kokonaan epäolennaisuuksiin. Tekstin ymmärtämisessä on selviä puutteita. | Erittely on sattumanvaraista ja pintapuolista. Abstraktiotaso on matala, tehtävän kannalta tarpeellisia käsitteitä ei ole käytetty, tai niitä on käytetty väärin. Havaintoja ei ole ryhmitelty, vastaus on sekava ja vaikeaselkoinen. | Päätelmät ja tulkinnat puuttuvat tai ovat selvästi virheellisiä tai epäuskottavia. Tehtävän aineistoa ei ole ymmärretty tai se on selvästi ymmärretty kokonaan väärin. | Riittämätön Vastaus osoittaa riittämätöntä lukutaidon hallintaa. |
Pisteityksessä käytetään vain alla olevassa taulukossa 3 mainittuja pistemääriä.
Taulukko 3. Lukutaidon kokeessa käytettävät pistemäärät.
| 24 p. tehtävä | 36 p. tehtävä | |
| erinomainen | 24 | 36 |
| erittäin hyvä | 20 | 30 |
| hyvä | 16 | 24 |
| tyydyttävä | 12 | 18 |
| välttävä | 8 | 12 |
| heikko | 4 | 6 |
| riittämätön | 0 | 0 |
3.2 Opettajan suorittama arvostelu
Opettaja arvioi vastaustekstit taulukossa 2 (luku 3.1) esitettyjen kriteerien ja hyvän vastauksen piirteiden avulla Ylioppilastutkintolautakunnan arvostelupalvelussa, jonne hän myös merkitsee vastausten pisteet. Lisäksi opettaja osoittaa vastausten sisältöön liittyvät puutteet tai virheet alleviivauksin ja tarvittaessa lyhyin kommentein. Lukutaidon kokeessa opettajan ei tarvitse merkitä kieliasuun liittyviä virheitä.
Suoritukset on arvioitava lautakunnan erikseen antaman aikataulun mukaisesti.
3.3 Ylioppilastutkintolautakunnan suorittama arvostelu
Koesuoritukset tarkastaa ja arvostelee lopullisesti Ylioppilastutkintolautakunta (L 502/2019, 18 §).
Jos kokelas vastaa useampaan tehtävään kuin koe edellyttää, kokeen kokonaispistemäärä lasketaan heikoimpien vastausten pistemäärien perusteella kokeen määrittelemän vastausmäärän mukaisesti. Jos kokelas vastaa kahteen osan 1 tai kahteen osan 2 tehtävään, kokonaispistemäärässä otetaan huomioon vain heikoimman vastauksen pistemäärä.
4 Kirjoitustaidon koe
Kirjoitustaidon kokeessa arvioidaan kokelaan kirjallista ilmaisukykyä sekä taitoa kielentää ajatuksia ja hallita asiakokonaisuuksia. Tehtävänä on tuottaa pohtiva tai kantaa ottava teksti aineistojen avulla.
Kokeessa on tietty, äidinkielen ja kirjallisuuden oppiaineeseen tai lukion laaja-alaisen osaamisen osa-alueisiin liittyvä laajahko teema ja 5–7 siihen liittyvää aihetta. Kokelas valitsee aiheista yhden, täsmentää tai rajaa näkökulmansa ja kirjoittaa tekstin teemaan liittyviä aineistoja hyödyntäen. Teksti otsikoidaan valitun näkökulman mukaisesti.
Kokeessa annetaan 6–8 teemaan liittyvää aineistoa, esimerkiksi asiatekstejä, mediatekstejä ja fiktiivisiä tekstejä eri muodoissaan. Kokelas valitsee niistä aiheeseensa ja näkökulmaansa sopivat aineistot. Kokelaan on käytettävä vähintään kahta aineistoa omassa tekstissään.
