Vastauksia äidinkielen ja kirjallisuuden lukutaidon kokeen häiriöstä syntyneisiin kysymyksiin

Sensorit arvostelivat kaikkien kokelaiden vastaukset äidinkielen kokeen määräyksissä kuvattujen arvostelukriteerien ja sensorikokouksessa päätettyjen arvostelulinjausten mukaisesti. Sensorit eivät käsittele häiriöiden vaikutusta koesuorituksiin.  

Lisää tietoa ylioppilaskokeiden arvostelusta

Lautakunta päättää arvosanojen pisterajat kullakin tutkintokerralla erikseen, kun arvostelutyö on saatu päätökseen. 

Kokelaan kokonaispistemäärä äidinkielen ja kirjallisuuden kokeessa muodostuu lukutaidon kokeen vastausten pisteiden, kirjoitustaidon kokeen pisteistä ja häiriökäsittelyssä annetuista pisteistä. Lyhennetyn kokeen tehneiden kokelaiden tehtävästä saamat pisteet on kerrottu kahdella. Kokelaan hakemus koesuoritusta heikentävästä syystä voitiin ottaa huomioon, jos kokelas oli saamassa hylätyn arvosanan. 

Sensorit arvostelivat kaikkien kokelaiden vastaukset äidinkielen kokeen määräyksissä kuvattujen arvostelukriteerien ja sensorikokouksessa päätettyjen arvostelulinjausten mukaisesti. Valtaosa kokelaista teki tavanomaisen kokeen. Lyhennetyn kokeen tehneet kokelaat joutuivat antamaan lukutaidon kokeessa näyttönsä jonkin verran kapea-alaisemmin kuin tavanomaisen kokeen tehneet. Kaikki kokelaat suorittivat myös kirjoitustaidon kokeen. Poikkeuksellisista järjestelyistä huolimatta äidinkielen ja kirjallisuuden koe on ollut kaikille kokelaille pääosin sama.

Häiriökäsittelyn perusteella eri lukioissa on ollut vain vähän eroja kokeen toimeenpanossa. Kaikilla kokelailla on ollut käytettävissään tavanomaisen kokeen tehtäväkohtainen vastausaika osaamisensa mukaisen suorituksen tuottamiseen. Kokelaan osoittamat tiedot ja taidot ovat arvostelun kannalta merkittävämpiä kuin toimeenpanossa tapahtuneet erot. 

Arvosanojen pisterajat määritettiin tavanomaisen kokeen tehneiden kokelaiden pisteiden perusteella. Näin poikkeuksellinen tilanne ei heikentänyt heidän mahdollisuuttaan saada hyviä arvosanoja. Häiriökäsittelyssä kokelaat ovat voineet saada hyvityspisteitä. Kaikkien kokelaiden arvosanat on annettu samojen pisterajojen mukaisesti. Syksyn äidinkielen ja kirjallisuuden kokeen pisterajat ovat linjassa aiempien vuosien kokeiden kanssa. 

Ylioppilaskokeista valmistellaan etukäteen erilaisia varautumistoimia, joita voidaan ottaa käyttöön poikkeustilanteessa. Lukutaidon kokeessa otettiin käyttöön ainejaoksien etukäteen tätä tutkintokertaa varten laatima lyhennetty koe, jossa kokelas vastasi joko tehtävään 2 tai 3. Lyhennetyn kokeen kesto oli kuuden tunnin sijaan kolme tuntia tai erityisjärjestelypäätöksellä neljä tuntia. Vastausaika vastasi tavanomaisen kokeen tehtäväkohtaista vastausaikaa.  

Lyhennetyssä kokeessa tehtävät oli rajattu etukäteen siten, että ne kattavat opetussuunnitelman perusteiden tavoitteita ja että kokelas voi käyttää rajattua aikaa osaamisensa näyttämiseen eikä kaikkien tehtävien valmisteluun. Varautumistoimia suunnitellaan jokaiselle tutkintokerralle erikseen ja niiden muoto voi vaihdella.  Vastaavia menettelyitä on ollut käytössä myös aiemmin. 

