Äidinkielen ja kirjallisuuden kokeen määräykset

Hyväksytty 7.11.2023, julkaistu 23.1.2024

Äidinkielen ja kirjallisuuden kokeen määräykset sisältävät mm. ylioppilastutkintoa koskevaan lainsäädäntöön perustuvaa tekstiä. Tekstissä olevat pykälämerkinnät viittaavat lukiolakiin (714/2018), kumottuun lukiolakiin (629/1998), ylioppilastutkinnosta annettuun lakiin (502/2019), kumottuun ylioppilastutkinnon järjestämisestä annettuun lakiin (672/2005), ylioppilastutkinnosta annettuun asetukseen (612/2019) ja kumottuun ylioppilastutkinnosta annettuun asetukseen (915/2005), ellei toisin ilmoiteta.

Äidinkielen ja kirjallisuuden kokeen määräykset koskevat ensimmäisen kerran kevään 2024 tutkinnon toimeenpanoa.

Ylioppilastutkintoon osallistuvan on suoritettava äidinkielessä ja kirjallisuudessa järjestettävä koe  (L 502/2019, 10 §). Äidinkielen ja kirjallisuuden kokeet järjestetään suomen, ruotsin ja saamen kielissä (L 502/2019, 3 §).  

Kokeessa arvioidaan lukion äidinkielen ja kirjallisuuden opetussuunnitelman perusteiden mukaisten tavoitteiden saavuttamista sekä kokelaan kypsyyttä ja valmiuksia jatko-opintoihin. 

Kokelas voi suorittaa äidinkielen ja kirjallisuuden kokeen suomi tai ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärään perustuvana kokeena, jos hänen äidinkielensä ei ole suomi, ruotsi tai saame ja hän on opiskellut suomi tai ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärän mukaiset opinnot, jotka ovat kokeeseen osallistumisen edellytyksenä lukiokoulutuksen oppimäärää suorittavalle, tai jos hän on viittomakieltä äidinkielenään tai ensikielenään käyttävä tai jos kokelaan hakemus osallistumisoikeudesta painavan syyn johdosta on hyväksytty (L 502/2019, 11 §). Lautakunta on antanut erilliset määräykset suomi tai ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus -kokeista. 

Kokelas voi suorittaa toisen kotimaisen kielen kokeen sijasta äidinkieleltään ruotsin- tai suomenkielisille kokelaille tarkoitetun äidinkielen ja kirjallisuuden kokeen kyseisessä kielessä (L 502/2019, 11 §). Kokelas voi suorittaa vieraan kielen kokeen sijasta äidinkielen ja kirjallisuuden kokeen saamen kielessä (L 502/2019, 11 §).

Lautakunta laatii ylioppilastutkinnon kokeiden tehtävät nuorille tarkoitettuun lukiokoulutuksen oppimäärään kuuluvien kyseisen oppiaineen pakollisten ja valtakunnallisten valinnaisten opintojen oppimäärien mukaan. (A 810/2018, A 612/2019, § 5). 

Keväästä 2023 kevääseen 2025 asti otetaan huomioon sekä lukion opetussuunnitelmien perusteet 2015 että 2019.  

Kokeissa on oppiainerajat ylittäviä tehtäviä (A 612/2019, § 5). Kevään 2023 tutkinnosta lähtien oppiainerajat ylittävät tehtävät voivat perustua lukion opetussuunnitelmien perusteissa (2019) kuvattuun laaja-alaiseen osaamiseen. Kokelailta ei edellytetä vastauksissa toisen oppiaineen yksityiskohtaisia tietoja tai taitoja.

Kokeen aineistoina hyödynnetään monimuotoisia, autenttisia aineistoja. Kirjoitettujen, kuvallisten ja graafisten tekstiaineistojen lisäksi voidaan laajan tekstikäsityksen mukaisesti käyttää myös erilaisia audiovisuaalisia tekstejä, esimerkiksi mainoksia, videoita, animaatioita tai katkelmia televisio-ohjelmista, elokuvista tai näytelmistä. Aineistona voi myös olla pelkkä äänitiedosto, esimerkiksi katkelma radio haastattelusta, uutislähetyksestä tai kuunnelmasta. Aineisto voi koostua myös verkkoteksteistä tai -sivustosta.

Äidinkielen ja kirjallisuuden koe on kaksiosainen: siihen kuuluvat lukutaidon koe ja kirjoitustaidon koe. Lukutaidon kokeen arvioinnissa painottuvat luetun ymmärtäminen sekä tekstien analyysi- ja tulkintataidot ja kirjoitus taidon kokeessa kirjallisen ilmaisun, tekstin rakentamisen ja aineistojen hyödyntämisen taidot. 

Kokeet järjestetään eri koepäivinä. Äidinkielen arvosana määräytyy näissä kokeissa saadun pistesumman perusteella. Ylioppilastutkintolautakunta päättää kunakin tutkintokertana arvosanojen pisterajat. 

Äidinkielen ja kirjallisuuden kokeen hyväksytyn arvosanan edellytyksenä on, että kokelaalla on suoritus kokeen molemmista, eri päivinä suoritettavista osista. Jos kokelas jättää saapumatta jompaankumpaan koetilaisuuteen tai ei jätä molemmissa koetilaisuuksissa koesuoritusta arvosteltavaksi, katsotaan kokonaissuoritus keskeytyneeksi eikä kompensaatio ole mahdollinen. Kokelaan on koetta uusiessaan suoritettava kokeen molemmat osat uudelleen. 