Kirjoitustaidon kokeen tehtävänannon yhteydessä ilmoitetaan vastauksen suositeltava pituus tai vastauksen enimmäismerkkimäärä, esimerkiksi 6 000 merkkiä. Vastaustilan alla on merkkimäärälaskuri, joka ilmoittaa käytettyjen merkkien määrän. Enimmäismerkkimäärän ylityksestä seuraa pistevähennys, joka määräytyy alla olevan taulukon 4 mukaisesti. Vähennys tehdään heti ensimmäisestä ylittävästä merkistä. Jos pistevähennys on suurempi kuin kokelaan vastauksesta saama pistemäärä, vastauksesta annetaan nolla pistettä. Perustellusta syystä sensorikokous voi päättää, että pistevähennys tehdään toisin tai sitä ei tehdä lainkaan.
Taulukko 4. Kirjoitustaidon kokeen pistevähennykset.
| Ylitys | Pistevähennys |
| < 10 % | 2 p. |
| 10-20% | 5 p. |
| > 20 % | 10 p. |
4.1 Kirjoitustaidon kokeen arviointi
Kirjoitustaidon kokeen ylin pistemäärä on 60 pistettä ja alin 0 pistettä. Arvioinnissa käytetään 0:aan ja 5:een päättyviä pistelukuja: 0 – 5 – 10 – 15 – 20 – 25 – 30 – 35 – 40 – 45 – 50 – 55 – 60.
Kirjoitustaidon kokeen arviointikohteet ovat
- näkökulma ja tekstin omaäänisyys
- aineistojen käyttö
- tekstin rakenne
- kieli ja ilmaisu
- kokonaiskuva kirjoitustaidosta.
Arviointikriteerit on kuvattu suomeksi taulukossa 5 a. Arviointikriteerit pohjoissaameksi (taulukko 5 b) julkaistaan myöhemmin. Kirjoitustaidon kokeessa arviointikohteista painottuvat erityisesti tekstin rakenne sekä kieli ja ilmaisu. Suorituksessa esitettyjä, selvästi lain tai hyvän tavan vastaisia lausumia pidetään suorituksen arvoa alentavana seikkana.
Taulukko 5 a: Kirjoitustaidon kokeen arvostelukriteerit
| Näkökulma ja tekstin omaäänisyys | Aineistojen käyttö | Tekstin rakenne (painotettu kriteeri) | Kieli ja ilmaisu (painotettu kriteeri) | Kokonaiskuva kirjoitustaidosta | |
60 p. | Teksti täyttää erinomaisesti tehtävänannon ja pohtivan tai kantaa ottavan tekstinodotukset. Rajaus on onnistunut. Näkökulma on selkeä,perusteltu ja oivaltava tai omaperäinen. Sisältövalinnat osoittavat itsenäistä ajattelua,asiantuntemusta ja luovuutta sekä taitoa abstrahoida. Pohdintaon asiantuntevaa ja näkökulmia avaavaa. Omanäkemys tai kanta tulee selkeästi esiin ja se onvakuuttavasti perusteltu. | Aineistovalinnat ovat osuvia ja tukevat erinomaisesti tekstinnäkökulmaa ja tavoitetta. Valittujen aineistojen sisältö ja tavoite onymmärretty ja aineistoja on hyödynnetty onnistuneesti, esimerkiksi oivaltavasti tai kriittisesti. Oma ääni ja aineistojen äänet erottuvat selvästi toisistaan.Viittaukset aineistoon ovat luontevia ja selkeitä. | Tekstin rakenne on hallittu ja johdonmukainen. Tekstiä onhelppo seurata, ja siirtymät asiasta toiseen ovat selkeitä ja luontevia. Jaksotus on toimiva, ja kappaleet sidostuvatluontevasti toisiinsa. Tekstin aloitus ja lopetus ovat osuvia. Otsikko vastaa valittua näkökulmaa ja on osuva. | Viesti välittyy erinomaisesti. Lause- ja virkerakenteet ovat taitavia. Kirjoitetun yleiskielen normien hallinta onmoitteetonta, mutta yksittäiset pintatasonlipsahdukset ovat mahdollisia. Sanasto on monipuolista ja vivahteikasta. Tyyli on ilmaisuvoimaista ja tekstin tavoitteen ja tekstilajin kannaltaonnistunutta. | Erinomainen
