Vastauksia äidinkielen ja kirjallisuuden lukutaidon kokeen häiriöstä syntyneisiin kysymyksiin

Päivitetty

Syksyn 2025 ylioppilastutkinnon äidinkielen ja kirjallisuuden lukutaidon kokeessa jouduttiin useassa lukiossa poikkeuksellisiin järjestelyihin teknisten ongelmien takia. Joissain lukioissa koe oli keskeytettynä useita tunteja. Tällä sivulla vastataan yleisimpiin kysymyksiin, joita poikkeustilanne on herättänyt. Sivua päivitetään.

Kaksi Apollo-hahmoa, ylioppilaslakit ja lyyra.
Kuva: Antti Heikkinen / Source.

Usein kysyttyä

Miten koesuoritukset arvostellaan lukioissa?

Alustava arvostelu tehdään tavanomaiseen tapaan alustavien hyvän vastauksen piirteiden mukaisesti. Lisätietoa on lautakunnan julkaisemassa tiedotteessa. 

Miten koesuoritukset arvostellaan lautakunnassa?

Sensorit arvostelevat kaikkien kokelaiden vastaukset koekohtaisten määräysten ja ohjeiden sekä sensorikokouksessa päätettyjen arvostelukriteerien mukaisesti. Sensorit eivät käsittele häiriöiden vaikutusta koesuorituksiin.  

Miten häiriötilanteet otetaan huomioon arvostelussa?

Lukio tekee asiasta häiriöilmoituksen kahden viikon sisällä syksyn tutkinnon päättymisestä. Häiriö otetaan huomioon arvostelussa lautakunnan määräyksissä kuvatulla tavalla.

Miten arvostelussa otetaan huomioon, jos lukiossa on ollut pitkä keskeytys?

Lukio tekee keskeytyksestä häiriöilmoituksen kahden viikon sisällä syksyn tutkinnon päättymisestä. Häiriötapauksen vakavuus arvioidaan kokonaisuutena kokelaskohtaisesti häiriöilmoituksen perusteella. Jos häiriötilanne tai sen selvittäminen on jatkunut pitkään, tilanne voidaan ottaa huomioon arvostelussa lautakunnan määräyksissä kuvatulla tavalla hyvityspisteinä. Käytännössä kokelas voi saada äidinkielen ja kirjallisuuden lukutaidon kokeessa 0–2 hyvityspistettä tilanteestaan riippuen.  

Miten arvostelussa otetaan huomioon, jos lukiossa tehtiin lyhennetty koe?

Kokelaan suoritus arvostellaan tavanomaiseen tapaan sensorikokouksen arvostelulinjausten mukaisesti. Koska kokelas vastasi lyhennetyssä kokeessa vain yhteen tehtävään kahden sijaan, kerrotaan hänen vastauksestaan saamansa pistemäärä kahdella. Vastaava menettely on käytössä kuulovammaisten tekemissä ääniaineistoltaan rajoitetuissa kielikokeissa, joissa kokelaat eivät vastaa kuullun ymmärtämisen tehtäviin. Menettely on aiemmin ollut käytössä tilanteissa, joissa kokelas ei poikkeustilanteen takia ole voinut suorittaa kokonaista koetta. Tämän lisäksi kokelaan koesuorituksen arvostelussa voidaan ottaa huomioon pitkän keskeytyksen vaikutus. 

Miten arvostelussa otetaan huomioon, jos kokelaalla on ollut jokin muu poikkeuksellinen tilanne?

Kokelaalla on voinut ilmetä häiriötilanteen aikana poikkeuksellinen henkilökohtainen tilanne esimerkiksi paniikkikohtaus tai perussairauden muutos. Tilanne voidaan kokeen aikana ottaa huomioon esimerkiksi siirtämällä kokelas pienryhmä- tai yksilötilaan tai tarjoamalla mahdollisuutta lepäämiseen. Äkillinen ja ennakoimaton tilanne voidaan hakemuksesta ottaa huomioon myös arvostelussa erityisen vaikeana elämäntilanteena, josta voi saada hyvityspisteitä lautakunnan määräysten kuvaamalla tavalla. Hakemuksessa voi tarvittaessa viitata aiempaan, esimerkiksi sairauden vuoksi toimitettuun hakemukseen.  

