Liite 1: Koetilan tekniset järjestelyt

Hyväksytty 8.5.2026, julkaistu 19.5.2026

Tässä dokumentissa kuvaillaan digitaalisiin ylioppilastutkinnon kokeisiin liittyvät tekniset järjestelyt. Ohje on tarkoitettu koejärjestelyjen toteuttamiseen osallistuville henkilöille.

Tutkintokerroittain tai -päivittäin tapahtuvat järjestelyt kuvataan tarkemmin Ylioppilastutkintolautakunnan yleisten määräysten ja ohjeiden liitteenä olevassa valvojan ohjeessa.

Ylioppilaskokeessa jokaisella kokelaalla on käytössään tietokone, jolla hän suorittaa kokeen. Tietokoneessa on oltava lautakunnan ilmoittama versio Abitti-kokelassovelluksesta tai Abitti-kokelastikusta. Jokainen tietokone liitetään sähköverkkoon ja koetilassa olevan tutkintoverkon kautta koetilassa oleviin palvelimiin. Tutkintoverkko on kiinteistön muista tietoliikenneverkoista eristetty paikallisverkko. Kokelassovellus estää kokelasta pääsemästä muihin kuin kokeessa käytettäviin sähköisiin resursseihin (esim. internetissä tai tietokoneen kovalevyllä sijaitseviin aineistoihin) sekä kerää tietoja tietokoneesta kokeen aikana. Tämän tekniseksi valvonnaksi kutsutun toiminnallisuuden keräämät tiedot siirtyvät koetilan palvelimen kautta lautakuntaan. 

Koetilan palvelimia on kaksi tai enemmän. Palvelimia liitetään yhteen palvelinryhmäksi. Ryhmään liitetyt palvelimet monistavat koetehtävät, kokelaan vastauksen ja teknisen valvontatiedon keskenään niin, ettei yksittäisen palvelimen häiriö johda kokeessa syntyneen aineiston tuhoutumiseen. 

Kokelas on yhteydessä yhteen, hänelle ilmoitettuun palvelimeen. Mikäli tämä palvelin vikaantuu, kokelaalle ilmoitetaan ryhmästä uusi palvelin. Palvelinryhmässä on oltava ylikapasiteettia niin, että yhden palvelimen vikaantuminen ei estä koepäivän läpivientiä. 

Koetilan palvelimiin asennetaan lautakunnan ilmoittama Linux-käyttöjärjestelmä. Palvelimet ovat yhteydessä internetiin ja tutkintoverkkoon, johon kokelaiden tietokoneet liitetään. Varsinainen palvelinohjelmisto asennetaan lautakunnan laatiman apuohjelman avulla. Nämä järjestelyt tehdään ennen koetta.  

Kaikki kokelaan kokeen aikana tarvitsema aineisto on koetehtävät sisältävässä salatussa tiedostossa, jonka rehtori lataa lautakunnan tutkintopalvelusta. Lautakunta lähettää salauksen purkamisessa tarvittavan purkukoodin rehtorille erikseen (ks. Ylioppilastutkintolautakunnan yleiset määräykset ja ohjeet, luku 2.3.1). Loppuosa (purkukoodin täydennysosa) julkistetaan koepäivän aamuna klo 8. 

Kuva 1. Yksinkertaistettu kaavakuva tutkintoverkon tietoliikennejärjestelyistä. Koetilan palvelimet ovat yhteydessä internetin välityksellä YTL:n palvelimeen kokeen aikana. Yhteyden väliaikainen katkeaminen ei estä kokeen jatkamista.

Koetilan palvelimien on oltava akkuvarmennettuja. Tämän voi tehdä käyttämällä palvelimena akullista kannettavaa tietokonetta tai erillistä UPS-laitetta. Molemmissa tapauksissa varakäyntiajan on oltava vähintään 15 minuuttia. 

Sähkönsyöttö on mitoitettava tämän ohjeen luvun 2 Sähkönsyöttö mukaisesti. 

Kokeen jälkeen rehtori tai valvoja siirtää kokelaiden vastaukset ja muun kokeen aikana syntyvän aineiston salattuna tiedostona koetilan palvelimelta lautakunnan tutkintopalveluun. 