Äidinkielen ja kirjallisuuden koe ruotsin kielessä vastaa rakenteeltaan, tehtäviltään ja aineistoiltaan suomenkielistä äidinkielen ja kirjallisuuden koetta. Lautakunta on antanut ruotsinkielisestä äidinkielen ja kirjallisuuden kokeesta erilliset määräykset.

Saamen kielessä äidinkielen ja kirjallisuuden koe on pelkkä kirjoitustaidon koe. Saamen kielen äidinkielen ja kirjallisuuden koe laaditaan inarinsaamen, koltansaamen ja pohjoissaamen kielessä. Kaikki saamen kielen äidinkielen ja kirjallisuuden kokeet järjestetään samana koepäivänä. Kokelas voi suorittaa äidinkielen ja kirjallisuuden kokeen vain yhdessä saamen kielessä. Saamen kielessä kirjoitustaidon koe järjestetään eri päivänä kuin suomen ja ruotsin kielen kirjoitustaidon koe. 

Jos kokelas suorittaa äidinkielen ja kirjallisuuden kokeensa saamen kielessä, hän voi valita toisen kotimaisen kielen kokeeksi suomen tai ruotsin kielen kokeen. Toisen kotimaisen kielen kokeena hän voi suorittaa joko suomen tai ruotsin kielen oppimäärään perustuvan kokeen tai suomen- tai ruotsinkielisille tarkoitetun äidinkielen ja kirjallisuuden kokeen (L 502/2019, 11 §). 

Suomen ja ruotsin kielissä voidaan järjestää äidinkieleltään suomen- ja ruotsinkielisille tarkoitettujen kokeiden lisäksi kokeet, jotka perustuvat suomi tai ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärään (L 502/2019, 3 §). 

Kokelas voi suorittaa äidinkielen ja kirjallisuuden kokeen suomi tai ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärään perustuvana kokeena, jos hänen äidinkielensä ei ole suomi, ruotsi tai saame ja hän on opiskellut mainitun oppimäärän mukaiset opinnot, jotka 7 §:n (L 502/2019) mukaan ovat kokeeseen osallistumisen edellytyksenä lukiokoulutuksen oppimäärää suorittavalle, tai jos hän on viittomakieltä äidinkielenään tai ensikielenään käyttävä. Ylioppilastutkintolautakunta voi hakemuksesta painavan syyn vuoksi myöntää oikeuden tässä momentissa tarkoitetun kokeen suorittamiseen muulle kuin edellä tarkoitetulle kokelaalle. (L 502/2019, 11 §.) 

Kokeesta on annettu oma määräyksensä.

Äidinkielen ja kirjallisuuden koe tehdään kahtena koepäivänä. Kumpanakin koepäivänä aikaa kokeen tekemiseen on kuusi tuntia. 

Koejärjestelmän käyttöön tarvittavat välineet on määritelty Ylioppilastutkintolautakunnan yleisissä määräyksissä ja ohjeissa. Kokelas voi käyttää paperia vastauksen luonnosteluun. (Ylioppilastutkintolautakunnan yleiset määräykset ja ohjeet, 1.5 Koetarvikkeet ja koesuoritukset.) 

Molemmissa kokeissa tekstit kirjoitetaan yleiskielellä. Vastaustekstin kappalejako osoitetaan jättämällä tyhjä rivi kappaleiden väliin, myös mahdollisen otsikon jälkeen jätetään tyhjä rivi. Oikolukuohjelma ei ole käytössä. Tekstin voi kirjoittaa myös esimerkiksi Libre Office -tekstinkäsittelyohjelmassa, josta kokelas siirtää kirjoittamansa tekstin vastaukselle osoitettuun tilaan.

Lukutaidon kokeessa arvioidaan kokelaan kriittistä ja kulttuurista lukutaitoa eli taitoa eritellä, tulkita, arvioida ja hyödyntää monimuotoisia tekstejä tietoisena niiden tavoitteista, ilmaisukeinoista ja konteksteista. Tehtävät liittyvät esimerkiksi aineistona olevien tekstien merkityksiin, rakenteisiin, ilmaisuun, tematiikkaan, vastaanottoon ja kontekstiin sekä niiden välisiin suhteisiin. 

Kokeessa on kaksi osaa. Osa I keskittyy asia- ja mediatekstien, osa II kaunokirjallisten ja muiden fiktiivisten tekstien analysointiin ja tulkintaan. Molemmissa osissa on tarjolla kaksi tehtävää. Kokelas valitsee yhden tehtävän kummastakin osasta, eli lukutaidon kokeessa vastataan yhteensä kahteen tehtävään. 

Asia- ja mediateksteihin keskittyvän osan I tehtävissä voidaan esimerkiksi pyytää vertailemaan tekstejä, nostamaan esiin teksteistä löytyviä näkemyseroja tai ristiriitoja ja selittämään niitä, pohtimaan niiden uskottavuutta ja luotettavuutta, tulkitsemaan tekstejä konteksteihin sijoittamisen avulla tai analysoimaan ja pohtimaan eri ilmaisumuotojen tapoja rakentaa merkityksiä. Osassa I korostuu erittelevä ja kriittinen lukutaito. 

Kaunokirjallisiin ja muihin fiktiivisiin teksteihin keskittyvän osan II tehtävänannot voivat esimerkiksi ohjata erittelemään, analysoimaan ja tulkitsemaan tekstejä ja niiden ilmaisutapoja, vertailemaan tekstejä, tulkitsemaan niitä tietystä näkökulmasta tai suhteessa tekstin aika- tai lajikontekstiin. Osassa II korostuu tekstien tulkinnan taito.