Miten arvosanat annetaan?

Kokelaan kokonaispistemäärä äidinkielen ja kirjallisuuden kokeessa muodostuu lukutaidon kokeen vastausten pisteiden, kirjoitustaidon kokeen pisteistä ja häiriökäsittelyssä annetuista pisteistä. Kokelaan hakemus koesuoritusta heikentävästä syystä voi vaikuttaa kokonaispistemäärään, jos kokelas on saamassa hylätyn arvosanan.

Häiriöistä kärsineille kokelaille annetaan heidän vastauksissaan osoittamaansa osaamistasoa vastaavat arvosanat tällä sivulla kuvatun häiriökäsittelyn avulla. Arvosanojen määrittämisessä varmistetaan tilastollisesti, että poikkeuksellinen tilanne ei heikennä myöskään tavanomaisen kokeen tehneiden mahdollisuutta saada hyviä arvosanoja.

Miten arvostelun oikeudenmukaisuudesta huolehditaan?

Kaikki koesuoritukset arvostellaan sensorikokouksessa päätettävien arvostelukriteerien perusteella. Valtaosa kokelaista teki tavanomaisen kokeen. Lyhennetyn kokeen tehneet kokelaat joutuivat antamaan lukutaidon kokeessa näyttönsä jonkin verran kapea-alaisemmin kuin tavanomaisen kokeen tehneet. Kaikki kokelaat suorittivat myös kirjoitustaidon kokeen. Poikkeuksellisista järjestelyistä huolimatta äidinkielen ja kirjallisuuden koe on ollut kaikille kokelaille pääosin sama.

Eri lukioissa on ollut jonkin verran eroja kokeen toimeenpanossa. Kaikilla kokelailla kuitenkin on ollut käytettävissään tavanomaisen kokeen tehtäväkohtainen vastausaika osaamisensa mukaisen suorituksen tuottamiseen. Kokelaan osoittamat tiedot ja taidot ovat arvostelun kannalta merkittävämpiä kuin toimeenpanossa tapahtuneet erot. 

Häiriöistä kärsineille kokelaille annetaan heidän vastauksissaan osoittamaansa osaamistasoa vastaavat arvosanat tällä sivulla kuvatun häiriökäsittelyn avulla. Arvosanojen määrittämisessä varmistetaan tilastollisesti, että poikkeuksellinen tilanne ei heikennä myöskään tavanomaisen kokeen tehneiden mahdollisuutta saada hyviä arvosanoja. 

Mikä oli lyhennetty koe?

Ylioppilaskokeista valmistellaan etukäteen erilaisia varautumistoimia, joita voidaan ottaa käyttöön poikkeustilanteessa. Lukutaidon kokeessa otettiin käyttöön ainejaoksien etukäteen tätä tutkintokertaa varten laatima lyhennetty koe, jossa kokelas vastasi joko tehtävään 2 tai 3. Lyhennetyn kokeen kesto oli kuuden tunnin sijaan kolme tuntia tai erityisjärjestelypäätöksellä neljä tuntia. Vastausaika vastasi tavanomaisen kokeen tehtäväkohtaista vastausaikaa.  

Lyhennetyssä kokeessa tehtävät oli rajattu etukäteen siten, että ne kattavat opetussuunnitelman perusteiden tavoitteita ja että kokelas voi käyttää rajattua aikaa osaamisensa näyttämiseen eikä kaikkien tehtävien valmisteluun. Varautumistoimia suunnitellaan jokaiselle tutkintokerralle erikseen ja niiden muoto voi vaihdella.  Vastaavia menettelyitä on ollut käytössä myös aiemmin. 