Keskeiset tekniset uhkat on tunnistettu ja niihin on varauduttu seuraavasti:

  • Sähkönsyötön katkeamiseen varaudutaan usealla tasolla. Keskeiset järjestelmät on akkuvarmistettu, ja myös kokelaiden tietokoneisiin suositellaan akkua. Järjestelmä tallentaa kokelaan vastaukset ja tiedostot automaattisesti, jolloin kokelaiden vastauksia ei katoa tietokoneen sammuessa. (Ks. luku 2.3 Sähkönjakelun varmistaminen sähkökatkon aikana ja Ylioppilastutkintolautakunnan yleiset määräykset ja ohjeet, liite 2: Kokelaan tietokonetta koskevat ohjeet.)
  • Yksittäisiin tietokoneongelmiin varaudutaan varakoneilla, joiden järjestäminen on lukion vastuulla (ks. luku 5.1).
  • Yksittäisiin kokelaisiin vaikuttaviin tietoliikenneongelmiin varaudutaan järjestämällä koetilaan varapaikkoja (ks. Yleiset määräykset ja ohjeet luku 2.3.3 Koetilat). Varapaikkojen tulee olla varusteltuna samalla tavoin kuin kokelaiden istumapaikat.
  • Koetilan palvelimen vikaantumiseen varaudutaan palvelinryhmällä, joka säilyttää kaikissa palvelimessa syntyvän tiedon erikseen jokaisella ryhmän palvelimella. 

Koetilojen sähkösuunnittelussa on noudatettava erityisen suurta huolellisuutta paitsi kokelaiden turvallisuuden myös sähkön riittävyyden näkökulmasta.

Kokelaan tietokoneen sähkötehon tarve on tavallisesti n. 15W–60W (65mA–260mA). Näin ollen suurenkin laitemäärän vaatima sähkötehon tarve on sähköverkon kannalta suhteellisen pieni. 

Koejärjestelmän tietoliikenneyhteyksiä eli tutkintoverkkoa palveleva ristikytkentäteline aktiivilaitteineen on järjestelmän suurin yksittäinen kuorma. Tavallisesti suurenkin ristikytkentätelineen tarvitsema sähköteho on alle 3,6kW (16A, 230V). Kaikki em. sähköverkkoon liitettävät laitteet ovat pistotulppaliitäntäisiä joko maadoitetulla tai maadoittamattomalla pistokkeella.

Laitteiden sähkönjakelua varten tilassa tulee olla käytettävissä riittävä määrä normaaleja pistorasioita. Jokaisella kokelaalla on oltava käytössään yksi pistorasia. Koska laitteita kytkevät sähköverkkoon maallikot, pistorasioiden on suositeltavaa olla maadoitettuja ja vikavirtasuojattuja. Kokelaiden tietokoneiden laturit on suositeltavaa liittää verkkoon ennen koetilanteen alkua, jotta mahdollisten viallisten laitteiden liittäminen kesken kokeen ei häiritse kokeen suoritusta. 

Pistorasiaryhmät on normaalisti suojattu 16A:n sulakkeilla tai johdonsuojakatkaisijoilla. Uudet asennukset on suojattu lisäksi 30mA:n vikavirtasuojin. Tutkintoverkon aktiivilaitteet tulee liittää omiin pistorasioihinsa erilleen muusta laitekuormasta.

Suuressa osassa koetiloja sähkönjakelu joudutaan rakentamaan väliaikaisena, helposti ja nopeasti purettavana. Tämän vuoksi sähköverkon toteutukseen tarvitaan useista työmaakeskuksista ja jatkojohdoista rakennettua väliaikaista ryhmäjohtoverkkoa. 

Suuretkin väliaikaiset verkot voidaan järjestää esimerkiksi kolmivaiheiseen voimapistorasiaan liitettävillä ja ketjutettavilla työmaakeskuksilla (16A, 32A, 63A). Työmaakeskuksia on mahdollista ketjuttaa ja niissä on valmiina useita vikavirtasuojattuja pistorasioita. 

Väliaikaista ryhmäjohtoverkkoa rakennettaessa tulee välttää liian pitkiä kaapelivetoja sekä jatkojohtojen ketjuttamista. Yhden kiinteän 16A:n yksivaiheisen pistorasian taakse ei ole suositeltavaa liittää enempää kuin 8 tietokonetta, jotta saavutetaan riittävä toleranssi suojalaitteiden toimintarajoihin ja varmistetaan, että mahdolliset koetilanteen aikana ilmenevät viat saadaan selvitettyä nopeasti. 