Yksittäinen tehtävänanto voi olla yksi- tai kaksiosainen. Yksiosainen tehtävä edellyttää yhtenäisen pidemmän tekstin tuottamista ja kaksiosainen kahden lyhyemmän tekstin tuottamista. Vastausten suositeltavat pituudet ilmoitetaan tehtävänannon yhteydessä. Vastaustilassa on käytössä merkkimäärälaskuri, joka ilmoittaa käytetyt merkit. Vastaustilaa ei kuitenkaan ole rajattu tiettyyn merkkimäärään. Lukutaidon kokeessa vastaustekstiä ei otsikoida. Aineistoon viitataan, mutta aineistoa ja sen sisältöä ei tarvitse esitellä erikseen.

Lukutaidon kokeen maksimipistemäärä on 60 pistettä. Vastaukset arvioidaan taulukossa 2 (luku 3.3) kuvattujen arviointikriteerien avulla. 

Lukutaidon kokeen arviointikohteet ovat 

  • kokonaiskuva lukutaidosta
  • vastauksen sisältöainekset
  • vastauksen esitystapa.

Lukutaidon kokeessa arviointikohteista painottuvat vastauksen osoittama kokonaiskuva lukutaidosta ja seuraavaksi vastauksen sisältöainekset. Vastauksen sisältöaineksia koskevia kriteereitä täydentävät kulloinkin erikseen laadittavat koekohtaiset sisältökuvaukset.  Arvioinnissa otetaan huomioon myös vastauksen esitystapa, mutta sen painoarvo lukutaitoa arvioitaessa ei ole yhtä merkittävä kuin muiden piirteiden. Suorituksessa esitettyjä, selvästi lain tai hyvän tavan vastaisia lausumia pidetään suorituksen arvoa alentavana seikkana. 

Lukutaidon kokeessa kukin tehtävä arvioidaan erikseen. Kunkin vastauksen alin pistemäärä on 0 pistettä.  Ylin pistemäärä on yksiosaisissa tehtävissä 30 pistettä ja kaksiosaisissa tehtävissä 18 tai 12 pistettä. Näin kaksiosaisenkin tehtävän kokonaispistemäärä on 30 pistettä. Pisteityksessä käytetään vain alla olevassa taulukossa 1 mainittuja pistemääriä.

Taulukko 1: Lukutaidon kokeessa käytettävät pistemäärät 

30 pisteen tehtävä 

30 – 25 – 20 – 15 – 10 – 5 – 0 

18 pisteen tehtävä 

18 – 15 – 12 – 9 – 6 – 3 – 0  

12 pisteen tehtävä 

12 – 10 – 8 – 6 – 4 – 2 – 0 

Opettaja arvioi vastaustekstit taulukossa 2 (luku 3.3.) esitettyjen kriteerien ja koekohtaisten sisältökuvausten avulla Ylioppilastutkintolautakunnan arvostelupalvelussa, jonne hän myös merkitsee vastausten pisteet. Lisäksi opettaja osoittaa vastausten sisältöön liittyvät puutteet tai virheet alleviivauksin ja tarvittaessa lyhyin kommentein. Lukutaidon kokeessa opettajan ei tarvitse merkitä kieliasuun liittyviä virheitä. 

Suoritukset on arvioitava lautakunnan erikseen antaman aikataulun mukaisesti.

Ylioppilastutkintolautakunta määrää tutkintokerroittain kunkin lukion lukutaidon kokeen ensimmäisen sensorin. Lautakunnan määräämä sensori ei saa arvostella sellaisen lukion suorituksia, jonka kanssa hän on läheisessä kosketuksessa opetustoimen, sukulaisuuden tms. syyn takia (Ks. Ylioppilastutkintolautakunnan yleiset määräykset ja ohjeet luku 2.4 Esteellisyys ja koejärjestelmän käyttöoikeudet). Lisäksi lautakunta antaa ohjeet toisen ja kolmannen sensorin käytöstä. 

Jos kokelas vastaa useampaan tehtävään kuin koe edellyttää, kokeen kokonaispistemäärä lasketaan heikoimpien vastausten pistemäärien perusteella kokeen määrittelemän vastausmäärän mukaisesti. Jos kokelas vastaa kahteen osan I tai kahteen osan II tehtävään, kokonaispistemäärässä otetaan huomioon vain heikoimman vastauksen pistemäärä.  

Lukutaidon kokeessa käytetään toista sensoria aina, jos sensorin tehtävästä antama pistemäärä muuttuu opettajan antamasta enemmän kuin 10 pistettä. Sääntö koskee sekä yksiosaista 30 pisteen tehtävää että kaksiosaisen tehtävän osien yhteenlaskettua pistemäärää (30 p.). Tällöin toinen sensori lukee vain ne vastaukset, joiden pistemäärä on muuttunut. Toista sensoria on käytettävä myös silloin, kun lukutaidon kokeen kokonaispistemäärä muuttuu enemmän kuin 20 pistettä. Tällöin hän lukee kokelaan molemmat vastaukset. Tarvittaessa toista sensoria voidaan käyttää myös muulloin. 

Kolmatta sensoria on käytettävä silloin, kun 

  • ensimmäinen ja toinen sensori eivät ole yksimielisiä pistemäärästä
  • yksiosaisen 30 pisteen vastauksen tai kaksiosaisen tehtävän yhteispistemäärä muuttuu enemmän kuin 15 pistettä
  • kokeen kokonaispistemäärä muuttuu enemmän kuin 40 pistettä
  • arvosteltava koesuoritus on hyvin ongelmallinen. 

Suorituksen lopullinen pistemäärä on koetta arvostelleiden sensoreiden yhteisesti päättämä pistemäärä.