Miksi syksyllä ei järjestetä korvaavaa lukutaidon koetta?

Koepäivän siirto on erittäin raskas toimenpide kokelaille ja lukioille, ja se tehdään vain erittäin poikkeuksellisissa tilanteissa, kuten koronakeväänä 2020. Jos syksyllä olisi järjestetty uusi koe, se olisi tarkoittanut muita hyvin merkittäviä haasteita yhdenvertaisuudelle: kaikilla kokeeseen ilmoittautuneilla kokelailla ei olisi mahdollisuutta osallistua uuteen kokeeseen, kaikilla lukioilla ei olisi tarvittavia tiloja käytettävissä uuden kokeen järjestämiseen ja koe olisi vaativuudeltaan erilainen kuin jo pidetty koe. Tutkintopäivien siirtäminen myöhempään ajankohtaan olisi vaikuttanut myös tutkintotulosten valmistumisaikatauluun ja syksyn ylioppilaiden hakukelpoisuuteen syksyn korkeakoulujen yhteisvalinnassa.   

Pääosa kokelaista on suorittanut kokeet ilman merkittäviä keskeytyksiä. Häiriöistä kärsineille kokelaille annetaan heidän vastauksissaan osoittamaansa osaamistasoa vastaavat arvosanat tällä sivulla kuvatun häiriökäsittelyn avulla. Arvosanojen määrittämisessä varmistetaan tilastollisesti, että poikkeuksellinen tilanne ei heikennä tavanomaisen kokeen tehneiden mahdollisuutta saada hyviä arvosanoja.

Mistä häiriötilanne johtui?

Kokeessa havaittu koetilan palvelimen toimintahäiriö johtui siitä, että kokeen tekninen valvonta tuotti joillakin kokelaiden konekokoonpanoilla tuloksen, jonka talletus palvelimelle aiheutti tiedon tallettamisen useaan kertaan erittäin nopeassa tahdissa. Abittiin tehtyjen päivitysten jälkeen teknisen valvonnan tulokset olivat pidentyneet, eivätkä järjestelmän asetukset enää vastanneet muuttunutta tilannetta. 

Koetilan palvelin, kokelaan tai valvojien toiminta tai esimerkiksi lukion koko eivät vaikuttaneet ongelman esiintymiseen. 

Miten poikkeusjärjestely otettiin käyttöön?

Poikkeusjärjestelyiden toimivalta perustuu ylioppilastutkinnosta annetun lakiin, jonka mukaan lautakunta voi erittäin painavasta syystä päättää, että oppilaitoksen kokeet järjestetään toisin kuin muissa oppilaitoksissa. Erityisen painavan syyn kriteerit täyttyivät, kun koe oli ollut keskeytyneenä pitkään useissa lukioissa. Lautakunnan ohjesäännön mukaisesti pääsihteeri teki päätöksen kokeen poikkeavasta toimeenpanosta niissä oppilaitoksissa, joissa koe oli ollut keskeytyneenä yli kaksi tuntia. Poikkeavasta toimeenpanosta tiedotettiin lukioita, ja niissä otettiin käyttöön lautakunnan etukäteen valmistelema lyhennetty koe.

Kuinka laajoja häiriöt olivat?

Koepäivänä arvioitiin, että koe oli häiriön vuoksi keskeytettynä noin 40 lukiossa eli noin 10 % lukioista. Jos keskeytys oli yli kaksi tuntia, lukiossa otettiin käyttöön lyhennetty koe. Kaikki lukiot tekivät korjauspäivityksen varotoimena, jotta heillä ei ilmene vastaavaa ongelmaa iltapäivän aikana. Tämä keskeytys kesti tyypillisesti noin 10 minuuttia. Lukio tekee merkittävistä häiriöstä ilmoituksen kahden viikon sisällä syksyn tutkinnon päättymisestä. Erimittaisten häiriöiden ja lyhennetyn kokeen tekijöiden määrät tarkentuvat vasta häiriöilmoitusten käsittelyn jälkeen. Kaikki lukiot saivat vietyä kokeet läpi, ja kokelaiden koesuoritukset ovat tallessa. 