Tilassa olevan työmaakeskuksen yksivaiheisen pistorasian vikavirtakatkaisijan tai johdonsuojakatkaisijan toimiessa vian voi poistaa kokeen valvoja, jos hänet on opastettu tehtävään. 

Sähkö- ja tietoliikennelaitteiden ja kaapelien sijoittelulla on minimoitava tilanteet, joissa kokelaat tai valvojat joutuvat kävelemään johdinten ylitse. 

Rakentaja on aina vastuussa toteuttamastaan väliaikaisesta sähköasennuksesta. Tarvittaessa tulee käyttää sähköalan ammattilaista toteamaan suojalaitteiden asianmukainen toiminta tarvittavin koestuksin ja mittauksin.

Kuva 2. Periaatepiirustus väliaikaisesta sähköasennuksesta koulun liikuntasaliin toteutettuna. Katso myös kuva 3.
Kuva 3. Selite kuvaan 2.

Koetilan palvelimien toiminta koetilanteessa varmistetaan katkottomalla sähkösyötöllä. Jos palvelimissa ei ole omia sisäisiä akkuja, sähkönsyöttö on varmistettava UPS-laitteella. Akut tulee mitoittaa siten, että laitteiston varakäyntiaika mahdollistaa palvelimien käytön vähintään 15 minuutin ajan. 

Mikäli jossakin tutkinnon suorituspaikassa on tavanomaista suurempi riskialttius sähkökatkolle, voidaan sähkönjakelu varmistaa siirrettävällä varavoimageneraattorilla. 

Kokelaiden tietokoneiden osalta vastuu niiden akkujen kestosta on kokelailla. Akun olisi hyvä kestää ainakin 15 minuutin käyttö sähkönsyötön katkettua. Lukio voi halutessaan varmistaa myös kokelaiden tietokoneiden sähkönsyötön. 

Tutkintoverkko on suljettu paikallisverkko (LAN), jonka verkkoasetukset jakaa koetilan palvelin. Tutkintoverkko rakennetaan Ethernet-kaapeleilla tai YTL:n luvalla langattomasti. 

Tutkintoverkkoja on yksi tai useampia lukiota kohden. Koetilaan varataan paikka koetilan palvelimille, ja verkko rakennetaan kytkimien kautta niin että se ulottuu jokaisen kokelaan työpisteeseen. Tutkintoverkko voi kattaa myös useampia samassa rakennuksessa olevia erillisiä koetiloja. 

Kokelaalla voi olla oikeus erilliseen koetilaan erityisjärjestelypäätöksen perusteella. Erillisten koetilojen tietoliikenteen järjestämiseen on kaksi vaihtoehtoa: 

  • Erillisiin tiloihin rakennetaan omat tutkintoverkkonsa, joissa jokaisessa on oma koetilan palvelimensa ja varapalvelimensa (ks. kuva 4). 
  • Erillisissä tiloissa työskentelevien kokelaiden tietokoneet liitetään Ethernet-kaapelein ”pääsalin” tutkintoverkkoon (ks. kuva 5). 
Kuva 4. Tässä esimerkissä jokaisessa koetilassa on oma tutkintoverkkonsa. Jokaisessa tutkintoverkossa on oltava vähintään kaksi palvelinta, joista jokainen on yhteydessä YTL:n palvelimeen.
Kuva 5. Tässä esimerkissä kaikki tutkintotilat ovat yhdessä tutkintoverkossa. Kokelasmäärä edellyttää kolmea palvelinta, joista yksi on sijoitettu pienempään koetilaan.

Jos tutkintoverkkoa reititetään rakennuksen kiinteän kaapeloinnin ja kytkinten välityksellä, on varmistettava, että tutkintoverkko ei yhdisty rakennuksen muihin verkkoihin. Tämä voidaan tehdä käyttämällä olemassa olevissa kytkimissä tutkintoverkolle omaa VLANiaan tai reitittämällä tutkintoverkko ristikytkentätilojen lävitse omalla kytkimellään. 