Taulukko 2: Lukutaidon kokeen arvostelukriteerit

Pisteytys   

Kokonaiskuva lukutaidosta 

Vastauksen sisältöainekset 

Vastauksen esitystapa 

12 p:n tehtävä: 12 p.   

 

18 p:n tehtävä: 18 p.   

 

30 p:n tehtävä: 30 p. 

Erinomainen   

Vastaus osoittaa erinomaista kriittisen ja kulttuurisen lukutaidon hallintaa. Kokelas esittää ehyen ja oivaltavan tulkinnan lukemastaan tekstistä. Hän osaa eritellä ja arvioida tekstin sisältöjä ja keinoja, ymmärtää sävyjä ja tekstin eri merkitystasoja.  Tulkinnassa on otettu huomioon tekstilajipiirteet ja tekstin tilanne- ja kulttuurikonteksti.   

Vastaus täyttää erinomaisesti tehtävänannon ja kattaa keskeiset tehtäväkohtaisen sisältökuvauksen ainekset. Havainnot ovat monipuolisia, täsmällisiä ja osuvia. Päätelmät ovat oivaltavia, ja tulkinta on perusteltu vakuuttavasti teksti- ja kontekstihavaintojen avulla. Erittely ja tulkinnat nousevat sopivalle abstraktiotasolle.  Vastaukseen on valittu tehtävän kannalta osuvat käsitteet, ja niitä on käytetty asiantuntevasti ja luontevasti.  

Vastaus on kokonaisuudessaan erittäin selkeä ja helposti ymmärrettävä. Se on jäsennelty ja loogisesti etenevä kokonaisuus. Havainnot on ryhmitelty tarkoituksenmukaisesti. Omat tulkinnat ja päätelmät erottuvat selkeästi.  Luetelmamuotoinen vastaus on jäsentynyt ja hyvin muotoiltu.    

12 p:n tehtävä: 10 p.   

 

18 p:n tehtävä: 15 p.   

 

30 p:n tehtävä: 25 p. 

Erittäin hyvä   

Vastaus osoittaa erinomaista erittelevän lukutaidon sekä hyvää kriittisen ja kulttuurisen lukutaidon hallintaa. Kokelas esittää ehyen tulkinnan lukemastaan tekstistä. Hän tekee olennaisia havaintoja ja suhteuttaa ne tekstissä rakentuviin merkityksiin ja tekstilajiin.  Hän kiinnittää huomiota tekstin eri merkitystasoihin ja tekee havaintoja ja tulkintoja sävystä ja tyylistä.   

Vastaus täyttää erittäin hyvin tehtävänannon ja sisältää keskeisiä tehtäväkohtaisen sisältökuvauksen aineksia. Havainnot ovat osuvia. Pää- ja sivuasiat ovat tasapainossa. Päätelmät ja tulkinnat ovat uskottavia, ja ne yhdistetään tarkoituksenmukaisesti teksti- ja kontekstihavaintoihin. Erittely ja tulkinnat nousevat sopivalle abstraktiotasolle. Vastaukseen on valittu tehtävän kannalta toimivia käsitteitä, ja niitä on käytetty asianmukaisesti.  

Vastaus on kokonaisuudessaan selkeä ja helposti ymmärrettävä. Se on jäsennelty ja loogisesti etenevä kokonaisuus. Havainnot on ryhmitelty, ja omat tulkinnat ja päätelmät erottuvat. Luetelmamuotoinen vastaus on selkeä ja jäsentynyt. 

12 p:n tehtävä: 8 p.   

 

18 p:n tehtävä: 12 p.   

 

30 p:n tehtävä: 20 p.  

Hyvä   

Vastaus osoittaa hyvää erittelevän lukutaidon hallintaa, ja siinä on piirteitä myös kriittisen ja kulttuurisen lukutaidon hallinnasta. Kokelas tekee lukemastaan tekstistä tulkinnan, tekee olennaisia havaintoja ja suhteuttaa ne luettavan tekstin tekstilajiin. Hän tuo esiin tekstin sisällön, muodon ja tavoitteiden välisiä suhteita sekä tunnistaa sävyjä ja tyylejä.  

Vastaus täyttää hyvin tehtävänannon ja sisältää keskeisiä tehtäväkohtaisen sisältökuvauksen aineksia ja tehtävänannon kannalta olennaisia havaintoja.  Päätelmiä ja tulkintoja on perusteltu tekstihavaintojen avulla, ja havaintojen yhteys tekstin merkityksiin käy ilmi. Vastauksessa on havaittavissa pyrkimystä abstraktiotasoltaan sopivaan erittelyyn ja tulkintaan. Tehtävään sopivia käsitteitä on käytetty pääosin asianmukaisesti tekstin erittelyssä. 

Vastaus on kokonaisuudessaan selkeä ja ymmärrettävä. Jäsentely on kunnossa, pää- ja sivuasiat erottuvat toisistaan, ja havaintoja on ryhmitelty.  Luetelmamuotoinen vastaus on selkeä.   

12 p:n tehtävä: 6 p.   

 

18 p:n tehtävä: 9 p.   

 

30 p:n tehtävä: 15 p.   

Tyydyttävä   

Vastaus osoittaa tyydyttävää erittelevän lukutaidon hallintaa. Kokelas kiinnittää huomiota pääosin olennaisiin asioihin, mutta poimii myös irrallisia yksityiskohtia tekstistä.  Hän ymmärtää tekstin pääsisällön ja osaa suhteuttaa havaintojaan tekstin tavoitteeseen ja jossain määrin myös tekstilajiin. Lukutapa on kuitenkin enimmäkseen pinnallinen, ja syvempiä merkitysten tulkintoja on vähän.  

