Liite 3: Määräys langattoman tutkintoverkon käyttämisestä ylioppilastutkinnossa

Ylioppilastutkinnon tutkintoverkon voi toteuttaa joko kaapelein tai langattomasti. Langattoman tutkintoverkon käyttö ylioppilaskokeen järjestämisessä vaatii erillisen luvan Ylioppilastutkintolautakunnalta (YTL). Tässä määräyksessä kuvataan langattoman tutkintoverkon toteuttamisen vaatimukset ja ohjeistetaan lukioita langattoman tutkintoverkon käyttöluvan hakemiseen. 

Vaatimuksilla ja lupamenettelyllä YTL haluaa varmistaa, että lukion koetilat soveltuvat langattoman verkon käyttöön, lukio pystyy suoriutumaan verkon käyttöön liittyvistä käytännön järjestelyistä ja että toteutuksessa käytetään tietoturvallisia laitteita ja asetuksia. Tavoitteena on tarjota jokaiselle kokelaalle häiriötön ja tietoturvallinen koeympäristö. 

Vaatimukset langattoman verkon käyttöön ovat seuraavat: 

1. Kokeen valvojilla pitää olla kirjallinen toimintaohje langattoman tutkintoverkon toimintaongelmien varalta. Lukiolla on laitteisto ja asiantuntemus häiritsevien radiosignaalilähteiden paikannukseen. (Vaatimukset 1–3) 
2. Verkon toteutustapa ja teknologia täyttävät asetetut vaatimukset. (Vaatimukset 4–17) 
3. Verkko läpäisee YTL:n määrittämät toiminnalliset testaukset. (Vaatimus 18) 
4. Lukio on osallistunut YTL:n koulutukseen. (Vaatimus 19) 

Hakemuksessa on kuvattava vapaamuotoisesti näiden vaatimusten täyttyminen. Jos langatonta verkkoa halutaan käyttää useammassa koetilassa (esimerkiksi varsinaisessa koetilassa ja pienemmässä sivutilassa), on kuvattava vaatimusten täyttyminen jokaisessa tilassa erikseen. 

Aiemmin myönnetyt luvat langattoman tutkintoverkon käytöstä ovat voimassa, eikä niitä tarvitse uusia. 

Häiriötön langaton verkkoliikenne edellyttää, että tutkintoverkon liikenteeseen käytettävät radiotaajuudet (2,4 ja 5 GHz) ovat vapaita. Vapaat taajuudet etsitään WiFi-skannerilla ja spektrianalysaattorilla. Jos lukio käyttää vain 5 GHz taajuusalueen kanavia, sen tulee varautua kokelaiden tietokoneisiin, joiden langaton verkkokortti toimii vain 2,4 GHz kanavilla. Varautuminen voi tarkoittaa esimerkiksi kokelaiden sijoittamista kaapeliverkkoon, kokelaille kokeen ajaksi lainattavia 5 GHz verkkokortteja tai kokeen suorittamista lukion varakoneella.

Vapaita kanavia on oltava riittävästi kaikille tutkintoverkon tukiasemille (vrt. vaatimus 6). 

Kokeen aikana tutkintoverkon tukiasemien käyttämien kanavien liikennettä on valvottava. Valvonnan tavoitteena on tunnistaa, aiheutuuko tutkintoverkon toimintahäiriö langattoman verkon taajuuksilla olevista häiriösignaaleista vai muusta tutkintoverkon tekniikasta. Havaintojen tekemiseen sopii WLAN-verkkokortilla varustettu työasema, jossa on WLAN-tukiasemien nimiä, taajuuksia ja signaalivoimakkuuksia esittävä ohjelmisto. Lukiolla on oltava myös koepäivinä käytössään spektrianalysaattori ja tämän käyttöön koulutettu henkilö, jotta mahdolliset verkko-ongelmat voidaan tunnistaa ja korjata. 

Kirjallisessa toimintaohjeessa kuvataan ne toimenpiteet, joilla lukio tunnistaa uuden radiolähettimen (WiFi-skanneri) ja pyrkii varmistamaan tutkintoverkon häiriöttömän toiminnan esim. paikantamalla ja sulkemalla lähettimen (WiFi-skanneri, spektrianalysaattori), konfiguroimalla oman tutkintoverkon tukiasemien käyttämät taajuudet uudelleen tai rakentamalla korvaavan langallisen tutkintoverkon. Lukion on otettava yhteyttä YTL:ään aina, jos tutkintoverkon toiminta häiriintyy. 