Lukion käytössä on oltava varalaitteita siten, että kokeen aikana mikä tahansa verkon rakentamiseen käytetty rikkoutunut yksi komponentti voidaan vaihtaa toimivaan. Vaihdon on tapahduttava alle 60 minuutissa vian havaitsemisesta. Lukioilla voi olla yhteisiä varalaitteita. 

Tutkintoverkon kytkinten ei tarvitse olla hallittuja. Hallittuja kytkimiä käytettäessä on varmistettava, etteivät ne toimi DHCP-palvelimina. 

Verkon tiedonsiirtonopeuden tulee olla 1 000 Mbit/s (1 Gbit/s) koko verkon alueella. Verkkokaapeleina on hyvä käyttää suojattua kaapelia (STP), jos kaapelit yhdistetään esim. kaapelikouruilla tai nippusiteillä tiukoiksi johtonipuiksi. Muussa tapauksessa suojaamaton kaapeli (UTP) riittää. Verkossa on käytettävä vähintään CAT-5E-tason kaapelia. 

Tutkintoverkon laitteet on säilytettävä valvottuina tai lukituissa tiloissa. Kokeen aikana laitteiden tulee olla kokeen valvojien valvonnassa. Muuna aikana laitteita säilytetään lukituissa ristikytkentä- tai muissa tiloissa tai kaapeissa siten, että kukaan ulkopuolinen ei pääse niihin käsiksi. Jos laitteita säilytetään koetilassa, sen on oltava lukittuna tutkintoverkon rakentamisen jälkeen kokeen alkuun saakka.

Langattoman WLAN-verkon käyttäminen osana tutkintoverkkoa on mahdollista vain, jos lukio on saanut siihen luvan lautakunnalta. Samassa koetilassa voi olla myös Ethernetillä rakennettu tutkintoverkko, jota osa kokelaista käyttää.

Ennen luvan hakemista lukion on arvioitava itse ne koetilat, joissa langatonta tutkintoverkkoa aiotaan käyttää. Arviointia ja luvan hakemista varten lautakunta on laatinut erilliset määräykset ja ohjeet (ks. Ylioppilastutkintolautakunnan yleiset määräykset ja ohjeet, Liite 3: Määräys langattoman tutkintoverkon käyttämisestä ylioppilastutkinnossa).

WLAN-verkon rakentamiseen ja laitteiden säilyttämiseen pätevät samat linjaukset kuin Ethernet-verkon osalta. Laitteiden on oltava joko lukituissa tai valvotuissa tiloissa. WLAN-verkon laitteet voidaan sijoittaa sivullisten saavuttamattomiin myös kiinnittämällä ne riittävän ylös, jolloin ei vaadita laitteiden sijoittamista lukittuun tilaan. Ethernet-verkon varalaitteita koskeva vaatimus koskee myös WLAN-verkkoa lukuun ottamatta mahdollista kontrolleria. 

Ylioppilastutkinnon kokeissa käytettävän palvelimen on oltava liitettynä internetiin. Tiedonsiirtoyhteyttä käytetään mm. palvelimen tarvitsemien teknisten tietojen ja kokeessa syntyvän aineiston siirtämiseksi.  

Koska valtaosa siirrettävästä tiedosta on koetilasta Ylioppilastutkintolautakunnalle lähtevää, kaikki tämän määräyksen internetyhteyden nopeuteen kohdistuvat vaatimukset ovat nimenomaan palvelimelta internetiin lähtevän yhteyssuunnan nopeusvaatimuksia. Yhteyttä hankittaessa on huomioitava, että tuotteissa mainitut nopeudet ovat usein vastakkaisia eli internetistä palvelimelle (asiakkaalle) luvattavia nopeuksia.  

Vaatimukset internet-yhteyden toteutukselle ja palvelimelta internetiin lähtevän yhteyssuunnan nopeudelle riippuvat niiden kokelaiden määrästä, joiden tietoja yhteyden kautta siirretään.  

  • 1–100 kokelasta: internetyhteyden nopeus 0,75 Mbit/s/kokelas. Internetyhteys voi olla langaton (4G, 5G) tai kiinteä (ADSL, valokuitu). 
  • 101–200 kokelasta: internetyhteyden nopeus 0,50 Mbit/s/kokelas. Internetyhteyden on oltava kiinteä. 
  • Yli 200 kokelasta: internetyhteyden nopeus on oltava vähintään 150 Mbit/s. Internetyhteyden on oltava kiinteä.  