Vastaus täyttää tyydyttävästi tehtävänannon ja sisältää osan tehtäväkohtaisen sisältökuvauksen aineksista. Sisältö voi olla suppea tai painottua osittain epäolennaisiin asioihin. Havainnot voivat paikoitellen olla yksipuolisia tai irrallisia. Päätelmät ovat pääosin uskottavia, mutta ylimalkaisesti perusteltuja. Joitakin merkkejä abstrahoinnista on havaittavissa. Tehtävään sopivia käsitteitä on käytetty tekstin erittelyssä, mutta niiden valinnassa tai käytössä voi olla puutteita. 

Vastaus on kokonaisuudessaan melko selkeä. Keskeinen sisältö on ymmärrettävissä, ja vastauksen jäsentely on suhteellisen looginen. Havaintoja on pyritty ryhmittelemään. Luetelmamuotoinen vastaus on melko toimiva.  

12 p:n tehtävä: 4 p.   

 

18 p:n tehtävä: 6 p.   

 

30 p:n tehtävä: 10 p.  

Välttävä    

Vastaus osoittaa välttävää erittelevän lukutaidon hallintaa. Kokelas ymmärtää tekstin pääsisällön, mutta puutteellisesti. Lukutapa on pinnallinen, ja vastaajan huomio kiinnittyy usein epäolennaisuuksiin. Vastauksessa voi olla myös virheitä tai väärinymmärryksiä. Lukutapaa ei välttämättä ole suhteutettu aineiston tekstilajiin.    

Vastaus täyttää tehtävänannon osittain ja sisältää muutamia tehtäväkohtaisen sisältökuvauksen aineksia. Sisältö on suppea tai toistaa enimmäkseen aineiston sisältöjä. Havainnot ovat pinnallisia ja sattumanvaraisia. Vastauksessa voi myös olla yksittäisiä virheitä. Päätelmiä on tehty vähän, ja ne ovat yksioikoisia tai heikosti perusteltuja. Vastaus liikkuu pääosin konkreettisella tasolla. Tehtävään sopivia käsitteitä on pyritty käyttämään, mutta niitä on käytetty mekaanisesti ja paikoin virheellisestikin.  

Vastaus on kokonaisuudessaan paikoin vaikeaselkoinen.  Jäsentelyssä on puutteita, pää- ja sivuasiat eivät erotu toisistaan, eikä havaintoja ole ryhmitelty.  Luetelmamuotoinen vastaus on epäselvä tai esitystavaltaan epätäsmällinen tai epäsymmetrinen.   

12 p:n tehtävä: 2 p.   

 

18 p:n tehtävä: 3 p.   

 

30 p:n tehtävä: 5 p. 

Heikko  

Erittelevän lukutaidon hallinnassa ja tekstin merkitysten ymmärtämisessä on puutteita, ja vastauksessa voi olla useita väärin­ymmärryksiä. Lukutapa on pinnallinen ja erittely vähäistä. Tulkintoja ei juuri esitetä, tai ne ovat epäuskottavia. Lukutapaa ei ole suhteutettu aineiston tekstilajiin. 

Vastauksen yhteys tehtävänantoon on havaittavissa, mutta yhteys tehtäväkohtaiseen sisältökuvaukseen on heikko.  Sisällöissä on virheitä tai vastaus on erittäin suppea tai aineistoa referoiva. Vastauksessa on muutama havainto, mutta ne ovat epäolennaisia tai virheellisiä. Päätelmät puuttuvat tai ne ovat virheellisiä, perustelemattomia tai epäuskottavia. Vastaus liikkuu konkreettisella tasolla. Vastauksessa voi olla mainittu jokin tehtävään liittyvä yksittäinen käsite, mutta sitä on käytetty epätarkoituksenmukaisesti. 

Vastausta on kokonaisuudessaan vaikea ymmärtää. Se on heikosti muotoiltu, sekava ja jäsentymätön. Luetelmamuotoinen vastaus on epäselvä ja heikosti muotoiltu.  

0 p. 

Riittämätön (hylätty vastaus)  

Tekstin ymmärtämisessä on selviä puutteita. Tehtävän aineistoa ei ole ymmärretty tai se on selvästi ymmärretty kokonaan väärin. 

Vastauksella ei ole yhteyttä tehtävänantoon tai yhteys on erittäin heikko. Sisältöainekset eivät ole tehtävänannon eivätkä tehtäväkohtaisen sisältö­kuvauksen mukaisia. Abstraktiotaso on matala, tehtävän kannalta tarpeellisia käsitteitä ei ole käytetty, tai niitä on käytetty väärin. 

Vastausta on kokonaisuudessaan erittäin vaikea ymmärtää. Se on heikosti muotoiltu, sekava ja jäsentymätön. Luetelmamuotoinen vastaus on puutteellinen ja epämääräisesti muotoiltu.  

Kirjoitustaidon kokeessa arvioidaan kokelaan kirjallista ilmaisukykyä sekä taitoa kielentää ajatuksia ja hallita asiakokonaisuuksia. Tehtävänä on tuottaa pohtiva tai kantaa ottava teksti aineistojen avulla. 

Kokeessa on tietty, äidinkielen ja kirjallisuuden oppiaineeseen tai lukion laaja-alaisen osaamisen osa-alueisiin liittyvä laajahko teema ja 5–7 siihen liittyvää aihetta. Kokelas valitsee aiheista yhden, täsmentää tai rajaa näkökulmansa ja kirjoittaa tekstin teemaan liittyviä aineistoja hyödyntäen. Teksti otsikoidaan valitun näkökulman mukaisesti.  