Mikäli langaton tutkintoverkko lakkaa toimimasta esimerkiksi kokeen aikana aktivoituneen radiolähettimen vuoksi, on lukion kyettävä siirtämään kokelaat käyttämään kaapelein toteutettua tutkintoverkkoa. Siirtymä on suunniteltava siten, että yksittäinen kokelas jatkaa siirtymän jälkeen koesuoritustaan samalla palvelimella kuin kokeen alussa. 

Langattoman tutkintoverkon laitteiden sijoittelulla pyritään parantamaan signaalin voimakkuutta ja vaikeuttamaan sitä, että sivulliset pystyisivät muuttamaan laitteiden konfiguraatioita. 

Mitä lähempänä lähetin on vastaanotinta, sitä laadukkaampi signaali on ja sitä todennäköisemmin kokelaat jakautuvat tasaisesti tukiasemille. Jotta kokelaiden tietokoneet jakautuvat tasaisesti tutkintoverkon tukiasemille, on tukiasemia sijoitettava tasaisesti koetilaan ja tukiasemien lähetystehot säädettävä sopivalle tasolle. 

Toimivan langattoman verkon rakentamiseksi tukiasemien radioyksikköjen määrän on vastattava tutkintoverkon kokelasmäärää. Radioyksiköillä tarkoitetaan tukiaseman sisäisiä lähetin-vastaanotinyksikköjä (Access Point Radios), ei kuitenkaan MIMO-liikenteen Radio Chains -yksikköjä.   

Signaali vaimenee, jos lähettimen ja vastaanottimen välillä on vaimentavia väliaineita. Erityisesti väliaikaisesti asennettavissa tutkintoverkoissa tukiasemat on sijoitettava niin, etteivät kalusteet tai kokelaat vaimenna signaalia. 

Langattoman tutkintoverkon häiriötön toiminta riittävällä kaistanleveydellä edellyttää, että jokaisella kokelaspaikalla on riittävän voimakas signaali. Signaalin vahvuus todennetaan WiFi-skanneriohjelmalla.

Vaatimuksessa 1 edellytetään, että koetilassa on riittävästi vapaita kanavia tutkintoverkon liikenteeseen. Mikäli tutkintoverkon tukiasemien käyttämille kanaville tulee kokeen aikana uusia tutkintoverkon toimintaa haittaavia signaaleita, on tutkintoverkon kanavia kyettävä muuttamaan kokeen aikana (käyttöoikeudet, helppokäyttöisyys). 

Langattomassa tutkintoverkossa kokelaan yhteys siirtyy tietokoneelta tukiasemalle ja sieltä Ethernet-verkkoa pitkin koetilan palvelimelle. Tukiasemat eivät reititä kokelaan yhteyksiä edelleen radioteitse toisille tukiasemille. Tällä säästetään radiotietä tietokoneiden ja tukiasemien väliseen liikenteeseen. 

Langattomassa tutkintoverkossa on lisäksi oltava joukko tietoliikennettä ja konfigurointia sääteleviä ominaisuuksia. 

Ennen käyttöönottoa tutkintoverkko on testattava varsinaista ylioppilaskoetta vastaavissa olosuhteissa. Testissä verkkoon sijoitetaan ylioppilaskokeessa käytettävä koetilan palvelin ja varapalvelin. Kokelaan tietokoneita on oltava sama määrä kuin lopullisessakin koetilanteessa enimmillään on. Kokelaan tietokoneiden on vastattava todellista tilannetta: jos kokeessa käytetään pääasiassa kokelaiden omia tietokoneita, on pääosan tietokoneista oltava erimerkkisiä ja mallisia. 

Testiksi sopii esimerkiksi lukion itse laatima kurssikoe, jossa on ylioppilaskokeen kielikoetta vastaava määrä ääni- ja videoaineistoja.  

Tämän testin tarkoituksena on varmistaa, että 

• verkon tukiasemien ja tietokoneiden suhde on oikea toisaalta tietokoneiden kaistanleveyden ja toisaalta tukiasemien käyttämien kanavien ja lähetystehojen osalta (kanavien riittävyys isoissa suorituspaikoissa) 
• verkon suorituskyky ei ole riippuvainen tietokoneiden tietyistä laiteajureista, vaan verkko toimii odotetulla tavalla myös YTL:n toimittaman käyttöjärjestelmän kanssa. 

Tämä testi on toistettava vain silloin, kun verkon konfiguraatioon tai laitteistoon tehdään olennaisia muutoksia.  