Nopeudella tarkoitetaan tässä yhteydessä todennäköistä maksiminopeutta. Lukion ei tarvitse taata palvelimelle siirtonopeutta. Jos internetyhteys on väliaikaisesti oletettua hitaampi tai katkeaa kokonaan, koetta voidaan jatkaa normaalisti.  

Palvelimen ja internetiin liitetyn verkon aktiivilaitteen välinen yhteys voi olla langaton tai kiinteä. Lautakunta suosittelee palvelimen ja internetiin liitetyn verkon aktiivilaitteen välille kiinteää verkkoyhteyttä etenkin silloin, kun palvelinta käyttää yli 75 kokelasta. 

Esimerkkejä palvelimelta internetiin lähtevän yhteyssuunnan nopeusvaatimuksista: 

  • Lukion erillisessä tilassa olevaa kahden palvelimen palvelinryhmää käyttää neljä kokelasta. Tilassa on 50 Mbit/s 4G-yhteydellä oleva siirrettävä modeemi (ns. “mokkula”). Palvelimet on liitetty modeemiin langattomasti. Neljän kokelaan vaatima internetiin lähtevän yhteyden nopeus on 3 Mbit/s.  
     
    Vaatimus täyttyy, koska 4G-operaattori lupaa internetiin lähtevän nopeuden olevan 10–50 Mbit/s. Palvelimet voi liittää modeemiin langattomasti, koska palvelimella on alle 100 kokelasta.   

     

  • Lukion urheilukeskukselta vuokraamassa koesalissa työskentelee enintään 80 kokelasta. Lukio vertailee tietoliikennetoimittajan 4G/5G-liittymiä 50M, 150M ja 500M. Toimittaja lupaa internetiin lähtevän yhteyssuunnan nopeudeksi enintään 20 % liittymän teoreettisesta maksiminopeudesta.  
     
    Vaatimus täyttyy ainoastaan 500M liittymällä. 80 kokelasta vaatii 60 Mbit/s yhteyden ja ainoastaan 500M liittymän internetiin lähtevän yhteyssuunnan maksiminopeus (100 Mbit/s) ylittää tämän rajan. Lukiolla ei ole sijaintinsa puolesta syytä olettaa, että todellinen siirtonopeus alittaisi huomattavasti vaaditun 60 Mbit/s. Palvelimet voi liittää 4G/5G-modeemiin joko langattomasti tai kaapelilla, koska palvelimella on alle 100 kokelasta.  
     
      

  • Lukion pääsalin palvelinryhmää käyttää 250 kokelasta. Kokelaat on jaettu kolmelle 150 kokelaan palvelimelle, jotka on liitetty internetiin langattomasti. Neljäs palvelin on varalla. Lukio on liitetty internetiin 200 Mbit/s valokuidulla, jonka käyttöaste on normaalina työpäivänä 50–75 %.  
     
    Vaatimukset täyttyvät. 250 kokelaan vaatima siirtonopeus on oltava vähintään 150 Mbit/s. Lukio voi lähteä siitä, että 200 Mbit/s yhteyden käyttö on pääsääntöisesti internetistä lukion suuntaan, jolloin internetin suuntaan käyttöön jää yli 150 Mbit/s. Palvelimet voi liittää internetiin langattoman verkkokortin kautta, koska yhdellä palvelimella on alle 100 kokelasta.  

Palvelimelta internetiin lähtevää liikennettä ei tule rajoittaa esim. pääsylistoin. Yhteyden avauksia internetistä palvelimelle ei tule sallia. Yksityiskohtainen tieto palvelimen käyttämästä liikenteestä löytyy palvelimen testausohjeista. 

Koetilan palvelimet ovat keskenään erillisiä tietokoneita, jotka sijaitsevat samassa rakennuksessa koetilojen kanssa. Koetilan palvelimiin on asennettu Linux-käyttöjärjestelmä YTL:n automaattisella asennuksella. Palvelimia ei saa virtualisoida muulla tavoin kuin YTL:n ohjeiden mukaisesti. 