Kokeessa annetaan 6–8 teemaan liittyvää aineistoa, esimerkiksi asiatekstejä, mediatekstejä ja fiktiivisiä tekstejä eri muodoissaan. Kokelas valitsee niistä aiheeseensa ja näkökulmaansa sopivat aineistot. Kokelaan on käytettävä vähintään kahta aineistoa omassa tekstissään. 

Tekstin sopiva pituus on noin 6000 merkkiä ilman sanavälejä laskettuna. Tämä merkkimäärä ei kuitenkaan ole normi vaan suositus. Vastaustilassa on käytössä merkkimäärälaskuri, mutta vastaustilaa ei rajoiteta.

Kirjoitustaidon kokeen ylin pistemäärä on 60 pistettä ja alin 0 pistettä. Arvioinnissa käytetään 0:aan ja 5:een päättyviä pistelukuja: 0 – 5 – 10 – 15 – 20 – 25 – 30 – 35 – 40 – 45 – 50 – 55 – 60. 

Kirjoitustaidon kokeen arviointikohteet ovat

  • kokonaiskuva kirjoitustaidosta
  • näkökulma-, sisältö- ja aineistovalinnat
  • aineistojen käyttö
  • tekstin rakenne
  • kieli ja tyyli.

Arviointikriteerit on kuvattu taulukossa 3 (luku 5). Kirjoitustaidon kokeessa arviointikohteista painottuvat erityisesti kokonaiskuva kirjoitustaidosta, tekstin rakenne sekä kieli ja tyyli. Suorituksessa esitettyjä, selvästi lain tai hyvän tavan vastaisia lausumia pidetään suorituksen arvoa alentavana seikkana. 

Opettaja arvostelee koesuorituksen taulukossa 3 (luku 5) esitettyjen kriteerien mukaisesti Ylioppilastutkintolautakunnan arvostelupalvelussa, jonne hän myös merkitsee pisteet. Lisäksi opettaja osoittaa tekstin puutteet ja kieleen liittyvät virheet alleviivauksin ja tarvittaessa lyhyin kommentein. 

Suoritukset on arvioitava lautakunnan erikseen antaman aikataulun mukaisesti.

Ylioppilastutkintolautakunta määrää vuosittain kunkin lukion kirjoitustaidon kokeen ensimmäisen sensorin. Lautakunnan määräämä sensori ei saa arvostella sellaisen lukion suorituksia, jonka kanssa hän on läheisessä kosketuksessa opetustoimen, sukulaisuuden tai muun vastaavan syyn takia. Lisäksi lautakunta antaa ohjeet toisen ja kolmannen sensorin käytöstä. 

Kirjoitustaidon kokeessa toista sensoria käytetään aina, kun opettajan antama pistemäärä muuttuu enemmän kuin 10 pistettä. Toista sensoria voidaan tarvittaessa käyttää muulloinkin. Kolmatta sensoria on käytettävä, jos sensorit eivät ole yksimielisiä pistemäärästä, jos he muuttavat opettajan antamaa pistemäärää enemmän kuin 20 pistettä tai jos arvosteltava koesuoritus on hyvin ongelmallinen. 

Suorituksen lopullinen pistemäärä on sensoreiden yhteisesti päättämä pistemäärä.

Kunkin kokelaan äidinkielen koesuorituksesta annetaan tietty pistemäärä. Kokelaan lukutaidon kokeessa saama pistemäärä lasketaan yhteen kirjoitustaidon kokeessa saadun pistemäärän kanssa. Lukutaidon kokeen maksimipistemäärä on 60 pistettä ja kirjoitustaidon kokeen 60 pistettä. Äidinkielen kokeesta saatava maksimipisteluku on siten 120 pistettä. 

Lautakunta päättää arvosanojen pisterajoista erikseen kunakin tutkintokertana. 

Taulukko 3: Kirjoitustaidon kokeen arvostelukriteerit

 

Kokonaiskuva kirjoitus­taidosta 

Näkökulma-, sisältö- ja aineistovalinnat  

Aineistojen käyttö  

Tekstin rakenne 

Kieli ja tyyli 

60 p. 

Erinomainen   

Teksti osoittaa erinomaista laajan ja yhtenäisen tekstin rakentamisen taitoa,  kirjoitetun yleiskielen hallintaa ja kykyä kielentää ajatuksia.  

Teksti täyttää erinomaisesti tehtävänannon ja pohtivan tai kantaa ottavan tekstin odotukset.  Näkökulma on selkeä, perusteltu ja oivaltava. Sisältövalinnat osoittavat itsenäistä ajattelua, asiantuntemusta ja luovuutta. Aineistovalinnat ovat osuvia ja tukevat erinomaisesti tekstin näkökulmaa ja tavoitetta.     

Valittujen aineistojen sisältö, tavoite ja lajipiirteet on ymmärretty, ja aineistoja on hyödynnetty onnistuneesti. Keskustelu aineistojen kanssa on luontevaa ja oivaltavaa. Oma ääni ja aineistojen äänet erottuvat selvästi toisistaan. Viittaukset aineistoon ovat luontevia ja selkeitä. Pohdinta on asiantuntevaa ja näkökulmia avaavaa. Oma näkemys tai kanta tulee selkeästi esiin ja on vakuuttavasti perusteltu.   

Tekstin rakenne on hallittu ja johdonmukainen. Tekstiä on helppo seurata, ja siirtymät asiasta toiseen ovat selkeitä ja luontevia. Jaksotus on toimiva, ja kappaleet sidostuvat luontevasti toisiinsa. Tekstin aloitus ja lopetus ovat osuvia. Otsikko vastaa valittua näkökulmaa ja on sekä tyyliltään että sisällöltään osuva. 