Teksti osoittaa erinomaista laajan ja yhtenäisen tekstin rakentamisen taitoa, kirjoitetun yleiskielen hallintaa ja kykyä kielentää ajatuksia. |
50 p. | Teksti täyttää erittäin hyvin tehtävänannon ja pohtivan tai kantaa ottavan tekstin odotukset. Rajaus on selkeä. Näkökulma on selkeä ja perusteltu. Sisällöllisesti teksti on monipuolinen ja hallittu kokonaisuus. Pohdinta on monipuolista ja näkökulmia avaavaa. Oma näkemys tai kanta tulee selkeästi esiin ja se on uskottavasti perusteltu. | Aineistovalinnatovat onnistuneita ja tukevat hyvin tekstin näkökulmaa jatavoitetta.Valittujen aineistojen sisältö ja tavoite on ymmärretty hyvin. Aineistoja on käytetty harkitusti omannäkemyksen esittämisen lähtökohtana tai tukena. Oma ääni ja aineistojen ääneterottuvat selvästi toisistaan, javiittaukset aineistoon ovat luontevia. | Tekstin rakenne on toimiva, jateksti muodostaa selkeän kokonaisuuden. Jaksotus ontoimiva ja kappaleiden rakenne kunnossa.Kappaleiden väliset sidokset ovat sujuvia. Tekstin aloitus, lopetus ja otsikko ovat onnistuneita. | Viesti välittyy hyvin. Lause- ja virkerakenteet ovat sujuvia ja luontevia. Kirjoitetun yleiskielen normien hallinnassa ei ole juurikaan puutteita, vähäiset pintatason poikkeamat ovat mahdollisia. Sanasto on monipuolista ja tyyli yhtenäistä ja tekstin tavoitteen jatekstilajin kannalta onnistunutta. | Erittäin hyvä
Teksti osoittaa erittäin hyvää laajan ja yhtenäisen tekstin rakentamisen taitoa, kirjoitetun yleiskielen hallintaa ja kykyä kielentää ajatuksia. |
40 p. | Teksti täyttää hyvin tehtävänannon ja pohtivan tai kantaa ottavan tekstin odotukset. Näkökulma on selkeä.Sisältöainekset ovat sopusoinnussa valitunnäkökulman kanssa, ja omaa sanottavaa on riittävästi. Pohdinta on melko monipuolista. Oma näkemystai kanta tulee esiin, ja väitteitä on perusteltu. | Aineistovalinnat ovat perusteltuja ja tukevat tekstinnäkökulmaa ja tavoitetta. Valittujen aineistojen sisältö ja tavoite on ymmärretty.Aineistoja on käytetty sujuvasti ja tarkoituksenmukaisesti. Oma ääni ja aineistojen ääneterottuvat toisistaan ja viittaukset aineistoon ovattoimivia. | Teksti on hyvin rakennettu ja muodostaa selkeänkokonaisuuden. Jaksotus ja kappaleiden rakenne ovatpääosin kunnossa. Kappaleiden väliset sidokset ovat toimivia. Tekstin aloitus ja lopetus palvelevat tekstintavoitetta. Otsikko on toimiva. | Viesti välittyy vaivattomasti. Lause- ja virkerakenteet ovattoimivia. Kirjoitetun yleiskielennormien hallinta on pääosin kunnossa, yksittäisetpoikkeamat ovat mahdollisia. Sananvalinnat ja tyyli sopivat tekstin tarkoitukseen. | Hyvä
Teksti osoittaa hyvää laajan ja yhtenäisen tekstin rakentamisen taitoa, kirjoitetun yleiskielen hallintaa ja kykyä kielentää ajatuksia. |