Koetilan palvelimia on 2–5 kpl. Palvelimet yhdistetään tutkintoverkkoon Ethernet-kaapelein. Palvelimet yhdistetään valvojan näkymässä palvelinryhmäksi. Palvelinryhmän palvelimet ovat yhteydessä keskenään tutkintoverkon kautta. Palvelinryhmä synkronoi kokeen ja kokelaiden tiedot keskenään siten, että yhden palvelimen vikaantuminen ei vaaranna kokelaiden kokeiden suoritusta. Palvelinryhmään voidaan tarvittaessa liittää uusia palvelimia koepäivän aikana. 

Palvelinryhmässä olevien palvelimien määrä ja teho määräytyvät kokelasmäärän mukaan. Ryhmässä on oltava aina vähintään yksi ylimääräinen palvelin siltä varalta, että joku ryhmässä olevista palvelimista vikaantuu kesken kokeen. 

Kokelaalle ilmoitetaan koetilaisuuden alussa sen palvelimen nimi, jossa hän suorittaa kokeen. Mikäli kokelaan käyttämä palvelin vikaantuu kokeen aikana, kokelas sulkee kokelassovelluksen ja avaa uuden yhteyden uudelle palvelimelle. 

Palvelimen on oltava akkuvarmistettu. Akkuvarmistus voi olla ulkoinen UPS tai koneen sisäinen (esim. kannettava tietokone). 

Ylioppilaskokeessa on käytettävä palvelinryhmää, jossa on 2–5 palvelinta. Yhteen palvelimeen voi liittää enintään 5, 75 tai 150 kokelasta riippuen palvelimen tehosta. Palvelinryhmän kaikkien palvelimien on oltava yhtä tehokkaita. 

Palvelinryhmän mitoitus ja sijoittelu 

Palvelinryhmässä olevien palvelimien määrä ja teho määräytyvät tutkintoverkon kokelasmäärän mukaan. Ryhmässä on oltava aina vähintään yksi ylimääräinen palvelin siltä varalta, että joku ryhmässä olevista palvelimista vikaantuu kesken kokeen. Alla olevassa taulukossa on esimerkkejä erilaisista kokelasmääristä ja niiden vaatimista palvelimista. Luvuissa on huomioitu ylimääräinen palvelin. 

kokelaita 

75 kokelaan palvelimilla 

150 kokelaan palvelimilla 

30 

2 palvelinta 

2 palvelinta 

100 

3 palvelinta 

2 palvelinta 

170 

4 palvelinta 

3 palvelinta 

400 

ei mahdollinen 

4 palvelinta 

Mikäli yksi tutkintoverkko kattaa useita koetiloja, tulee palvelimia sijoittaa verkon eri osiin. Eri verkon osissa työskentelevät kokelaat on tarkoituksenmukaista ohjata heitä verkossa olevaan lähimpään palvelimeen. 

Palvelimen vaatimukset kaikille teholuokille 

  • Palvelimessa on 64-bittinen x86-prosessori. Prosessori on vähintään neliytiminen (esimerkiksi neliytiminen ”quad core” tai hypersäikeistetty kaksiytiminen ”dual core with hyper-threading”). 
  • Palvelimiin on asennettu Linux-käyttöjärjestelmä YTL:n automaattisella asennuksella. 
  • Palvelimessa on Ethernet-liitäntä, jonka tiedonsiirtonopeus on vähintään 1 Gbit/s. 
  • Palvelimessa on edellisen lisäksi toinen verkkoliitäntä, joka on yhdistetty internetiin. 
  • Palvelinta säilytetään lukitussa tilassa siten, että palvelimeen pääsevät käsiksi vain luotetut henkilöt. 
  • Koneeseen ei ole käyttäjätunnuksia tai muita käyttöoikeuksia muilla kuin ylioppilastutkinnon järjestämiseen osallistuvilla henkilöillä. Lukiossa on oltava paikalla kokeen aikana henkilö, jolla on tiedossaan koneen ylläpitäjän oikeuksin varustetun tunnuksen salasana. 
  • Koneeseen saa asentaa vain sellaisia ohjelmia, jotka eivät vaaranna koneen tietoturvaa. 

Palvelimen on oltava akkuvarmistettu. Akkuvarmistus voi olla ulkoinen UPS tai koneen sisäinen (esim. kannettava tietokone). Palvelimen on kyettävä toimimaan akun varassa vähintään lautakunnan ohjeissa määritellyn varakäyntiajan verran. 

