Viestinnällisyys pitkän oppimäärän kirjoitustehtävän arvostelussa
Toisen kotimaisen kielen ja vieraiden kielten ylioppilaskokeiden kirjoitustehtävien arvostelu kiinnostaa opettajia ja opiskelijoita. Se on ymmärrettävää jo siksikin, että kirjoitustehtävä on kokeen ainoa laajempi tekstin tuottamisosa ja sen painoarvo on noin kolmasosa kokeen kokonaispisteistä. Välillä myös erot alustavan arvostelun ja lopullisen arvostelun pistemäärissä herättävät kysymyksiä. Opettajien kanssa käydyissä keskusteluissa nousee lisäksi toistuvasti esiin kysymys siitä, mitä kriteerejä arvostelussa painotetaan. Tässä kirjoituksessa käsitellään pitkien oppimäärien kirjoitustehtävien arvostelua lähinnä viestinnällisyyden ja tehtävänannon noudattamiseen kannalta.
Pitkän oppimäärän kirjoitustehtävissä kirjoitetaan yksi laajempi teksti, jonka aiheen ja käsittelytavan määrittää valittu tehtävänanto. Sen lisäksi, että tehtävänannossa kerrotaan, mistä aiheesta pitää kirjoittaa, sinä voidaan myös kuvata, kenelle, miksi ja missä tilanteessa teksti kirjoitetaan ja missä roolissa kokelaan tulee teksti kirjoittaa. Opiskelijan pitää huomioida nämä asiat vastauksessaan. Tyypillisiä tehtävien sisältöjä ovat esimerkiksi kannanotto tai argumentointi jonkin asian puolesta tai sitä vastaan, jostain asiasta kertominen tai kuvaileminen. Tehtävänantoja on neljä, joista kokelas valitsee yhden. Kirjoitettavan tekstin pituudelle on ala- ja yläraja.
Kirjoitustehtävässä mitataan kokelaan kykyä kirjoittaa tehtävänannon pohjalta itsenäisesti annettuun viestintätilanteeseen sopiva teksti. Vastauksen keskeisin arvosteltava ominaisuus on viestinnällisyys, josta joskus käytetään ilmaisuja kommunikatiivisuus tai viestin välittyminen. Viestinnällisyydessä on kyse siitä, että vastaus toteuttaa sen tehtävän, joka tehtävänannossa on kuvattu. Viestinnällisyys muodostuu useista asioista, kuten tekstin sisällöstä ja rakenteesta sekä kielellisestä ilmaisusta. Viestinnällisyyden painottaminen liittyy toiminnalliseen kielitaitokäsitykseen, joka pohjautuu eurooppalaiseen viitekehykseen ja lukion opetussuunnitelman perusteisiin (LOPS).
Kirjoitussuorituksen arvosteluperusteet kuvataan yleisesti kokeen määräysten tekstissä ja yksityiskohtaisemmin pitkän oppimäärän kirjoitustehtävän arvostelutaulukossa. Taulukon pystysarakkeet kuvaavat arvostelussa huomioon otettavia asioita. Sarakkeet ovat järjestyksessä vasemmalta oikealle: viestinnällisyys (keskeisin kriteeri); tekstin sisältö ja/tai aiheen käsittely; tekstilajin mukainen rakenne; kielellinen laajuus, kielellinen tarkkuus.
Taulukon vaakariveillä kuvataan sanallisin kriteerein eri tasoisten vastausten tyypillisiä piirteitä kymmenen luokkaan jaettuna (pistekategoriat 99, 94, 84, 74, 64, 54, 44, 28, 14, 0). Esimerkiksi 99 pisteen vastauksessa ”viesti välittyy erittäin selkeästi, luontevasti, sujuvasti ja vivahteikkaasti”. Tällöin myös sana- ja ilmaisuvarasto on tyypillisesti laaja, idiomaattinen ja sopii erinomaisesti kontekstiin.
Menemättä laajemmin yksittäisiin kriteereihin voi pääarvostelukriteerin eli viestinnällisyyden osalta todeta, että taulukon mukaan tasolla 64 p. viesti välittyy paikoin epäselvästi, mutta se siis kuitenkin vielä välittyy. Tasolla 54 p. puolestaan viesti ei enää yksittäisissä kohdissa välity lainkaan. Tasolla 44 pistettä viesti ei enää monin paikoin välity. Kategorioiden 64 p. ja 54 p. välissä on siis ikään kuin kuvitteellinen raja, jonka yläpuolella viesti alkaa välittyä ja alapuolella viesti ei enää täysin välity. Taulukon pistekategorioiden 64, 74, 84, 94, 99 voidaan puolestaan ajatella erottelevan sitä, kuinka ansiokkaasti tehtävänannon mukainen viesti välittyy.