Koepäivän siirto on erittäin raskas toimenpide kokelaille ja lukioille, ja se tehdään vain erittäin poikkeuksellisissa tilanteissa, kuten koronakeväänä 2020. Jos syksyllä olisi järjestetty uusi koe, se olisi tarkoittanut muita hyvin merkittäviä haasteita yhdenvertaisuudelle: kaikilla kokeeseen ilmoittautuneilla kokelailla ei olisi ollut mahdollisuutta osallistua uuteen kokeeseen, kaikilla lukioilla ei olisi ollut tarvittavia tiloja käytettävissä uuden kokeen järjestämiseen ja koe olisi ollut vaativuudeltaan erilainen kuin jo pidetty koe. Tutkintopäivien siirtäminen myöhempään ajankohtaan olisi vaikuttanut myös tutkintotulosten valmistumisaikatauluun ja syksyn ylioppilaiden hakukelpoisuuteen syksyn korkeakoulujen yhteisvalinnassa.   

Pääosa kokelaista on suorittanut kokeet ilman merkittäviä keskeytyksiä. Häiriöistä kärsineille kokelaille on annettu heidän vastauksissaan osoittamaansa osaamistasoa vastaavat arvosanat tällä sivulla kuvatun häiriökäsittelyn avulla. Arvosanojen määrittämisessä on varmistettu tilastollisesti, että poikkeuksellinen tilanne ei heikentänyt myöskään tavanomaisen kokeen tehneiden mahdollisuutta saada hyviä arvosanoja.

Kokeessa havaittu koetilan palvelimen toimintahäiriö johtui siitä, että kokeen tekninen valvonta tuotti joillakin kokelaiden konekokoonpanoilla tuloksen, jonka talletus palvelimelle aiheutti tiedon tallettamisen useaan kertaan erittäin nopeassa tahdissa. Abittiin tehtyjen päivitysten jälkeen teknisen valvonnan tulokset olivat pidentyneet, eivätkä järjestelmän asetukset enää vastanneet muuttunutta tilannetta. 

Koetilan palvelin, kokelaan tai valvojien toiminta tai esimerkiksi lukion koko eivät vaikuttaneet ongelman esiintymiseen. 

Koepäivänä arvioitiin, että koe oli häiriön vuoksi keskeytettynä noin 40 lukiossa eli noin 10 %:ssa lukioista. Lukiot tekivät merkittävistä häiriöistä ilmoituksen, joiden perusteella kokonaismäärä tarkentui: noin 20 lukiossa keskeytys oli yli 2 tuntia ja noin 20 lukiossa 1–2 tuntia. Lisäksi noin 30 lukiossa koe oli keskeytettynä alle tunnin. Erityisesti alle tunnin keskeytyksissä oli myös muita syitä kuin levytilan täyttyminen. Kaikki lukiot tekivät koetilan palvelinten korjauspäivityksen varotoimena, jotta heillä ei olisi ilmennyt vastaavaa ongelmaa iltapäivän aikana. Tämä keskeytys kesti tyypillisesti noin 10 minuuttia, mutta joissain lukioissa koe oli keskeytyneenä pitempään. 

Jos keskeytys oli yli kaksi tuntia, lukiossa otettiin käyttöön lyhennetty koe. Lyhennetyn kokeen teki noin 1100 kokelasta eli noin 12 prosenttia äidinkielen ja kirjallisuuden kokeisiin ilmoittautuneista. Lyhennetyn kokeen tehneistä kokelaista noin 900 oli suomenkielisissä lukioissa ja noin 200 ruotsinkielisissä lukioissa. Kaikki lukiot saivat vietyä kokeet läpi, ja kokelaiden koesuoritukset saatiin talteen. Lisää tietoa häiriön laajuudesta ja käsittelystä arvostelusta on lautakunnan julkaisemassa muistiossa: 

Lautakunta julkaisi lukutaidon kokeen jälkeen koetilan palvelimien päivityksen, joka esti laajamittaisten ongelmien esiintymisen muina koepäivinä. Ongelman esiintyminen on estettävä myös jatkossa, esimerkiksi laatimalla automaattinen testi sen havaitsemiseksi etukäteen. Laadukas testaus on tärkeää, mutta laajan järjestelmän täysin aukoton testaaminen ei ole mahdollista.  