Vaatimukset palvelimelle, johon voi liittää enintään 5 kokelasta 

  • Palvelimessa on vähintään 8 gigatavua RAM-muistia, josta näytönohjain voi käyttää tarvitsemansa osan. 
  • Tallennustilaa vähintään 256 gigatavua, josta YTL Linux -asennus vie tarvittavan osan 

Vaatimukset palvelimelle, johon voi liittää enintään 75 kokelasta 

  • Palvelimessa on vähintään 16 gigatavua RAM-muistia, josta näytönohjain voi käyttää tarvitsemansa osan. 
  • Tallennustilaa vähintään 1 teratavu, josta YTL Linux -asennus vie tarvittavan osan 

Vaatimukset palvelimelle, johon voi liittää enintään 150 kokelasta 

  • Koneessa on vähintään 32 gigatavua RAM-muistia, josta näytönohjain voi käyttää tarvitsemansa osan. 
  • Tallennustilaa vähintään 1 teratavu, josta YTL Linux -asennus vie tarvittavan osan '

Vaatimukset palvelimelle, johon voi liittää yli 150 kokelasta 

Jos lukio tarvitsee koejärjestelyihin palvelinta, johon voi liittää yli 150 kokelasta, tarvittavista järjestelyistä tulee sopia lautakunnan kanssa etukäteen. 

Vaatimukset palvelinryhmälle, johon voi liittää yli viisi palvelinta 

Jos lukio tarvitsee koejärjestelyihin palvelinryhmää, johon voi liittää yli viisi palvelinta, tarvittavista järjestelyistä tulee sopia lautakunnan kanssa etukäteen. 

Kokeen aikana valvojilla tulee olla käytössään tietokone, jolle on avattu valvojan näkymä. Valvojat tarvitsevat valvojan näkymää lukeakseen ja täyttääkseen sähköistä pöytäkirjaa ja saadakseen tietoa kokelaiden tietokoneiden mahdollisista teknisistä ongelmista. 

Valvojan näkymän voi avata millä tahansa tutkintoverkkoon liitettävällä tietokoneella, jossa on ajanmukainen selain. Ohjeet valvojan näkymään kirjautumisesta löytyvät koetilan palvelimen Naksu 2 -ohjelmasta. 

Jokaisella palvelinryhmän palvelimella on valvojan näyttö, mutta tavanomaiset valvontatoimenpiteet (esimerkiksi pöytäkirjan lukeminen ja täyttäminen, kokelaiden tilan seuranta) voidaan tehdä millä tahansa ryhmän palvelimelta avatulla valvojan näytöltä. 

Kokelaalla on oltava käytössään määräykset täyttävä tietokone, johon on asennettu tutkintokerralle määrätty versio kokelassovelluksesta. Lukion on varattava koetilaisuuteen riittävä määrä varakoneita.  

Kokelaiden tietokoneet liitetään joko Ethernet-kaapelein tai langattomasti toteutettuun tutkintoverkkoon. Verkkoasetukset kokelaan tietokone saa koetilan palvelimilta DHCP-protokollalla. 

Kokelaiden tietokoneiden tekniset vaatimukset kuvataan lautakunnan yleisten määräysten ja ohjeiden liitteenä olevassa kokelaan tietokonetta koskevassa ohjeessa. Kokelaan tietokoneen lisälaitteineen on saatava kaikki tarvitsemansa virta yhdestä pistorasiasta. 

Kokelaiden tietokoneissa voidaan käyttää näyttöjen suojakalvoja, mikäli niiden käyttö ei estä valvojia näkemästä kokelaiden näyttöjä.

Kokelaiden tietokoneilla on oltava asennettuna joko Abitti 2 -kokelassovellus tai tietokone on käynnistettävä Abitti 2 -kokelastikulta. 

Abitti 2 -kokelassovellus sisältää lukitun selaimen, joka estää kokelaan tahattoman pääsyn kokeen ulkopuolisiin materiaaleihin. Selain avaa yhteyden vain koetilan palvelimelle. Kokelassovellus sisältää myös teknisen valvonnan, joka seuraa kokeen aikana koneen toimintaa. Teknisen valvonnan keräämät tiedot toimitetaan lautakunnalle ja niitä käytetään mahdollisen tutkintovilpin havaitsemiseen. Tekninen valvonta käynnistyy, kun kokelassovellus saa yhteyden palvelimeen. Valvonta päättyy, kun kokelassovellus suljetaan. 