Viesti välittyy erinomaisesti.  Lause- ja virkerakenteet ovat taitavia. Kirjoitetun yleiskielen normien hallinta on moitteetonta, mutta yksittäiset pintatason lipsahdukset ovat mahdollisia. Sanasto on monipuolista, ja tyyli tekstin tavoitteen ja tekstilajin kannalta onnistunutta. 

50 p. 

Erittäin hyvä   

Teksti osoittaa erittäin hyvää laajan ja yhtenäisen tekstin rakentamisen taitoa, kirjoitetun yleiskielen hallintaa ja kykyä kielentää ajatuksia.  

Teksti täyttää erittäin hyvin tehtävänannon ja pohtivan tai kantaa ottavan tekstin odotukset.  Näkökulma on selkeä ja perusteltu. Sisällöllisesti teksti on monipuolinen ja hallittu kokonaisuus. Aineistovalinnat ovat onnistuneita ja tukevat hyvin tekstin näkökulmaa ja tavoitetta.    

Valittujen aineistojen sisältö, tavoite ja lajipiirteet on ymmärretty hyvin. Keskustelu aineistojen kanssa on luontevaa, ja aineistoja on käytetty harkitusti oman näkemyksen esittämisen lähtökohtana tai tukena. Oma ääni ja aineistojen äänet erottuvat selvästi toisistaan, ja viittaukset aineistoon ovat luontevia. Pohdinta on monipuolista ja näkökulmia avaavaa. Oma näkemys tai kanta tulee selkeästi esiin ja on uskottavasti perusteltu.  

Tekstin rakenne on toimiva, ja teksti muodostaa selkeän kokonaisuuden. Jaksotus on toimiva ja kappaleiden rakenne kunnossa. Kappaleiden väliset sidokset ovat sujuvia. Tekstin aloitus, lopetus ja otsikko ovat onnistuneita. 

Viesti välittyy hyvin. Lause- ja virkerakenteet ovat sujuvia ja luontevia. Kirjoitetun yleiskielen normien hallinnassa ei ole juurikaan puutteita, vähäiset pintatason poikkeamat ovat mahdollisia. Sanasto on monipuolista ja tyyli yhtenäistä.  

40 p. 

Hyvä   

Teksti osoittaa hyvää laajan ja yhtenäisen tekstin rakentamisen taitoa, kirjoitetun yleiskielen hallintaa ja kykyä kielentää ajatuksia.   

Teksti täyttää hyvin tehtävänannon ja pohtivan tai kantaa ottavan tekstin odotukset. Näkökulma on selkeä. Sisältövalinnat ovat sopusoinnussa valitun näkökulman kanssa. Aineistovalinnat ovat perusteltuja ja tukevat tekstin näkökulmaa ja tavoitetta. 

Valittujen aineistojen sisältö ja tavoite on ymmärretty.  Keskustelu aineistojen kanssa on sujuvaa, ja aineistoja on käytetty tarkoituksenmukaisesti. Oma ääni ja aineistojen äänet erottuvat toisistaan ja viittaukset aineistoon ovat toimivia. Pohdinta on melko monipuolista.  Oma näkemys tai kanta tulee esiin ja väitteitä on perusteltu.  

Teksti on hyvin rakennettu ja muodostaa selkeän kokonaisuuden. Jaksotus ja kappaleiden rakenne ovat pääosin kunnossa. Kappaleiden väliset sidokset ovat toimivia. Tekstin aloitus ja lopetus palvelevat tekstin tavoitetta. Otsikko on toimiva.  

Viesti välittyy vaivattomasti. Lause- ja virkerakenteet ovat toimivia. Kirjoitetun yleiskielen normien hallinta on pääosin kunnossa, yksittäiset poikkeamat ovat mahdollisia. Sananvalinnat ja tyyli sopivat tekstin tarkoitukseen.  

30 p. 

Tyydyttävä   

Teksti osoittaa tyydyttävää laajan ja yhtenäisen tekstin rakentamisen taitoa sekä kohtuullista kirjoitetun yleiskielen hallintaa ja kykyä kielentää ajatuksia.  

Teksti täyttää tyydyttävästi tehtävänannon ja pohtivan tai kantaa ottavan tekstin odotukset. Näkökulma on havaittavissa. Sisältöä on riittävästi, ja teksti pysyy pääosin asiassa. Tekstissä voi olla muutamia asiavirheitä. Aineistovalinnat tukevat jossain määrin tekstin näkökulmaa ja tavoitetta. 

Valitut aineistot on pääosin ymmärretty.  Keskustelu aineistojen kanssa voi olla vähäistä, pintapuolista tai mekaanista.  Oma ääni ja aineistojen äänet erottuvat paikoitellen heikosti toisistaan, mutta viittaukset aineistoon ovat pääosin teknisesti kunnossa. Pohdintaa on niukasti, tai se on yksipuolista. Oma näkemys tai kanta voi jäädä epämääräiseksi, mutta väitteitä on pyritty perustelemaan.  

Teksti muodostaa kokonaisuuden, mutta rakenteessa on pieniä puutteita. Jaksotus on pääosin kunnossa, mutta se voi olla mekaanista. Kappaleiden välinen sidoksisuus voi olla heikko. Kappaleiden sisäisessä rakenteessa ei ole suuria pulmia. Tekstin aloituksessa tai lopetuksessa voi olla pulmia. Otsikko on tavanomainen mutta toimiva. 