Kokelaan ja koetta järjestävän lukion kannalta haastavaa oli katkon pituus. Pidemmällä aikavälillä koejärjestelyjä tulee kehittää siten, että mahdolliset katkot jäisivät mahdollisimman lyhyiksi. Syksyn 2026 ylioppilaskokeissa käyttöön otettavassa Abitti 2 -järjestelmässä on vaatimuksena internetyhteys, jonka avulla saatava etäyhteys esimerkiksi kokelaan koneen työpöydälle ja koetilan palvelimeen voi nopeuttaa ongelmien selvittämistä.   

Poikkeuksellisen laaja häiriötilanne osoitti, että lautakunnan valmiuksia tukea lukioita tutkinnon toimeenpanossa häiriöiden aikana myös muilla tavoin on kehitettävä. Toimeenpanon kehittämistä häiriötilanteissa on valmisteltu esimerkiksi opettajajärjestöjen, lukiolaisten liittojen ja muiden sidosryhmien kanssa ylioppilastutkinnon kehittämisen seurantaryhmässä. Lautakunta selkeyttää myös määräyksiä ja ohjeita sidosryhmiltä saadun palautteen ja omien havaintojensa pohjalta. 

Lautakunta pyrkii tukemaan lukioita tyypillisissä ja ennalta tunnistamattomissa häiriötilanteissa. Valvojan ohjeessa on kuvattu koepäivän normaalit järjestelyt sekä toimintatapoja häiriötilanteisiin. Koepäivinä lukio saa tukea ensisijaisesti puhelinpäivystyksistä. Päivystysnumeroita on kaksi: yksi tekniseen tukeen ja toinen muuhun neuvontaan. Päivystyksessä toimii eri rooleissa noin 8–20 virkamiestä. Tämän lisäksi koejärjestelmän toteuttamiseen osallistuneita teknisiä asiantuntijoita toimii virkamiesten tukena tilanteiden ratkaisemisessa. 

Häiriötilanteissa lautakunnassa noudatetaan kriisivarautumisen ja -viestinnän periaatteita. Lautakunta viesti häiriöstä lukioille puhelinpalvelunsa lisäksi myös sähköpostitse, erillisellä kiiresähköpostijakelulla sekä kiiretekstiviesteillä. Nopeasti muuttuvassa poikkeustilanteessa toimintaohjeet kerättiin päivitettävälle verkkosivulle. Lautakunta viestii aina molemmilla kansalliskielillä, suomeksi ja ruotsiksi.  

Häiriötilanteen selvittäminen käynnistyi ensimmäisten yhteydenottojen perusteella. Virkamiesten, koejärjestelmän teknisten asiantuntijoiden ja ensimmäisenä ongelmasta ilmoittaneiden lukioiden yhteistyön avulla ongelmasta saatiin muodostettua alustava käsitys. Palvelinta varten valmisteltiin korjaustoimenpiteitä, jotka estivät ongelman esiintymistä. Kun toimenpiteiden toimivuutta oli testattu yhdessä lukiossa, ohje korjaustoimenpiteistä jaettiin kaikille lukioille. Ohjetta täydennettiin ensimmäisten palautteiden perusteella. 

Häiriötilanteen aikana lautakunnan tekninen tuki ruuhkautui. Poikkeuksellisen laaja häiriötilanne osoitti, että lautakunnan valmiuksia tukea lukioita tutkinnon toimeenpanossa häiriöiden aikana on kehitettävä. Häiriötilanteiden toimeenpanon kehittämistä valmistellaan myös opettajajärjestöjen, lukiolaisten liiton ja muiden sidosryhmien kanssa ylioppilastutkinnon kehittämisen seurantaryhmässä lokakuussa. 

Abittia testataan jatkuvasti sekä automaattisilla testeillä että manuaalitesteillä. Automaattisia testejä tehdään lukuisiin tunnistettuihin, myös harvoin esiintyviin ongelmiin. Juuri tämänkaltaisen häiriön havaitsemiseen automaattista testiä ei kuitenkaan ollut.  

Manuaalitestausta tehdään jokaisen päivityksen yhteydessä. Tärkeää tietoa koejärjestelmän toimivuudesta saadaan myös lukioiden järjestämistä harjoituskokeista. Lukutaidon kokeessa ilmennyttä vikaa ei havaittu harjoituskokeissa. Niissä on käytössä ylioppilaskokeita suppeampi valvonta, jotta vilpilliset kokelaat eivät voi varautua kaikkiin valvontatoimenpiteisiin etukäteen. 