Langattoman tutkintoverkon toiminta on tarkastettava seuraavasti aina ennen tutkintoa palvelimien ja tutkintoverkon kuormitustestauksen yhteydessä: 

• Tarkistetaan WiFi-analysaattoriohjelmistolla ja spektrianalysaattorilla, että tutkintoverkon tukiasemat liikennöivät niillä kanavilla, joille ne on asetettu. 
• Tarkistetaan WiFi-analysaattoriohjelmistolla ja spektrianalysaattorilla, että tutkintoverkon tukiasemien käyttämät kanavat ovat riittävän vapaita. 
• Tarkistetaan tukiasemien kontrollerilta tai tukiasemia ”pingaamalla”, että verkkoliikenne kaikista tutkintoverkon tukiasemista koetilan palvelimeen ja varapalvelimeen kulkee kaapeleita pitkin.  
• Tarkistetaan, että verkkoon on mahdollista liittyä tyypillisellä kokelaan tietokoneella. 

Jos tilajärjestelyihin tai tutkintoverkkoon tehdään näiden vaatimusten piiriin kuuluvia muutoksia, lukion on haettava YTL:ltä uudelleen lupa langattoman tutkintoverkon käyttöön.

Lukion edustajan on osallistuttava YTL:n langattoman tutkintoverkon toteutukseen liittyvään koulutukseen. Koulutuksessa käsitellään tutkintoverkon teknisiin vaatimuksiin ja toteuttamiseen liittyviä käytännön kysymyksiä. 

YTL:lle osoitetussa hakemuksessa tärkeintä on kuvata, miten lukio on suunnitellut noudattavansa langatonta tutkintoverkkoa koskevaa sääntelyä. Hakemuksessa riittää, että lukio kuvaa toteutumisen menemättä teknisiin yksityiskohtiin. Hakemuksessa ei tarvitse todistaa, että vaatimus toteutuu. Laadittuja ohjeita, mittauspöytäkirjoja tai käytettävien laitteiden teknisiä ominaisuuksia ei tarvitse liittää hakemukseen. 

Vaatimus 1: Kerrotaan, kuinka monta tukiasemaa tarvitaan ja kuvataan, miten näiden tukiasemien vaatimat taajuudet sopivat kiinteistön muiden taajuuksien joukkoon. Tässä kohdassa sanallistetaan kanavasuunnittelun perusteet. Tämä on todennäköisesti hakemuksen työläin kohta, mutta samalla tärkein. 

Vaatimus 2: Todetaan, että lukiolla on olemassa vaadittu toimintaohje ja kuvataan, miten se tulee olemaan valvojien saatavilla.  

Vaatimus 3: Kuvataan millaisin käytännön järjestelyin langaton tutkintoverkko on korvattavissa kaapeleihin perustuvalla verkolla. Oleellista on kertoa, mihin pisteeseen verkko rakennetaan ennen koetta, ketkä verkon tarvittaessa rakentavat ja missä tarvittavia välineitä säilytetään kokeen ajan. 

Vaatimukset 4–7: Kuvataan muutamalla virkkeellä ja/tai suuntaa antavalla piirroksella tukiasemien lukumäärä ja sijoittelu.  

Vaatimus 8: Kuvataan muutamalla virkkeellä, miten mittaukset on suoritettu ja toteutuuko vaatimus. 

Vaatimus 9: Kuvataan, miten uudelleenkanavointi käytännössä tehtäisiin, mikäli siihen jouduttaisiin. Oleellista on kertoa, kuka tai ketkä ryhtyvät toimenpiteisiin. 

Vaatimukset 10–17: Varmistetaan kohta kohdalta, että langattoman verkon rakentamisessa käytettävä laitteisto täyttää vaatimukset. Hakemukseen voi kirjata tämän esimerkiksi käyttäen ilmauksia “vaatimus on huomioitu laitteiston konfiguroinnissa” tai “käytetyssä laitteessa X on vaadittu ominaisuus”.   

Vaatimus 18: Kuvataan, miten testaus on suoritettu tai tullaan suorittamaan ennen ylioppilaskoetta. Testiä ei siis välttämättä tarvitse tehdä ennen hakemuksen lähettämistä, mutta sen tekeminen on määräysten mukaan lukion vastuulla.  

Vaatimus 19: Kerrotaan, kuka lukion edustaja on osallistunut YTL:n koulutuksiin ja milloin nämä koulutukset on järjestetty. YTL tiedottaa lukioita koulutusten ajankohdista ja viimeisistä tutkintokohtaisista hakupäivistä.