Viesti välittyy suuremmitta  vaikeuksitta. Lause- ja virke­rakenteet ovat pääosin kunnossa. Kirjoitetun yleiskielen normit ovat kohtuullisesti hallinnassa. Sananvalinnat ovat tarkoituksenmukaisia. Tyylissä voi olla epätasaisuutta.   

20 p. 

Välttävä   

Teksti osoittaa välttävää laajan ja yhtenäisen tekstin rakentamisen taitoa sekä puutteellista kirjoitetun yleiskielen hallintaa ja kykyä kielentää ajatuksia.  

Teksti täyttää välttävästi tehtävänannon ja pohtivan tai kantaa ottavan tekstin odotukset. Näkökulma on epäselvä, suppea tai hajanainen. Sisältö on pinnallinen, niukka tai rönsyilevä. Tekstissä on asiavirheitä. Aineistovalinnat ovat summittaisia tai yksipuolisia eivätkä tue erityisen hyvin tekstin näkökulmaa ja tavoitetta. 

Valittujen aineistojen ymmärtämisessä on pulmia. Tekstillä on yhteys valittuihin aineistoihin, mutta keskustelu niiden kanssa on niukkaa, mekaanista tai selostavaa. Oma ääni ja aineistojen äänet sekoittuvat, ja viittaukset aineistoon ovat kömpelöitä tai puutteellisia. Pohdintaa on vähän, tai se on pinnallista. Oma näkemys tai kanta ei tule selkeästi esiin, tai väitteet ovat paikoin perustelemattomia.  

Teksti muodostaa jonkinlaisen kokonaisuuden, mutta on paikoitellen rakenteeltaan epämääräinen tai jäsentymätön. Pää- ja sivuasiat eivät erotu toisistaan. Jaksotuksessa voi olla ongelmia, ja kappaleiden välinen sidoksisuus on heikko. Kappaleiden rakenne ei aina toimi. Aloitus ja lopetus eivät ole erityisen onnistuneita. Otsikon ja tekstin suhde on väljä tai epäselvä. 

Viestin välittymisessä voi olla paikoitellen pulmia.  Lause- ja virkerakenteet ovat yksi­puolisia, tai niissä voi olla selkeitä puutteita. Yleiskielen normien hallinta horjuu, ja virheitä on monenlaisia. Sanan­valinnat eivät ole aina osuvia, ja tyyli on haparoivaa. 

10 p. 

Heikko   

Teksti osoittaa heikkoa laajan ja yhtenäisen tekstin rakentamisen taitoa sekä vähäistä kirjoitetun yleiskielen hallintaa ja kykyä kielentää ajatuksia.  

Teksti täyttää heikosti tehtävänannon ja pohtivan tai kantaa ottavan tekstin odotukset. Näkökulma on epäselvä. Sisältö on hyvin niukka, sattumanvarainen tai ristiriitainen. Tekstissä on selviä asiavirheitä. Aineistovalinnat ovat satunnaisia eivätkä tue tekstin tavoitetta. 

Valittuja aineistoja on tulkittu suurelta osin väärin. Tekstin yhteys aineistoihin on vähäinen tai keinotekoinen. Oma ääni ja aineistojen äänet sekoittuvat.  Osa viittauksista puuttuu, tai viittaustavoissa on selkeitä puutteita. Pohdintaa ei juuri ole. Oma näkemys tai kanta ei tule esiin, tai se jää perustelematta.  

Tekstin kokonaisrakenne on löyhä tai epälooginen. Kokonaisuutta on vaikea hahmottaa. Asioiden esittämisjärjestyksessä on ongelmia. Jaksotus on epäjohdonmukainen. Kappaleiden rakenne hajoaa. Otsikko puuttuu tai sen yhteys tekstiin on vaikeasti ymmärrettävissä.  

Viestistä on vaikea saada selvää. Lause- ja virke­rakenteet ovat kömpelöitä, ja niissä on selviä virheitä. Kirjoitetun yleiskielen normien hallinta on heikkoa. Sanasto on suppeaa tai yksipuolista, ja tyylivalinnat ovat epäonnistuneita.  

0 p. 

Riittämätön  

Teksti osoittaa riittämätöntä laajan ja yhtenäisen tekstin rakentamisen taitoa, kirjoitetun yleiskielen hallintaa ja kykyä kielentää ajatuksia.  

Teksti ohittaa tehtävänannon eikä täytä pohtivan tai kantaa ottavan tekstin odotuksia. Näkökulma on epäselvä. Tekstissä ei ole tehtävänannon kannalta relevanttia sisältöä, tai sisältö on selvästi virheellistä. Aineistoja ei ole käytetty, tai aineistovalinnat ovat epäonnistuneita eivätkä tue tekstin tavoitetta.  

Tekstissä ei ole hyödynnetty lainkaan aineistoja, tai teksti on suurelta osin kopiota aineistoista tai sen osista. Oma ääni ja aineistojen äänet eivät erotu toisistaan. Tekstissä ei ole viittauksia aineistoon. Pohdinta puuttuu. Oma näkemys tai kanta ei tule esiin, tai se ei liity tehtävään.  

Teksti on jäsentymätön, ja asian käsittelyä on vaikea seurata. Jaksotuksessa, kappaleiden välisissä sidoksissa ja kappaleen sisäisissä rakenteissa on selkeitä puutteita. Otsikko on harhaanjohtava, tai sitä ei ole laadittu.  

Viesti ei välity. Lause- ja virkerakenteissa on vakavia puutteita. Kirjoitetun yleiskielen rakenteet ja normit eivät ole hallinnassa. Sanasto on suppeaa, ilmaisu epätäsmällistä ja tyylivalinnat epäonnistuneita.