Suomi toisena kielenä -koe uudistuu – esimerkkitehtäviä julkaistu
Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus (S2) -ylioppilaskoe uudistuu keväällä 2027. Muutokseen on vaikuttanut kokeesta saatu palaute sen työläydestä ja aikapaineesta koepäivänä. Lisäksi uudistukset nojaavat tuoreeseen tutkimustietoon. Muutos on hallittu jatkoaskel kokeen aiemmalle kehittämiselle, joten uudessa kokeessa on paljon tuttua nykyisestä.
Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -koe on kaksipäiväinen. Ensimmäisenä koepäivänä on lukutaidon ja kuullun ymmärtämisen osakoe ja toisena koepäivänä kirjoitustaidon osakoe. Nämä suoritetaan ilmoitettuina äidinkielen ja kirjallisuuden koepäivinä. Kumpanakin koepäivänä on kuusi tuntia aikaa suorittaa koe.
Vaikeustaso ei muutu eikä työmäärä kasva
S2-koetta uudistettaessa tärkeänä periaatteena on ollut, että kokeen vaikeustaso ei muutu, vaikka koe on aiempaa enemmän rinnakkainen äidinkielen ja kirjallisuuden kokeen kanssa. Koe on edelleen kehittyvän kielitaidon koe. Kokelaan työmäärä ei myöskään kasva, vaan työmäärä jakaantuu kahdelle koepäivälle.
Opettajien alustavan arvostelun työmäärä ei muutu olennaisesti. Tehtävätyypit ovat pääosin samanlaisia kuin ennenkin, mutta niitä voidaan monipuolistaa. Tehtävillä arvioidaan mahdollisimman kattavasti erilaisia viestintätaitoja. Aineistot ovat edelleen monimuotoisia ja autenttisia. Koe kuvastaa laajaa tekstikäsitystä. Esimerkiksi kuullun ymmärtämisen ja lukutaidon kokeissa voi olla myös yhdistelytehtäviä ja monivalintatehtäviä. Uudessa kokeessa ei ole enää otsikkokirjoitelmia. Eri tehtävien maksimipisteet voivat vaihdella tehtävän vaativuuden mukaan.
Lähtökohtana opetussuunnitelman perusteet ja viestinnällinen kielitaitokäsitys
Kokeessa arvioidaan, miten hyvin kokelas on saavuttanut lukion opetussuunnitelman perusteiden suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärän tavoitteiden mukaisen kielitaidon sekä kokelaan kypsyyttä ja valmiuksia jatko-opintoihin. Kokeessa ei edelleenkään edellytetä äidinkielisen tasoista kielitaitoa, vaan otetaan huomioon se, että kokelaan suomen kielen taito on edelleen kehittyvä. Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -koe korvaa äidinkielen ja kirjallisuuden kokeen. Ylioppilastutkinnon hyväksytty suorittaminen antaa jatkossakin yleisen korkeakoulukelpoisuuden, minkä vuoksi kokeen tulee olla riittävän vaativa.
Koe pohjaa viestinnälliseen kielitaitokäsitykseen: kielitaito on sekä tietoa kielestä että sen käyttötaitoa. Kokeessa on edelleen yhtenäinen teema, molempina koepäivinä omansa. Tehtävillä arvioidaan kattavasti erilaisia viestintätaitoja.
Alustavassa arvostelussa opettaja osoittaa vastausten sisältöön liittyvät puutteet tai virheet. Lukutaidon tehtävässä ja lyhyessä kirjoitustehtävässä osoitetaan suorat kopioinnit kokeen aineistosta ja pitkässä kirjoitustehtävässä pohjatekstin lainaukset ilman lähdeviitettä ja tarvittaessa kommentoidaan lyhyesti. Kielellisiä puutteita ei merkitä.