Ensimmäiset yhteydenotot lukioista tulivat jonkin verran kokeen alkamisen jälkeen. Koetilan palvelimessa ilmeni erilaisia oireita, joista tyypillisin oli virheilmoitus levytilan täyttymisestä. Ongelmaa ratkaistiin koepäivänä lautakunnan teknisen tuen ja lukioiden yhteistyössä. Tekninen tuki laati korjausohjeen, jota päivitettiin monta kertaa lukioiden palautteen perusteella. Noin klo 13 lautakunta ohjeisti myös niitä lukioita, joissa häiriöitä ei ollut ilmennyt, tekemään korjauksen palvelimelle ongelmien estämiseksi.  

Koska ongelma oli täysin uusi, teknisellä tuella kesti jonkin aikaa ymmärtää, että erityyppisillä häiriöoireilla oli sama juurisyy. Ongelma ilmeni ensimmäisenä suurissa lukioissa, joiden koepalvelimilla oli paljon kokelaita. Lautakunnan tekninen tuki arvioi aluksi, että kyseessä on kumulatiivinen ilmiö, joka johtaa vähitellen kaikkien koetilan palvelimien pysähtymiseen. Tämä arvio osoittautui virheelliseksi. 

Häiriön selvittäminen jatkui korjausohjeen laatimisen jälkeen. Seuraavana päivänä lautakunta julkaisi uuden korjauksen, joka vietiin tulevien päivien koepaketteihin. 

Tarkempi kuvaus häiriön etenemisestä ja selvittämisestä on julkaistu teknistä häiriötä kuvaavassa muistiossa. 

Abittia testataan jatkuvasti sekä automaattisilla testeillä että manuaalitesteillä. Automaattisia testejä tehdään lukuisiin tunnistettuihin, myös harvoin esiintyviin ongelmiin. Lautakunta tekee runsaasti myös manuaalitestausta. Tärkeää tietoa koejärjestelmän toimivuudesta saadaan myös lukioiden järjestämistä harjoituskokeista. 

Koepäivinä lautakunnan teknisessä tuen puhelinpäivystyksessä toimii 6 virkamiestä. Tämän lisäksi koejärjestelmän toteuttamiseen osallistuneita teknisiä asiantuntijoita toimii ongelmatilanteiden selvittämisessä ja korjaustoimenpiteiden valmistelussa. Laajojen häiriöiden aikana päivystykseen liittyy virkamiehiä, jotka antavat yleisen ohjeistuksen sekä keräävät tapauksesta alustavaa tietoa yhteydenottoa varten. Lisäksi lautakunnan viestintä tukee lukioita häiriötilanteissa päivittämällä tilannekuvaa ja ohjeita lautakunnan verkkosivuille sekä suoraan lukioihin sähköpostitse ja tekstiviesteillä. 

Kokelas voi saada lukiosta 13.11.2025 tiedon äidinkielen ja kirjallisuuden kokeen arvosanasta. Koulun hallinto-ohjelmien (kuten Wilma) ominaisuudet vaihtelevat. Hallinto-ohjelmasta voi ilmetä esimerkiksi tehtäväkohtaiset pisteet, kokonaispisteet ja arvosana. Yleensä häiriökäsittelyn pisteet ilmenevät vain kokonaispistemäärästä. Kokonaispisteissä ovat mukana lukutaidon kokeen pisteet, kirjoitustaidon kokeen pisteet ja mahdolliset häiriökäsittelystä saadut hyvityspisteet (0, 1 tai 2 pistettä sekä lyhennetyn lukutaidon pistemäärien kaksinkertaistaminen) ja mahdolliset koesuoritusta heikentävän syyn pisteet, jos kokelas olisi muuten saanut hylätyn arvosanan. Häiriöilmoitusten käsittelyä määräysten mukaisesti on kuvattu tällä sivulla ja muistiossa: 

Kokelas voi nähdä oman koesuorituksensa Oma Opintopolku -palvelussa 14.11.2025 klo 9 jälkeen. Palvelun pääsivulla näkyvät äidinkielen ja kirjallisuuden kokeesta saadut kokonaispisteet. Kokonaispisteissä ovat mukana lukutaidon kokeen pisteet, kirjoitustaidon kokeen pisteet, mahdolliset häiriökäsittelystä saadut hyvityspisteet (0, 1 tai 2 pistettä sekä lyhennetyn lukutaidon pistemäärien kaksinkertaistaminen) ja mahdolliset koesuoritusta heikentävän syyn pisteet, jos kokelas olisi muuten saanut hylätyn arvosanan. 