30 p. | Teksti täyttää tyydyttävästi tehtävänannon ja pohtivan tai kantaa ottavan tekstinodotukset. Näkökulma on havaittavissa. Omaa sisältöä on kohtuullisesti, ja teksti pysyy pääosin asiassa. Pohdintaa on niukasti tai se on yksipuolista.Oma näkemys tai kanta voi jäädä epämääräiseksi, muttaväitteitä on pyritty perustelemaan. Tekstissä voiolla muutamia asiavirheitä. | Aineistovalinnat tukevat jossain määrin tekstin näkökulmaa ja tavoitetta. Valitut aineistot on pääosin ymmärretty. Aineistojen käyttö voi olla pintapuolista, referoivaa tai mekaanista. Oma ääni ja aineistojen äänet erottuvat paikoitellen heikosti toisistaan, mutta viittaukset aineistoon ovat pääosin teknisesti kunnossa. | Teksti muodostaa kokonaisuuden, muttarakenteessa on pieniä puutteita. Jaksotus on pääosin kunnossa, mutta se voi olla mekaanista. Kappaleiden välinen sidoksisuus voi olla heikko. Kappaleiden sisäisessärakenteessa ei ole suuria pulmia. Tekstin aloituksessa tai lopetuksessa voi olla pulmia. Otsikko on tavanomainen mutta toimiva. | Viesti välittyy suuremmitta vaikeuksitta. Lause- ja virkerakenteet ovat pääosin kunnossa. Kirjoitetun yleiskielen normit ovat kohtuullisesti hallinnassa. Sananvalinnat ovat enimmäkseen tarkoituksenmukaisia. Tyylissä voi olla epäyhtenäisyyttä. | Tyydyttävä
Teksti osoittaa tyydyttävää laajan ja yhtenäisen tekstin rakentamisen taitoa sekä kohtuullista kirjoitetun yleiskielen hallintaa ja kykyä kielentää ajatuksia. |
20 p. | Teksti täyttää välttävästi tehtävänannon ja pohtivan tai kantaa ottavan tekstinodotukset. Näkökulma on epäselvä, suppea taihajanainen. Käsittely voi olla pinnallista tai rönsyilevää. Omaa sanottavaa ja pohdintaa on vähän. Oma kanta ei tule selkeästi esiin, tai väitteet ovat paikoinperustelemattomia. Tekstissä voi olla asiavirheitä. | Aineistovalinnat ovat summittaisia eivätkä tue erityisen hyvin tekstin näkökulmaa ja tavoitetta tai ohjaavat sitä liikaa. Valittujen aineistojen ymmärtämisessä on pulmia. Aineistojen käyttö voi olla niukkaa tai liiallista, mekaanista tai selostavaa. Viittauksissa voi olla puutteita. Oma ääni ja aineistojen äänet sekoittuvat ja viittaukset aineistoon ovat kömpelöitä. | Viestin välittymisessä voi olla paikoitellen pulmia, mutta teksti on kuitenkin enimmäkseen luettavaa. Lause- ja virkerakenteet ovat yksipuolisia, tai niissä voi olla selkeitä puutteita. Yleiskielen normien hallinta horjuu, ja virheitä on monenlaisia. Sananvalinnat eivät ole aina osuvia, ja tyyli on haparoivaa. | Teksti muodostaa jonkinlaisen kokonaisuuden, mutta on paikoitellen rakenteeltaan epämääräinen tai jäsentymätön. Pää- ja sivuasiat eivät erotu toisistaan. Jaksotuksessa voi olla ongelmia, ja kappaleiden välinen sidoksisuus on heikko. Kappaleiden rakenne ei aina toimi. Aloitus ja lopetus eivät ole erityisen onnistuneita. Otsikon ja tekstin suhde on väljä tai epäselvä. | Välttävä
Teksti osoittaa välttävää laajan ja yhtenäisen tekstin rakentamisen taitoa sekä puutteellista kirjoitetun yleiskielen hallintaa ja kykyä kielentää ajatuksia. |
10 p. | Teksti täyttää heikosti tehtävänannon ja pohtivan tai kantaa ottavan tekstin odotukset. Näkökulma on epäselvä. Sisältö on hyvin niukka, sattumanvarainen tai ristiriitainen. Omaa sanottavaa on erittäin vähän. Pohdintaa ei juuri ole. Oma näkemys tai kanta ei tule esiin, tai se jää perustelematta. Tekstissä on selviä asiavirheitä. | Aineistovalinnat ovat satunnaisia eivätkä tue tekstin tavoitetta. Valittuja aineistoja on tulkittu suurelta osin väärin. Tekstin yhteys aineistoihin on vähäinen tai