Abitti 2 -kokelastikku sisältää kokelassovelluksen lisäksi Linux-käyttöjärjestelmän. Kokelaan tietokone voidaan käynnistää USB-muistitikulle tai koneen sisäiselle levylle kirjoitetulta Abitti 2 -kokelastikulta. Tällöin kokeen aikana ei käytetä koneessa normaalisti käytettävää käyttöjärjestelmää. 

Lautakunta ilmoittaa lukioille tutkintokerralla käytettävien Abitti 2 -kokelassovellusten versiot kuukautta ennen ensimmäistä koepäivää. Lukioiden tulee ilmoittaa nämä tiedot eteenpäin tutkintoon osallistuville kokelaille, jotta he voivat asentaa käyttämilleen tietokoneille kokelassovelluksen oikean version. 

Mikäli kokelaat käyttävät Abitti 2 -kokelastikkua, tulee lukion kirjoittaa tarvittavat levynkuvat itse hankkimilleen muistitikuille. Kokelaiden on ilmoitettava lukiolle vähintään kuukautta ennen ensimmäistä koepäivää, jos he tarvitsevat Abitti 2 -kokelastikkua. 

Lukiolla on oltava yksi kokelaan tietokoneen vaatimukset täyttävä varakone kuulokkeineen jokaista kymmentä suorituspaikan kokelasta kohden. Jokaisessa suorituspaikassa on kuitenkin oltava vähintään yksi varakone. Esimerkiksi 100 kokelaan suorituspaikassa tarvitaan 10 varakonetta, kun taas 5 kokelaan suorituspaikassa on oltava 1 varakone. Nämä varakoneet on tarkoitettu kokeen aikana vikaantuneiden kokelaiden koneiden korvaamiseksi. Varakoneiden tarve saatetaan arvioida lukiossa edellä kuvattua pienemmäksi esimerkiksi silloin, jos valtaosa kokelaista käyttää lukion hankkimia laitteita, joiden yhteensopivuus koejärjestelmän kanssa on kokeiltu. Tällaisessa tilanteessa lukio voi oman harkintansa mukaan pienentää varakoneiden määrää 5–10 %:iin kokelasmäärästä.  

Lukion on varmistettava, että varakoneissa on jokin ilmoitetuista Abitti 2 -kokelassovelluksista. Kokeen valvojien tulee osata käynnistää varakoneet USB-muistilta. Varakoneisiin voidaan liittää ohje kokelassovelluksen käynnistämisestä. Lukion on myös varmistettava, että varakoneet voidaan liittää suorituspaikan tutkintoverkkoon. 

Lautakunnalta erityisjärjestelypäätöksen saaneet näkövammaiset kokelaat käyttävät digitaalisen ylioppilaskokeen suorittamiseen tietokonetta, johon on asennettu kokelaan erityisjärjestelypäätöksessä mainitut ohjelmat. Tämä voi olla esim. kokelaan oma tietokone. Tätä konetta nimitetään erilliseksi tietokoneeksi. 

Erillistä tietokonetta käyttävät myös sellaiset kokelaat, joilla on erityisjärjestelypäätöksen perusteella oikeus avustettuun tulostukseen ja skannaukseen. 

Lukion on ennen koetta varmistettava, että koneen muistissa ei ole ylimääräisiä tiedostoja tai ohjelmia ja että tekstinkäsittelyohjelmasta on poistettu oikeinkirjoituksen tarkistus. Verkkoyhteys tutkintoverkon ulkopuolelle on ehdottomasti kielletty. 

Kokelas suorittaa kokeensa pääsääntöisesti erillisessä tilassa, jotta kokelaan, valvojan ja mahdollisen avustajan välinen kommunikaatio ei häiritse muita kokelaita. 

Erillinen tietokone liitetään tutkintoverkkoon kuten muutkin kokelaiden tietokoneet. Kokelassovelluksen sijaan kokelas ottaa yhteyttä koetilan palvelimelle selaimella.