Viestinnällisyys on koko tekstin ominaisuus toimia onnistuneesti tehtävänannossa kuvatussa viestintätehtävässä. Tällöin teksti on onnistunut niin sisällön kuin aiheen puolesta, sen tekstilajin mukainen rakenne on toimiva ja siinä käytetty kieli on tilanteeseen sopivaa, riittävän laajaa ja tarkkaa. Viestin välittymisellä voidaan myös viitata suppeammin yksittäisiin tekstin kohtiin, jotka eivät ole ymmärrettäviä. Esimerkkinä vaikkapa arvostelutaulukon kriteeri viestinnällisyys kategoriassa 54 p. ”yksittäisissä kohdissa [viesti] ei [välity] lainkaan”. Kommunikaatiokatkot yksittäisissä tekstin kohdissa vaikuttavat luonnollisesti siihen, missä määrin teksti on kokonaisuutena onnistunut ja toimiva.
Kaikissa pitkän oppimäärän kokeissa kirjoitustehtävät arvostellaan samojen kriteerien mukaisesti. Mutta on kuitenkin hyvä huomata, että LOPS:n määrittämä hyvän osaamisen taso vaihtelee eri kielissä ja oppimäärissä. Esimerkiksi pitkässä englannissa (A-oppimäärä) taito tuottaa tekstejä on taitotasolla B2.1, kun muissa pitkissä kielissä tasoksi on määritetty B1.2. Tavoitteissa on eroja myös vuorovaikutustaitojen osalta. Arvostelukriteerejä on siis tulkittava suhteessa taitotasovaatimuksiin. Tällöin esimerkiksi pistekategorian 99 p. kuvauksen ”viesti välittyy vivahteikkaasti” täytyy tarkoittaa eri asiaa eri tavoitetaitotasoilla.
Kirjoitustehtävien arvostelu ei aina ole yksiselitteistä. Alustavaa arvostelua tehtäessä voi myös esimerkiksi herätä kysymys, kuinka suurta määrää tarkoittaa arvostelutaulukon kategorian 74 p. kuvaus ”jonkin verran kielellisiä virheitä” tai mikä sen ero on 64 pisteen kategorian kuvaukseen ”useita kielellisiä virheitä”. Saatetaan myös kysyä, milloin virheitä on niin paljon, että ne alkavat haitata viestin välittymistä. Tai joskus kysytään, onko olemassa luetteloa erityisen painavista virhetyypeistä tai erityisen tärkeistä rakenteista, jotka kokelaan tulee osata.
Näihin kysymyksiin ei ole tarkkoja, yleispäteviä vastauksia. Tekstien arvostelun ei kuitenkaan tule perustua virheiden, virhetyyppien tai käytettyjen rakenteiden määrän laskemiseen, vaan ensisijaisesti arvioon siitä, missä määrin tehtävänannon määrittämä viesti välittyy. Tätä arviota voi vielä verrata arvostelutaulukon kuvaamiin arvostelua tukeviin piirteisiin ja käyttää niitä yhdessä suorituksen lopullisen pistemäärän päättämiseen. Minkäänlaisia Ylioppilastutkintolautakunnan ”virallisia” tärkeiden sanojen ja rakenteiden luetteloita ei ole olemassa. Ei ole myöskään auktorisoituja oppimateriaaleja, joiden perusteella tehtävät laaditaan. Kunkin kielen ja oppimäärän LOPS:in mukainen tavoitetaso määrittää sen, minkä tasoinen kirjoitustehtävän tehtävänanto on ja millä tasolla olevan oppijan odotetaan suoriutuvan siitä hyvin.
Kirjoitustehtävän arvostelussa on olennaisen tärkeää, että kokelaan teksti välittää nimenomaan tehtävänannossa pyydetyn viestin. Jos teksti ei vastaa tehtävänantoa, se ei myöskään voi välittää haluttua viestiä. Vähäinen poikkeaminen tehtävänannosta (esimerkiksi vaaditun alku- tai lopputervehdyksen tai otsikon puuttuminen) voi aiheuttaa sensorikokouksen päättämänä alle 10 pisteen vähennyksen. Laajemmat poikkeamat arvostellaan lähinnä arvostelutaulukon sarakkeiden ”viestinnällisyys”, ”tekstin sisältö ja / tai aiheen käsittely” ja ”tekstilajin mukainen rakenne” perusteella. Jos tehtävänannon noudattaminen unohtuu tai jää sivurooliin, ei kielellisesti ansiokaskaan teksti voi yltää korkeimpiin pisteisiin.
Tehtävänannon noudattaminen ohjaa kokelasta osoittamaan kykynsä kirjoittaa teksti, joka liittyy tiettyihin testattaviin viestintätilanteisiin ja aihepiireihin ja jossa käytetään niihin sopivaa kieltä. Tehtävänannot kuuluvat koesalaisuuden piiriin. Tehtävänannot laaditaan sisällöltään riittävän rajatuksi, jotta tehtävänanto olisi ainutkertainen ja vastaus siihen tuotetaan itsenäisesti koetilanteessa.
Tärkeää on myös ottaa huomioon tekstin rakenne kokonaisuutena: sanasto- ja kielioppiosaaminen eivät riitä, jos tekstiä ei suunnittele niin, että se on loogisesti etenevä, selkeästi viestivä kokonaisuus, jota lukijan on helppo seurata. Nämä kaksi seikkaa ovat viestin välittymisen ydintä.