Oma Opintopolku –palvelusta ladattavassa koesuoritustulosteessa ovat näkyvillä vain vastauksista saadut pisteet ilman lyhennetyn kokeen pisteiden kaksinkertaistamista ja mahdollisia hyvityspisteitä. Koesuoritustulosteen pistemäärä ei siis kerro kokelaan kokonaispisteistä, joiden perusteella arvosana on annettu. Kokonaispisteet ovat nähtävissä palvelun pääsivulla. Jos kokelas on suorittanut lyhennetyn kokeen, tieto tästä näkyy koesuoritustulosteen yläosassa.

Lukio voi ladata tulosluettelon tutkintopalvelusta 13.11.2025. Tulosluettelossa kokelaan kokonaispisteissä ovat mukana lukutaidon kokeen pisteet, kirjoitustaidon kokeen pisteet, mahdolliset häiriökäsittelystä saadut hyvityspisteet (0, 1 tai 2 pistettä sekä lyhennetyn lukutaidon kokeen pistemäärien kaksinkertaistaminen) ja mahdolliset koesuoritusta heikentävän syyn pisteet, jos kokelas olisi muuten saanut hylätyn arvosanan. Erillisessä ladattavassa tiedostossa on kuvattu kunkin kokelaan kohdalla erikseen äidinkielen ja kirjallisuuden kokonaispisteiden muodostuminen sekä tieto mahdollisen lyhennetyn kokeen suorittamisesta. Tiedostoa ei ole mahdollista ladata kouluhallinto-ohjelmaan. 

Arvostelupalvelusta 14.11.2025 klo 9 jälkeen ladattavassa koesuoritustulosteessa ovat näkyvillä vastauksesta saadut pisteet ilman lyhennetyn kokeen pisteiden kaksinkertaistamista ja mahdollisia hyvityspisteitä. Tieto koetilanteessa tapahtuneesta häiriöstä ja lyhennetyn kokeen suorittamisesta näkyy merkintänä koesuoritustulosteen yläosassa. Jos kokelas on suorittanut lyhennetyn kokeen, tieto tästä näkyy koesuoritustulosteen yläosassa. 

Kokelaan kannattaa lukea huolellisesti oma vastauksensa ja hyvän vastauksen piirteissä kuvatut arvostelulinjaukset. Lukio voi antaa lisätietoa toimittamastaan häiriöilmoituksesta.  

Kokelas voi halutessaan tehdä oikaisuvaatimuksen. Tämä on tarkoituksenmukaista, jos kokelas katsoo, että vastausten arvostelua ei ole tehty hyvän vastauksen piirteissä kuvattujen arvostelulinjausten mukaisesti tai että häiriötilanteen käsittelyä ei ole tehty määräysten mukaisesti.  

Oikaisuvaatimuksesta pitää käydä ilmi, mihin tehtäviin tai muuhun kokeen osaan oikaisuvaatimus kohdennetaan ja mikä virhe arvostelussa on. Lisäksi oikaisuvaatimuksessa pitää kertoa, millä perusteella kokelas katsoo, että arvostelussa on tapahtunut virhe ja perustella, millä tavalla virhe tulisi oikaista. Perusteluksi ei riitä, että kokelas on kokenut koetilanteen epäoikeudenmukaiseksi.  

Syksyn 2025 tutkinnon osalta viimeinen mahdollisuus jättää oikaisuvaatimus on 28.11.2025. Lisätietoa oikaisuvaatimuksen tekemisestä. 

Jos kokelas ei ole tyytyväinen arvosanaansa, hän voi ilmoittautua uusimaan koetta. Lisätietoa kokeen uusimisesta.