Miten varmistetaan, ettei vastaavaa häiriötä tapahdu jatkossa?

Lautakunta julkaisi lukutaidon kokeen jälkeen koetilan palvelimien päivityksen, joka esti laajamittaisten ongelmien esiintymisen muina koepäivinä. Ongelman esiintyminen on estettävä myös jatkossa, esimerkiksi laatimalla automaattinen testi sen havaitsemiseksi etukäteen. Laadukas testaus on tärkeää, mutta laajan järjestelmän täysin aukoton testaaminen ei ole mahdollista.  

Kokelaan ja koetta järjestävän lukion kannalta haastavaa oli katkon pituus. Pidemmällä aikavälillä koejärjestelyjä tulee kehittää siten, että mahdolliset katkot jäisivät mahdollisimman lyhyiksi. Syksyn 2026 ylioppilaskokeissa käyttöön otettavassa Abitti 2 -järjestelmässä on vaatimuksena internetyhteys, jonka avulla saatava etäyhteys esimerkiksi kokelaan koneen työpöydälle ja koetilan palvelimeen voi nopeuttaa ongelmien selvittämistä.   

Poikkeuksellisen laaja häiriötilanne osoitti, että lautakunnan valmiuksia tukea lukioita tutkinnon toimeenpanossa häiriöiden aikana myös muilla tavoin on kehitettävä. Häiriötilanteiden toimeenpanon kehittämistä valmistellaan esimerkiksi opettajajärjestöjen, lukiolaisten liittojen ja muiden sidosryhmien kanssa ylioppilastutkinnon kehittämisen seurantaryhmässä. 

Miten lautakunta tuki lukioita häiriön aikana?

Lautakunta pyrkii tukemaan lukioita tyypillisissä ja ennalta tunnistamattomissa häiriötilanteissa. Valvojan ohjeessa on kuvattu koepäivän normaalit järjestelyt sekä toimintatapoja häiriötilanteisiin. Koepäivinä lukio saa tukea ensisijaisesti puhelinpäivystyksistä. Päivystysnumeroita on kaksi: yksi tekniseen tukeen ja toinen muuhun neuvontaan. Päivystyksessä toimii eri rooleissa noin 8–20 virkamiestä. Tämän lisäksi koejärjestelmän toteuttamiseen osallistuneita teknisiä asiantuntijoita toimii virkamiesten tukena tilanteiden ratkaisemisessa. 

Häiriötilanteissa lautakunnassa noudatetaan kriisivarautumisen ja -viestinnän periaatteita. Lautakunta viesti häiriöstä lukioille puhelinpalvelunsa lisäksi myös sähköpostitse, erillisellä kiiresähköpostijakelulla sekä kiiretekstiviesteillä. Nopeasti muuttuvassa poikkeustilanteessa toimintaohjeet kerättiin päivitettävälle verkkosivulle. Lautakunta viestii aina molemmilla kansalliskielillä, suomeksi ja ruotsiksi.  

Häiriötilanteen selvittäminen käynnistyi ensimmäisten yhteydenottojen perusteella. Virkamiesten, koejärjestelmän teknisten asiantuntijoiden ja ensimmäisenä ongelmasta ilmoittaneiden lukioiden yhteistyön avulla ongelmasta saatiin muodostettua alustava käsitys. Palvelinta varten valmisteltiin korjaustoimenpiteitä, jotka estivät ongelman esiintymistä. Kun toimenpiteiden toimivuutta oli testattu yhdessä lukiossa, ohje korjaustoimenpiteistä jaettiin kaikille lukioille. Ohjetta täydennettiin ensimmäisten palautteiden perusteella. 