Kokeen pisteytys muuttuu
Uuden kokeen pisteytys on aiempaa yhdenmukaisempi äidinkielen ja kirjallisuuden kokeen pisteytyksen kanssa. Lukutaidon ja kuullun ymmärtämisen osakokeen maksimipistemäärä on 80 pistettä. Osakoe jakautuu kuullun ymmärtämiseen (enintään 30–40 pistettä) ja lukutaitoon (enintään 40−50 pistettä). Kirjoitustaidon osakokeen maksimipistemäärä on myös 80 pistettä. Tämä osakoe jakautuu lyhyeen kirjoitustehtävään (enintään 20 pistettä) ja pitkään kirjoitustehtävään (enintään 60 pistettä). Koko koe voi tuottaa siis yhteensä enintään 160 pistettä, kun nykyinen koe voi tuottaa 229 pistettä.
Esimerkkitehtäviä lukutaidosta julkaistu lautakunnan verkkosivuilla
Ylioppilastutkintolautakunnan verkkosivuilla on julkaistu esimerkkitehtäviä lukutaidon osakokeen mahdollisista tehtävistä. Tehtävät pohjautuvat kevään 2025 S2-kokeen lukutaidon kokeen aineistoihin Esimerkkitehtävät on tarkoitettu ensisijaisesti suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -opettajien työn tueksi.
Tehtävätyypit voivat vaihdella. Ne voivat olla esimerkiksi sanaston, käsitteiden tai muiden ilmausten merkityksiin keskittyviä tehtäviä, monivalintatehtäviä, yhdistelytehtäviä, tehtäviä, joissa väite osoitetaan oikeaksi tai vääräksi ja perustellaan aineiston avulla sekä avoimia kysymyksiä. Vastausten tulee olla itsenäisiä ja luontevia. Vastauksissa arvioidaan sisältöä ja esitystapaa.
Sisällössä keskeisiä arvioitavia ovat vastauksen yhteys tehtävänantoon ja hyvän vastauksen piirteisiin sekä vastauksen itsenäisyys. Esitystavassa kiinnitetään huomiota vastauksen selkeyteen, ymmärrettävyyteen ja yhtenäisyyteen sekä sanaston ja ilmausten tarkoituksenmukaisuuteen. Arviointikohteita ovat kokonaiskuva lukutaidosta, vastauksen sisältö ja vastauksen esitystapa.
Pitkän kirjoitustehtävän esimerkkitehtäviä tulossa myöhemmin
Ylioppilastutkintolautakunnan sivuilla julkaistaan syksyn 2025 aikana esimerkkejä myös pitkän kirjoitustehtävän toteutuksesta.
Pitkässä kirjoistustehtävässä kokelas kirjoittaa joko pohtivan tai kantaa ottavan tekstin. Tehtävässä käytetään apuna aineistoa eli kokeessa ei ole enää pelkkään otsikkoon perustuvia vaihtoehtoja. Kokelaalle annetaan yhteensä 4–6 aineistoa, joista hän valitsee ja käyttää yhtä tai kahta tekstissään. Aineistojen määrä on pienempi kuin äidinkielen ja kirjallisuuden kokeessa. Tehtävässä annetaan valmiita otsikkoehdotuksia, mutta kokelas voi keksiä otsikon myös itse.
Pitkän kirjoitustehtävän merkkimääräsuositus on 2000–2700 merkkiä eli pidempi kuin nykyisessä kirjoitelmassa mutta lyhyempi kuin äidinkielen ja kirjallisuuden kokeessa. Pitkän kirjoitustehtävän pisteyttäminen helpottuu, kun maksimipistemäärä on 60 aiemman 99 pisteen sijaan. Pisteet myös jakautuvat 5 pisteen välein nykyisen 2 tai 3 pisteen sijaan. Arviointikohteita ovat kokonaiskuva kirjoitustaidosta, tehtävänanto ja aineiston käyttö, aiheen käsittely ja tekstin rakenne sekä kieli ja tyyli.