keinotekoinen tai liial | Tekstin kokonaisrakenne on löyhä tai epälooginen. Kokonaisuutta on vaikea hahmottaa. Asioiden esittämisjärjestyksessä on ongelmia. Jaksotus on epäjohdonmukainen. Kappaleiden rakenne hajoaa. Otsikko voi puuttua tai sen yhteys tekstiin on vaikeasti ymmärrettävissä. | Viestistä on vaikea saada selvää. Lause- ja virkerakenteet ovat kömpelöitä, ja niissä on selviä virheitä. Kirjoitetun yleiskielen normien hallinta on heikkoa. Sanasto on suppeaa tai yksipuolista, ja ovat tyylivalinnat epäonnistuneita. Teksti lainaa toistuvasti rakenteita ja sanastoa suoraan aineistoista. | Heikko
Teksti osoittaa heikkoa laajan ja yhtenäisen tekstin rakentamisen taitoa sekä vähäistä kirjoitetun yleiskielen hallintaa ja kykyä kielentää ajatuksia. |
0 p. | Teksti ohittaa tehtävänannon eikä vastaa pohtivan tai kantaa ottavan tekstin odotuksia. Näkökulma on epäselvä tai se puuttuu. Pohdinta puuttuu. Oma näkemys tai kanta ei tule esiin, tai se ei liity aiheeseen. Tekstissä ei ole aiheen kannalta relevanttia sisältöä, tai sisältö on selvästivirheellistä. | Aineistot on ymmärretty väärin tai tekstissä ei ole hyödynnetty lainkaan aineistoja. Teksti voi olla suurelta osin kopiota aineistoista tai sen osista. Oma ääni ja aineistojen äänet eivät erotu toisistaan. Viittaukset aineistoon puuttuvat. | Teksti on jäsentymätön, ja asian käsittelyä on vaikeaseurata. Jaksotuksessa, kappaleiden välisissäsidoksissa ja kappaleen sisäisissä rakenteissa onselkeitä pulmia. Otsikko on harhaanjohtava, tai sitä ei ole laadittu. | Viesti ei välity. Lause- ja virkerakenteissa on vakavia puutteita. Kirjoitetun yleiskielen rakenteet ja normit eivät ole hallinnassa. Sanasto on suppeaa, ilmaisu epätäsmällistä ja tyylivalinnat epäonnistuneita. Tekstissä kopioidaan suoraan aineiston rakenteita ja sanastoa. | Riittämätön
Teksti osoittaa riittämätöntä laajan ja yhtenäisen tekstin rakentamisen taitoa, kirjoitetun yleiskielen hallintaa ja kykyä kielentää omia ja muiden ajatuksia. |
Tabealla 5 b: Eatnigiella ja girjjálašvuohta. Čállinmáhtu iskosa árvvoštallankriterat. (Julkaistaan myöhemmin.)
4.2 Opettajan suorittama arviointi
Opettaja arvostelee koesuorituksen taulukossa 5 a (luku 4.1) esitettyjen kriteerien mukaisesti Ylioppilastutkintolautakunnan arvostelupalvelussa, jonne hän myös merkitsee pisteet. Lisäksi opettaja osoittaa tekstin puutteet ja kieleen liittyvät virheet alleviivauksin ja tarvittaessa lyhyin kommentein.
Suoritukset on arvioitava lautakunnan erikseen antaman aikataulun mukaisesti.
4.3 Ylioppilastutkintolautakunnan suorittama arviointi
Koesuoritukset tarkastaa ja arvostelee lopullisesti Ylioppilastutkintolautakunta (L 502/2019, 18 §).
5 Kokeen arvosanan määräytyminen
Kunkin kokelaan äidinkielen koesuorituksesta annetaan tietty pistemäärä. Kokelaan lukutaidon kokeessa saama pistemäärä lasketaan yhteen kirjoitustaidon kokeessa saadun pistemäärän kanssa. Lukutaidon kokeen maksimipistemäärä on 60 pistettä ja kirjoitustaidon kokeen 60 pistettä. Äidinkielen kokeesta saatava maksimipisteluku on siten 120 pistettä.
Lautakunta päättää arvosanojen pisterajoista erikseen kunakin tutkintokertana.