Häiriötilanteen aikana lautakunnan tekninen tuki ruuhkautui. Poikkeuksellisen laaja häiriötilanne osoitti, että lautakunnan valmiuksia tukea lukioita tutkinnon toimeenpanossa häiriöiden aikana on kehitettävä. Häiriötilanteiden toimeenpanon kehittämistä valmistellaan myös opettajajärjestöjen, lukiolaisten liiton ja muiden sidosryhmien kanssa ylioppilastutkinnon kehittämisen seurantaryhmässä lokakuussa. 

Miksi vikaa ei huomattu etukäteen?

Abittia testataan jatkuvasti sekä automaattisilla testeillä että manuaalitesteillä. Automaattisia testejä tehdään lukuisiin tunnistettuihin, myös harvoin esiintyviin ongelmiin. Juuri tämänkaltaisen häiriön havaitsemiseen automaattista testiä ei kuitenkaan ollut.  

Manuaalitestausta tehdään jokaisen päivityksen yhteydessä. Tärkeää tietoa koejärjestelmän toimivuudesta saadaan myös lukioiden järjestämistä harjoituskokeista. Lukutaidon kokeessa ilmennyttä vikaa ei havaittu harjoituskokeissa. Niissä on käytössä ylioppilaskokeita suppeampi valvonta, jotta vilpilliset kokelaat eivät voi varautua kaikkiin valvontatoimenpiteisiin etukäteen. 

 

Miten häiriön selvittäminen eteni?

Ensimmäiset yhteydenotot lukioista tulivat jonkin verran kokeen alkamisen jälkeen. Koetilan palvelimessa ilmeni erilaisia oireita, joista tyypillisin oli virheilmoitus levytilan täyttymisestä. Ongelmaa ratkaistiin koepäivänä lautakunnan teknisen tuen ja lukioiden yhteistyössä. Tekninen tuki laati korjausohjeen, jota päivitettiin monta kertaa lukioiden palautteen perusteella. Noin klo 13 lautakunta ohjeisti myös niitä lukioita, joissa häiriöitä ei ollut ilmennyt, tekemään korjauksen palvelimelle ongelmien estämiseksi.  

Koska ongelma oli täysin uusi, teknisellä tuella kesti jonkin aikaa ymmärtää, että erityyppisillä häiriöoireilla oli sama juurisyy. Ongelma ilmeni ensimmäisenä suurissa lukioissa, joiden koepalvelimilla oli paljon kokelaita. Lautakunnan tekninen tuki arvioi aluksi, että kyseessä on kumulatiivinen ilmiö, joka johtaa vähitellen kaikkien koetilan palvelimien pysähtymiseen. Tämä arvio osoittautui virheelliseksi. 

Häiriön selvittäminen jatkui korjausohjeen laatimisen jälkeen. Seuraavana päivänä lautakunta julkaisi uuden korjauksen, joka vietiin tulevien päivien koepaketteihin. 

Miten lautakunta on varautunut teknisiin häiriöihin?

Abittia testataan jatkuvasti sekä automaattisilla testeillä että manuaalitesteillä. Automaattisia testejä tehdään lukuisiin tunnistettuihin, myös harvoin esiintyviin ongelmiin. Lautakunta tekee runsaasti myös manuaalitestausta. Tärkeää tietoa koejärjestelmän toimivuudesta saadaan myös lukioiden järjestämistä harjoituskokeista. 

Koepäivinä lautakunnan teknisessä tuen puhelinpäivystyksessä toimii 6 virkamiestä. Tämän lisäksi koejärjestelmän toteuttamiseen osallistuneita teknisiä asiantuntijoita toimii ongelmatilanteiden selvittämisessä ja korjaustoimenpiteiden valmistelussa. Laajojen häiriöiden aikana päivystykseen liittyy virkamiehiä, jotka antavat yleisen ohjeistuksen sekä keräävät tapauksesta alustavaa tietoa yhteydenottoa varten. Lisäksi lautakunnan viestintä tukee lukioita häiriötilanteissa päivittämällä tilannekuvaa ja ohjeita lautakunnan verkkosivuille sekä suoraan lukioihin sähköpostitse ja tekstiviesteillä.